{"id":115040,"date":"2023-06-20T08:30:14","date_gmt":"2023-06-20T05:30:14","guid":{"rendered":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/ainutlaatuinen-kala-uhkaa-kadota-lopullisesti-itameresta-metsahallitus-ja-luonnonvarakeskus-selvittavat-meriharjuksen-taantumisen-syita\/"},"modified":"2023-06-20T08:30:14","modified_gmt":"2023-06-20T05:30:14","slug":"ainutlaatuinen-kala-uhkaa-kadota-lopullisesti-itameresta-metsahallitus-ja-luonnonvarakeskus-selvittavat-meriharjuksen-taantumisen-syita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/uutiset\/ainutlaatuinen-kala-uhkaa-kadota-lopullisesti-itameresta-metsahallitus-ja-luonnonvarakeskus-selvittavat-meriharjuksen-taantumisen-syita\/","title":{"rendered":"Ainutlaatuinen kala uhkaa kadota lopullisesti It\u00e4merest\u00e4 \u2013 Mets\u00e4hallitus ja Luonnonvarakeskus selvitt\u00e4v\u00e4t meriharjuksen taantumisen syit\u00e4"},"content":{"rendered":"<div class=\"mp_wrapper\">\n  <div class=\"mepr-unauthorized-message\">\n    <p>You are unauthorized to view this page.<\/p>\n  <\/div>\n  <div class=\"mepr-login-form-wrap\">\n            \n<div class=\"mp_wrapper mp_login_form\">\n                  <!-- mp-login-form-start -->     <form name=\"mepr_loginform\" id=\"mepr_loginform\" class=\"mepr-form\" action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/login-2\/\" method=\"post\" data-trp-original-action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/login-2\/\">\n            <div class=\"mp-form-row mepr_username\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n                              <label for=\"user_login\">Username<\/label>\n        <\/div>\n        <input type=\"text\" name=\"log\" id=\"user_login\" value=\"\" \/>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-form-row mepr_password\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n          <label for=\"user_pass\">Password<\/label>\n          <div class=\"mp-hide-pw\">\n            <input type=\"password\" name=\"pwd\" id=\"user_pass\" value=\"\" \/>\n            <button type=\"button\" class=\"button mp-hide-pw hide-if-no-js\" data-toggle=\"0\" aria-label=\"Show password\">\n              <span class=\"dashicons dashicons-visibility\" aria-hidden=\"true\"><\/span>\n            <\/button>\n          <\/div>\n        <\/div>\n      <\/div>\n            <div>\n        <label><input name=\"rememberme\" type=\"checkbox\" id=\"rememberme\" value=\"forever\" \/> Remember Me<\/label>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n      <div class=\"submit\">\n        <input type=\"submit\" name=\"wp-submit\" id=\"wp-submit\" class=\"button-primary mepr-share-button\" value=\"Log In\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"redirect_to\" value=\"\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/115040\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_process_login_form\" value=\"true\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_is_login_page\" value=\"false\" \/>\n      <\/div>\n    <input type=\"hidden\" name=\"trp-form-language\" value=\"en\"\/><\/form>\n    <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n    <div class=\"mepr-login-actions\">\n        <a\n          href=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/login-2\/?action=forgot_password\"\n          title=\"Click here to reset your password\"\n        >\n          Forgot Password        <\/a>\n    <\/div>\n\n      \n    <!-- mp-login-form-end --> \n  <\/div>\n      <\/div>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\">\nIt\u00e4meress\u00e4 kutevan harjuksen tulevaisuus on vaakalaudalla, mutta syyt sen v\u00e4henemiseen ovat osittain mysteeri. Luonnonvarakeskus tutkii veden suolapitoisuuden ja rehev\u00f6itymisen vaikutuksia meriharjuksen m\u00e4tiin sek\u00e4 kalojen liikkumista Per\u00e4merell\u00e4. Tutkimusten lis\u00e4ksi meriharjuskantaa yritet\u00e4\u00e4n elvytt\u00e4\u00e4 istutuksin ja kunnostamalla kutupaikkoja. Mets\u00e4hallitus kokeilee Merenkurkussa Valassaarilla uutta menetelm\u00e4\u00e4: kivi- ja sorapohjia puhdistetaan lev\u00e4st\u00e4 harjaamalla ja painepesurilla.<\/p>\n<p>Pohjanlahden meress\u00e4 kuteva harjus on ainutlaatuinen, sill\u00e4 maailmassa ei tunneta toista paikkaa, jossa harjus lis\u00e4\u00e4ntyisi murtovedess\u00e4. Meress\u00e4 kuteva harjus oli ennen yleinen laji Porin ja Tornion v\u00e4lisell\u00e4 merialueella. Jo 1980-luvulla on havaittu, ett\u00e4 aiemmin varsin yleinen kala on huomattavasti taantunut, ja havainnot Selk\u00e4meren ja Merenkurkun alueilta loppuivat l\u00e4hes kokonaan 2000-luvun alussa. LIFE IP Biodiversea -hankkeessa tehdyss\u00e4 poikasaluekartoituksessa on todettu, ett\u00e4 kalojen kutukantoja esiintyy en\u00e4\u00e4 vain Iin Krunneilla ja Per\u00e4meren kansallispuiston alueella.<\/p>\n<p>Meriharjuksen taantumisen syyt\u00e4 ei varmuudella tiedet\u00e4, mutta rannikkoalueen rehev\u00f6ityminen on mahdollinen osasyy. Laji kutee ulkosaariston matalilla kivi- ja sorapohjilla, ja viime vuosikymmenin\u00e4 karut kivi- ja sorapohjat ovat monin paikoin peittyneet rihmalev\u00e4n ja pohjalle kertyv\u00e4n, hajoamassa olevan eloper\u00e4isen materiaalin alle. Heikentyneen tilan vuoksi harjuksen merikutuiset kannat on Suomessa luokiteltu \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen uhanalaisiksi. Mets\u00e4hallituksen vet\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Biodiversea-hankkeessa selvitet\u00e4\u00e4n meriharjuskantojen taantumiseen johtaneita syit\u00e4 ja pyrit\u00e4\u00e4n vahvistamaan meriharjuksen tilaa rannikkoalueella muun muassa tuki-istutuksilla.<\/p>\n<p>Luonnonvarakeskuksella on jo aiemmin ollut kasvatuksessa Iin Krunneilta ker\u00e4tty emokalasto, mutta t\u00e4n\u00e4 vuonna emokalaston geneettist\u00e4 monimuotoisuutta vahvistettiin Per\u00e4meren kansallispuiston alueelta pyydystetyill\u00e4 harjuksilla. Pilkint\u00e4 on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi emokalaston pyyntiin, ja huhtikuussa Luonnonvarakeskus ja Mets\u00e4hallitus Er\u00e4palvelut saivat pyydetty\u00e4 42 kalaa lypsy\u00e4 varten. Toukokuussa tapahtuneen lypsyn j\u00e4lkeen kalat palautetaan takaisin pyyntialueelle. Kaloista lypsetyist\u00e4 sukusoluista syntyy uusi emokalaparvi, joka yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 luonnonvaraisen kannan perim\u00e4\u00e4 silt\u00e4 varalta, ett\u00e4 kanta h\u00e4vi\u00e4isi luonnosta kokonaan. Etel\u00e4isemmill\u00e4 merialueilla harjuksia ei en\u00e4\u00e4 ole siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 niist\u00e4 pystytt\u00e4isiin perustamaan uutta emokalastoa.<\/p>\n<p>Per\u00e4merell\u00e4 vesi on l\u00e4hes makeaa, joten Per\u00e4meren emokalaston harjusten m\u00e4din selviytymist\u00e4 suolaisemmassa vedess\u00e4 on selvitetty eri suolapitoisuuksissa tehdyll\u00e4 haudontakokeella. Muiden tekij\u00f6iden, kuten rehev\u00f6itymisen vaikutusta selvitet\u00e4\u00e4n luontoon entisille tunnetuille harjusalueille laitetuilla m\u00e4tirasioilla. Niiden perusteella arvioidaan, miten harjuksen m\u00e4ti kehittyy ja selviytyy poikaseksi saakka kullakin alueella vallitsevissa olosuhteissa. &#8211; Meriharjuksesta on kovin niukasti aiempaa tutkimustietoa. Lajin tilan ja siihen vaikuttavien tekij\u00f6iden selvitt\u00e4miseksi joudutaan l\u00e4htem\u00e4\u00e4n aivan perusasioista liikkeelle, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Lari Veneranta.<\/p>\n<p>Harjuksen elinpiirin laajuutta selvitet\u00e4\u00e4n akustisella merkinn\u00e4ll\u00e4, jossa Per\u00e4meren kansallispuiston alueelta pyydystetyille 30 harjukselle laitettiin vatsaonteloon pieni l\u00e4hetin. Akustinen merkki l\u00e4hett\u00e4\u00e4 ihmiskorvalle kuulumatonta \u00e4\u00e4nt\u00e4 ohjelmoidun jaksotuksen mukaisesti. Haaparannan, Tornion, Kemin ja Iin merialueilla on vastaanottimia, hydrofoneja, jotka tallentavat kalan tiedot sen uidessa vastaanottimen l\u00e4hialueella. Vastaanottimia on tarkoitus pit\u00e4\u00e4 vedess\u00e4 vuoden ajan ker\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tietoa.<\/p>\n<p>Biodiversea-hankkeessa selvitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s, voidaanko harjuksen kutupaikkoja puhdistaa merialueella ja onko puhdistamisesta hy\u00f6ty\u00e4. Nykyk\u00e4sityksen mukaan meriharjuksen kutupaikat ovat pieni\u00e4 sora- tai kivipohjaisia alueita vajaan puolen metrin syvyydess\u00e4. Virtavesiss\u00e4 lohikaloille on kunnostettu kutualueita pohjia puhdistamalla ja soraistamalla. Merenkurkussa Valassaarilla on kev\u00e4\u00e4n aikana kokeiltu koealoilla pohjien puhdistusta harjaamalla ja painepesurilla. &#8211; Kunnostus on tekohengitt\u00e4mist\u00e4, jolla taistellaan rehev\u00f6itymist\u00e4 vastaan. On kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 yritt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 voi olla viimeinen tilaisuus pelastaa Merenkurkun meriharjuskanta. Tulevaisuudessa It\u00e4meren tila toivottavasti paranee ja rihmalevien kasvu v\u00e4henee, sanoo Mets\u00e4hallituksen Meriluonnonsuojelutiimin asiantuntija Anette B\u00e4ck.<\/p>\n<p>Samaan aikaan, kun selvitet\u00e4\u00e4n meriharjuksen selviytymiseen liittyvi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4, tehd\u00e4\u00e4n my\u00f6s tuki-istutuksia kannan palauttamiseksi entisille alueille. Selk\u00e4merelle, Merenkurkkuun ja Per\u00e4merelle istutetaan rasvaev\u00e4leikattuja vuoden vanhoja sek\u00e4 alitsariinilla v\u00e4rj\u00e4ttyj\u00e4 vastakuoriutuneita meriharjuksen poikasia t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4. Alitsariiniv\u00e4ri tarttuu kalan kuuloluuhun ja kala on tunnistettavissa istutetuksi, jos se otetaan n\u00e4ytteeksi. Vuoden vanhat poikaset on helppo tunnistaa my\u00f6hemmin niiden kasvettua puuttuvasta rasvaev\u00e4st\u00e4. Istutuskokeilun tulosta on tarkoitus seurata koekalastuksin vuosina 2024 ja 2025.<\/p>\n<p>L\u00e4hde: <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/www.luke.fi\/fi\/uutiset\/ainutlaatuinen-kala-uhkaa-kadota-lopullisesti-itameresta-metsahallitus-ja-luonnonvarakeskus-selvittavat-meriharjuksen-taantumisen-syita\">Luke<\/a><\/p>\n<\/div>\n<p>The post <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/ymparistouutiset-fi\/ainutlaatuinen-kala-uhkaa-kadota-lopullisesti-itameresta-metsahallitus-ja-luonnonvarakeskus-selvittavat-meriharjuksen-taantumisen-syita\/\">Ainutlaatuinen kala uhkaa kadota lopullisesti It\u00e4merest\u00e4 \u2013 Mets\u00e4hallitus ja Luonnonvarakeskus selvitt\u00e4v\u00e4t meriharjuksen taantumisen syit\u00e4<\/a> appeared first on <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\">Vastuullisuusuutiset.fi<\/a>.<\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[937,10476,629,630],"class_list":["post-115040","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset","tag-luke","tag-meriharjus","tag-ymparistouutiset-fi","tag-ymparistouutiset_viikkokatsaus"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/115040","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=115040"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/115040\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=115040"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=115040"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=115040"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}