{"id":115342,"date":"2023-07-05T08:30:43","date_gmt":"2023-07-05T05:30:43","guid":{"rendered":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/rehevoityminen-ja-sinileva-piinaavat-itamerta-wwfn-asiantuntijat-kertovat-miten-rehevoitymista-voidaan-hillita\/"},"modified":"2023-07-05T08:30:43","modified_gmt":"2023-07-05T05:30:43","slug":"rehevoityminen-ja-sinileva-piinaavat-itamerta-wwfn-asiantuntijat-kertovat-miten-rehevoitymista-voidaan-hillita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/uutiset\/rehevoityminen-ja-sinileva-piinaavat-itamerta-wwfn-asiantuntijat-kertovat-miten-rehevoitymista-voidaan-hillita\/","title":{"rendered":"Rehev\u00f6ityminen ja sinilev\u00e4 piinaavat It\u00e4merta \u2013 WWF:n asiantuntijat kertovat, miten rehev\u00f6itymist\u00e4 voidaan hillit\u00e4"},"content":{"rendered":"<div class=\"mp_wrapper\">\n  <div class=\"mepr-unauthorized-message\">\n    <p>You are unauthorized to view this page.<\/p>\n  <\/div>\n  <div class=\"mepr-login-form-wrap\">\n            \n<div class=\"mp_wrapper mp_login_form\">\n                  <!-- mp-login-form-start -->     <form name=\"mepr_loginform\" id=\"mepr_loginform\" class=\"mepr-form\" action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/login-2\/\" method=\"post\" data-trp-original-action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/login-2\/\">\n            <div class=\"mp-form-row mepr_username\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n                              <label for=\"user_login\">Username<\/label>\n        <\/div>\n        <input type=\"text\" name=\"log\" id=\"user_login\" value=\"\" \/>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-form-row mepr_password\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n          <label for=\"user_pass\">Password<\/label>\n          <div class=\"mp-hide-pw\">\n            <input type=\"password\" name=\"pwd\" id=\"user_pass\" value=\"\" \/>\n            <button type=\"button\" class=\"button mp-hide-pw hide-if-no-js\" data-toggle=\"0\" aria-label=\"Show password\">\n              <span class=\"dashicons dashicons-visibility\" aria-hidden=\"true\"><\/span>\n            <\/button>\n          <\/div>\n        <\/div>\n      <\/div>\n            <div>\n        <label><input name=\"rememberme\" type=\"checkbox\" id=\"rememberme\" value=\"forever\" \/> Remember Me<\/label>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n      <div class=\"submit\">\n        <input type=\"submit\" name=\"wp-submit\" id=\"wp-submit\" class=\"button-primary mepr-share-button\" value=\"Log In\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"redirect_to\" value=\"\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/115342\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_process_login_form\" value=\"true\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_is_login_page\" value=\"false\" \/>\n      <\/div>\n    <input type=\"hidden\" name=\"trp-form-language\" value=\"en\"\/><\/form>\n    <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n    <div class=\"mepr-login-actions\">\n        <a\n          href=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/login-2\/?action=forgot_password\"\n          title=\"Click here to reset your password\"\n        >\n          Forgot Password        <\/a>\n    <\/div>\n\n      \n    <!-- mp-login-form-end --> \n  <\/div>\n      <\/div>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\">\nL\u00e4mpimien s\u00e4\u00e4olosuhteiden vuoksi sinilev\u00e4havaintoja on tehty enemm\u00e4n kuin tyypillisesti t\u00e4h\u00e4n aikaan kes\u00e4st\u00e4. Sinilev\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntymiseen vaikuttavat muun muassa vesien rehev\u00f6ityminen ja ilmastonmuutos. It\u00e4meren rehev\u00f6itymist\u00e4 voidaan kuitenkin ehk\u00e4ist\u00e4 esimerkiksi vesienhallinnalla, jolla v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n ravinteiden valumista mereen.<\/p>\n<p>Sinilev\u00e4\u00e4 eli syanobakteeria on Suomen vesiss\u00e4 luonnostaan, ja sinilev\u00e4esiintym\u00e4t kuuluvat It\u00e4meren vuotuiseen sykliin. Sinilev\u00e4 tarvitsee kasvaakseen valoa, l\u00e4mp\u00f6\u00e4 ja ravinteita, ja tyynell\u00e4 s\u00e4\u00e4ll\u00e4 lev\u00e4massat nousevat pintaan isoiksi lautoiksi. Sinilev\u00e4n yleistyminen ja sen m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvaminen It\u00e4meren alueella on ihmisen toiminnasta johtuvan ravinnekuormituksen lis\u00e4ksi kytk\u00f6ksiss\u00e4 my\u00f6s ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutoksen my\u00f6t\u00e4 sinilev\u00e4\u00e4 on It\u00e4meress\u00e4 yh\u00e4 kauemmin, ja kasvustot ovat laajempia ja paksumpia kuin aikaisemmin.<\/p>\n<p><strong>Mist\u00e4 It\u00e4meren rehev\u00f6ityminen johtuu?<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Rehev\u00f6itymisen perimm\u00e4inen syy on ihmisen toiminnasta per\u00e4isin oleva ravinnekuormitus: It\u00e4mereen on valunut vuosikymmenien ajan ravinteita, kuten fosforia ja typpe\u00e4.<\/li>\n<li>Valtaosa ravinnekuormasta on per\u00e4isin maa- ja mets\u00e4taloudesta. Ravinnekuormaa aiheutuu my\u00f6s teollisuudesta, kotitalouksien j\u00e4tevesist\u00e4 ja liikenteest\u00e4 aiheutuvasta ilmalaskeumasta.<\/li>\n<li>Ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten kuivuus ja lis\u00e4\u00e4ntyneet sateet, lis\u00e4\u00e4v\u00e4t maa- ja mets\u00e4taloudesta It\u00e4mereen huuhtoutuvien ravinteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/li>\n<li>Meren luonnolliset prosessit voimistavat rehev\u00f6itymisen vaikutuksia: rehev\u00f6itymisen seurauksena levien ja vesikasvien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyy, vesi samentuu ja merenpohjan happitilanne heikkenee. It\u00e4meress\u00e4 tapahtuu ulkoisen kuormituksen lis\u00e4ksi my\u00f6s sis\u00e4ist\u00e4 kuormitusta: hapettomissa oloissa It\u00e4meren pohjasta vapautuu sinne jo aiemmin varastoitunutta fosforia, mink\u00e4 lis\u00e4ksi lev\u00e4t ja vesikasvit kerrytt\u00e4v\u00e4t kuollessaan pohjaan fosforia entisest\u00e4\u00e4n, ellei ulkoista kuormitusta saada v\u00e4hennetty\u00e4.<\/li>\n<li>Rehev\u00f6ityminen uhkaa vesiluonnon monimuotoisuutta, sill\u00e4 monet lajit k\u00e4rsiv\u00e4t veden samentumisesta ja rehev\u00f6itymisest\u00e4. Lis\u00e4ksi pohjael\u00e4imet ja kalat k\u00e4rsiv\u00e4t pohjien hapettomuudesta.<\/li>\n<\/ul>\n<p>It\u00e4merta kuormittaa rehev\u00f6itymisen lis\u00e4ksi my\u00f6s ylikalastus, vieraslajien lis\u00e4\u00e4ntyminen, \u00f6ljykuljetukset ja lis\u00e4\u00e4ntynyt laivaliikenne. Lis\u00e4ksi mereen p\u00e4\u00e4tyv\u00e4 muoviroska on uhka meren ekosysteemille. Muovij\u00e4te on ongelma my\u00f6s It\u00e4merell\u00e4, ja Suomen rantojen on arvoitu olevan It\u00e4meren roskaisimpia. WWF:n suojeluasiantuntija Iiris Kokkonen muistuttaa, ett\u00e4 jokainen ihminen voi auttaa It\u00e4merta esimerkiksi huolehtimalla j\u00e4tteiden asianmukaisesta h\u00e4vitt\u00e4misest\u00e4. \u201dRantojen muoviroskista tyypillisimpi\u00e4 ovat ruoka- ja juomapakkaukset sek\u00e4 tupakantumpit\u201d, Kokkonen kertoo.<\/p>\n<p><strong>Herkk\u00e4 It\u00e4meri ja sen lajit k\u00e4rsiv\u00e4t rehev\u00f6itymisest\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>It\u00e4meri on pieni ja matala meri, jonka hitaasti vaihtuva vesi on sekoitus jokien tuomaa makeaa vett\u00e4 ja suolaista valtamerivett\u00e4. Vain harvat lajit viihtyv\u00e4t It\u00e4meren murtovedess\u00e4, joka on monille makean veden lajeille liian suolaista ja valtamerilajeille puolestaan liian makeaa. Moni It\u00e4meren laji k\u00e4rsii elinymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 heikosta kunnosta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista. L\u00e4mmennyt merivesi ja matala suolapitoisuus muuttavat vedenalaisen kasvillisuuden ja kalojen elinoloja. Rehev\u00f6ityminen uhkaa esimerkiksi meriajokasta, joka on yksi It\u00e4meren avainlajeista. Se muodostaa merenpohjaan niittyj\u00e4, joiden suojissa moni laji el\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p><strong>N\u00e4in rehev\u00f6ityminen vaikuttaa It\u00e4meren kalakantoihin<\/strong><\/p>\n<p>Rehev\u00f6itymisell\u00e4 ja vesien l\u00e4mpenemisell\u00e4 on sek\u00e4 suoria ett\u00e4 ep\u00e4suoria vaikutuksia It\u00e4meren kalakantoihin. Suoria vaikutuksia ovat WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaskan mukaan esimerkiksi kalojen kutu- ja elinalueiden liettyminen, ja ep\u00e4suoria esimerkiksi ravintoverkoissa tapahtuvat muutokset ja veden suolapitoisuuden v\u00e4heneminen.<\/p>\n<p>Veden samentuminen, kasviplanktonin m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja pohjakasvillisuuden muutokset ovat muuttaneet kalojen luontaista elinymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. L\u00e4mpimi\u00e4 vesi\u00e4 suosivat parvikalat, kuten s\u00e4rkikalat ja kolmipiikki hy\u00f6tyv\u00e4t rehev\u00f6itymisen ja vesien l\u00e4mpenemisen aiheuttamista muutoksista. Sen sijaan viile\u00e4\u00e4 ja hapekasta vett\u00e4 suosivat lajit, kuten siika, k\u00e4rsiv\u00e4t. Silakat ja turskat k\u00e4rsiv\u00e4t rehev\u00f6itymisen ja l\u00e4mpenemisen yhteisvaikutuksesta, sill\u00e4 ne muuttavat kalojen vaatimia lis\u00e4\u00e4ntymispaikkoja.<\/p>\n<p>Monet taloudellisesti ja ekosysteemien kannalta t\u00e4rke\u00e4t lajit ovat Ovaskan mukaan taantuneet h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4sti. Turskakannat ovat pohjalukemissa, ja silakkakantojen tilanne on huolestuttava. It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaan, Suomenlahden ja Pohjanlahden silakkakannat ovat laskeneet tavoitetason alapuolelle.<\/p>\n<p>Yksi keino v\u00e4hent\u00e4\u00e4 It\u00e4meren rehev\u00f6itymist\u00e4 on vesien suojeluun liittyv\u00e4 vesienhallintaty\u00f6, jonka avulla v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n maalta, esimerkiksi maa- ja mets\u00e4taloudesta, tulevaa ravinnekuormitusta. Runsaiden sateiden yleistyminen on lis\u00e4nnyt tulvien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Maa- ja mets\u00e4talousalueilla tulvat huuhtovat maaper\u00e4ss\u00e4 olevat ravinteet herk\u00e4sti ojiin ja jokiin, joista ne p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t lopulta It\u00e4mereen.<\/p>\n<p>Ojia ja uomia on suoristettu vuosikymmenten saatossa maankuivatuksen tehostamiseksi. T\u00e4m\u00e4 on johtanut siihen, ett\u00e4 vedet ja niiden mukana kulkeutuvat maa-ainekset ja ravinteet valuvat pelloilta, metsist\u00e4 ja asutusalueilta liiankin tehokkaasti jokiin ja niiden my\u00f6t\u00e4 It\u00e4mereen. Vesienhallinnalla pyrit\u00e4\u00e4n ennallistamaan valuma-alue takaisin luonnonmukaisempaan muotoon, jolloin vedenpid\u00e4tyskyky kasvaa ja veden virtaamisnopeus hidastuu. Peltojen tulvimista ehk\u00e4ist\u00e4\u00e4n esimerkiksi rakentamalla kaksitasouomia, joiden tulvatasanteille vesi p\u00e4\u00e4see nousemaan sen sijaan, ett\u00e4 se tulvisi pelloille. My\u00f6s kosteikkojen rakentaminen on tehokas keino est\u00e4\u00e4 ravinteiden p\u00e4\u00e4tymist\u00e4 It\u00e4mereen. \u201dVesienhallinnan merkitys tulee korostumaan entisest\u00e4\u00e4n tulevaisuudessa, kun ilmastonmuutoksen my\u00f6t\u00e4 etenkin runsaat talvisateet lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. Kun vesienhallintaa parannetaan riitt\u00e4v\u00e4sti, maalta It\u00e4mereen p\u00e4\u00e4tyv\u00e4 ravinnekuormitus v\u00e4henee, WWF:n suojeluasiantuntija Viivi Kaasonen kertoo.<\/p>\n<p>WWF on rakentanut viiden vuoden aikana noin 25 vesienhallintakohdetta L\u00e4nsi-Uudenmaan alueelle. Vesienhallintaty\u00f6 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 vesist\u00f6kuormitusta alueen jokivesist\u00f6iss\u00e4, ja est\u00e4\u00e4 siten ravinteiden kulkeutumista It\u00e4mereen.<\/p>\n<p>L\u00e4hde: <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/www.epressi.com\/tiedotteet\/ymparisto-ja-luonto\/rehevoityminen-ja-sinileva-piinaavat-itamerta-wwfn-asiantuntijat-kertovat-miten-rehevoitymista-voidaan-hillita.html\">WWF Suomi<\/a><\/p>\n<\/div>\n<p>The post <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/ymparistouutiset-fi\/rehevoityminen-ja-sinileva-piinaavat-itamerta-wwfn-asiantuntijat-kertovat-miten-rehevoitymista-voidaan-hillita\/\">Rehev\u00f6ityminen ja sinilev\u00e4 piinaavat It\u00e4merta \u2013 WWF:n asiantuntijat kertovat, miten rehev\u00f6itymist\u00e4 voidaan hillit\u00e4<\/a> appeared first on <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\">Vastuullisuusuutiset.fi<\/a>.<\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[1731,1732,1219,629,630],"class_list":["post-115342","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset","tag-itameri","tag-rehevoityminen","tag-wwf","tag-ymparistouutiset-fi","tag-ymparistouutiset_viikkokatsaus"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/115342","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=115342"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/115342\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=115342"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=115342"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=115342"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}