{"id":115765,"date":"2023-07-31T08:15:20","date_gmt":"2023-07-31T05:15:20","guid":{"rendered":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/hiilinielut-mita-ne-ovat-ja-miksi-niita-tarvitaan\/"},"modified":"2023-07-31T08:15:20","modified_gmt":"2023-07-31T05:15:20","slug":"hiilinielut-mita-ne-ovat-ja-miksi-niita-tarvitaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/uutiset\/hiilinielut-mita-ne-ovat-ja-miksi-niita-tarvitaan\/","title":{"rendered":"Hiilinielut \u2013 mit\u00e4 ne ovat ja miksi niit\u00e4 tarvitaan?"},"content":{"rendered":"<div class=\"mp_wrapper\">\n  <div class=\"mepr-unauthorized-message\">\n    <p>You are unauthorized to view this page.<\/p>\n  <\/div>\n  <div class=\"mepr-login-form-wrap\">\n            \n<div class=\"mp_wrapper mp_login_form\">\n                  <!-- mp-login-form-start -->     <form name=\"mepr_loginform\" id=\"mepr_loginform\" class=\"mepr-form\" action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/login-2\/\" method=\"post\" data-trp-original-action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/login-2\/\">\n            <div class=\"mp-form-row mepr_username\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n                              <label for=\"user_login\">Username<\/label>\n        <\/div>\n        <input type=\"text\" name=\"log\" id=\"user_login\" value=\"\" \/>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-form-row mepr_password\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n          <label for=\"user_pass\">Password<\/label>\n          <div class=\"mp-hide-pw\">\n            <input type=\"password\" name=\"pwd\" id=\"user_pass\" value=\"\" \/>\n            <button type=\"button\" class=\"button mp-hide-pw hide-if-no-js\" data-toggle=\"0\" aria-label=\"Show password\">\n              <span class=\"dashicons dashicons-visibility\" aria-hidden=\"true\"><\/span>\n            <\/button>\n          <\/div>\n        <\/div>\n      <\/div>\n            <div>\n        <label><input name=\"rememberme\" type=\"checkbox\" id=\"rememberme\" value=\"forever\" \/> Remember Me<\/label>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n      <div class=\"submit\">\n        <input type=\"submit\" name=\"wp-submit\" id=\"wp-submit\" class=\"button-primary mepr-share-button\" value=\"Log In\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"redirect_to\" value=\"\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/115765\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_process_login_form\" value=\"true\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_is_login_page\" value=\"false\" \/>\n      <\/div>\n    <input type=\"hidden\" name=\"trp-form-language\" value=\"en\"\/><\/form>\n    <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n    <div class=\"mepr-login-actions\">\n        <a\n          href=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/login-2\/?action=forgot_password\"\n          title=\"Click here to reset your password\"\n        >\n          Forgot Password        <\/a>\n    <\/div>\n\n      \n    <!-- mp-login-form-end --> \n  <\/div>\n      <\/div>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\">\nHiilinielut ovat keskeisess\u00e4 roolissa Suomen ja EU:n ilmastopolitiikassa, ja ne nostetaan usein esille my\u00f6s yleisess\u00e4 ilmastokeskustelussa. Hiilinielu k\u00e4sitteen\u00e4 on vaikeasti hahmotettava, ja t\u00e4m\u00e4 aiheuttaa usein sekaannusta keskustelussa. Avaan t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa hiilinielun m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 ja nielujen taustalla toimivia mekanismeja.<\/p>\n<p>Hiilinielu on periaatteessa mik\u00e4 tahansa prosessi, joka poistaa hiilt\u00e4 ilmakeh\u00e4st\u00e4, pienent\u00e4\u00e4 ilmakeh\u00e4n CO2-pitoisuutta ja siten viilent\u00e4\u00e4 ilmastoa. Kyseess\u00e4 on siis k\u00e4\u00e4nteinen prosessi kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ille, jotka lis\u00e4\u00e4v\u00e4t CO2:n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ilmakeh\u00e4ss\u00e4 ja l\u00e4mmitt\u00e4v\u00e4t ilmastoa.<\/p>\n<p>Nieluilla on t\u00e4rke\u00e4 rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4misen tukena, mutta ei niiden tilalla. P\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4minen ennaltaehk\u00e4isee ilmaston l\u00e4mpenemist\u00e4, kun taas nieluille j\u00e4\u00e4 valitettava j\u00e4lkien siivoamisen rooli; poistetaan ilmakeh\u00e4st\u00e4 sit\u00e4 \u201dylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4\u201d hiilt\u00e4, joka on sinne p\u00e4\u00e4st\u00f6jen mukana joutunut.<\/p>\n<p>Nieluista puhuttaessa mainitaan usein erikseen luontaiset nielut, maank\u00e4yt\u00f6n nielut ja tekniset nielut. N\u00e4m\u00e4 kaikki poistavat hiilt\u00e4 ilmakeh\u00e4st\u00e4, mutta niiden syntymekanismit ovat erilaisia.<\/p>\n<p><em><strong>Luontaiset nielut ovat seurausta ilmakeh\u00e4n CO2-pitoisuuden kasvusta<\/strong><\/em><br \/>\nLuontaiset nielut eiv\u00e4t itseasiassa ole kovinkaan \u201dluontaisia\u201d, eik\u00e4 niiden historia ole kovin pitk\u00e4. L\u00e4ht\u00f6kohta luontaisille nieluille on yhteytt\u00e4vien kasvien ja valtamerten kyky sitoa hiilt\u00e4 ilmakeh\u00e4st\u00e4. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n maaekosysteemit sitovat yhteytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ilmakeh\u00e4st\u00e4 vuosittain noin 440 Gt hiilidioksidia, mik\u00e4 on yli kymmenkertainen m\u00e4\u00e4r\u00e4 nykyisiin fossiilisiin p\u00e4\u00e4st\u00f6ihin verrattuna. Suunnilleen sama m\u00e4\u00e4r\u00e4 kuitenkin palautuu takaisin ilmakeh\u00e4\u00e4n kasvien hengityksen ja biomassan luontaisen hajoamisen seurauksena. N\u00e4m\u00e4 prosessit ovat jatkuneet l\u00e4hes muuttumattomina tuhansia vuosia. Koska sitoutuneen ja vapautuneen hiilen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on ollut keskim\u00e4\u00e4rin sama, luontainen nettonielu globaalilla tasolla on ollut nolla, ja ilmakeh\u00e4n CO2-pitoisuus on pysynyt l\u00e4hes vakiona.<\/p>\n<p>Teollistuminen, fossiiliset p\u00e4\u00e4st\u00f6t ja maank\u00e4yt\u00f6n muutokset ovat muuttaneet globaalia hiilitasapainoa. Ilmakeh\u00e4n hiilidioksidipitoisuuden kasvu on kiihdytt\u00e4nyt kasvien fotosynteesi\u00e4 ja lis\u00e4nnyt valtamerten hiilensidontaa. Pohjoisilla leveysasteilla ilmaston l\u00e4mpeneminen on pident\u00e4nyt kasvukautta ja lis\u00e4nnyt hiilen sidontaa. Ihmisten toimet ovat siis synnytt\u00e4neet n\u00e4m\u00e4 \u201dluontaiset\u201d nielut. Niiden seurauksena noin puolet kaikista ihmisen aiheuttamista hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 on sitoutunut kasvillisuuteen ja valtameriin, sen sijaan ett\u00e4 ne olisivat j\u00e4\u00e4neet pysyv\u00e4sti ilmakeh\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Luontaisten nielujen vahvistuminen ei voi jatkua loputtomiin. CO2-p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4minen heikent\u00e4\u00e4 kasvien kasvua kiihdytt\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikutusta ja luontaisten nielujen muodostumista. Ilmaston l\u00e4mpeneminen ja sen seuraukset ovat jo muuttaneet t\u00e4m\u00e4n kehityksen suuntaa: kuivuus, mets\u00e4palot, myrskytuhot, hy\u00f6nteis- ja sienituhot ovat monin paikoin muuttaneet maaekosysteemit nieluista p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteiksi. Jos hiilidioksidia halutaan poistaa ilmakeh\u00e4st\u00e4 tulevaisuudessakin, uusia nieluja tarvitaan heikkenevien luontaisten nielujen tilalle.<\/p>\n<p><em><strong>Maank\u00e4ytt\u00f6 voi olla nielu tai p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hde<\/strong><\/em><br \/>\nMaank\u00e4yt\u00f6n nielut toimivat periaatteessa samalla tavalla kuin luontaiset nielut, ne vain perustuvat ihmisen tekemiin, maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 suoraan muuttaviin toimenpiteisiin.<\/p>\n<p>Perinteisesti maak\u00e4yt\u00f6n muutokset ovat tuottaneet p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, eiv\u00e4t nieluja. Sademetsien h\u00e4vitt\u00e4minen Etel\u00e4-Amerikassa ja Etel\u00e4-Aasiassa on vapauttanut suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 hiilt\u00e4 ilmakeh\u00e4\u00e4n. Suomessa turvemaiden ottaminen maa- ja mets\u00e4talousk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n on nopeuttanut turpeen hajoamista maaper\u00e4ss\u00e4 ja tuottanut p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Maank\u00e4yt\u00f6n nielujen tavoite onkin muuttaa t\u00e4m\u00e4n prosessin suuntaa, eli saada sidottua vapautunut hiili ilmakeh\u00e4st\u00e4 takaisin kasvillisuuteen ja maaper\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Todenn\u00e4k\u00f6isesti tehokkain tapa tuottaa maank\u00e4yt\u00f6n nieluja on puuttomien alueiden metsitt\u00e4minen tai aikaisemmin raivattujen alueiden uudelleenmetsitys. T\u00e4m\u00e4 prosessi sitoo hiilt\u00e4 sek\u00e4 biomassan ett\u00e4 maaper\u00e4n varastoihin. My\u00f6s kasvien kasvua lis\u00e4\u00e4vill\u00e4 toimenpiteill\u00e4 voidaan tuottaa nieluja. Esimerkiksi Suomen metsien nykyiset nielut ovat pitk\u00e4lti seurausta sotien j\u00e4lkeisten vuosikymmenten hakkuita seuranneesta metsien uudistamisesta, nuorien metsien nopeasta kasvusta ja my\u00f6s mets\u00e4nhoitotoimenpiteiden kehittymisest\u00e4. Maataloudessa maaper\u00e4n hiilinieluja voidaan tuottaa erilaisilla hiiliviljelytoimenpiteill\u00e4.<\/p>\n<p>Yhteist\u00e4 kaikille maank\u00e4yt\u00f6n nieluille on niiden rajallinen potentiaali. Tietty maa-alue toimii nieluna niin pitk\u00e4\u00e4n kuin sen hiilivarasto kasvaa. Metsitettyjen alueiden nielut pienenev\u00e4t sit\u00e4 mukaa kun n\u00e4iden alueiden puusto l\u00e4hestyy t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 kokoaan. Uudistettujen metsien puusto ik\u00e4\u00e4ntyy v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4, jolloin my\u00f6s niiden hiilensidonta hidastuu. My\u00f6s maaper\u00e4n hiilivarastot l\u00e4hestyv\u00e4t tasapainotilaa, ellei hiilisy\u00f6tteen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 jatkuvasti.\u00a0Lopullisen rajan maank\u00e4yt\u00f6n nieluille asettaa k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 oleva pinta-ala. Jos uusia alueita ei voida ottaa esimerkiksi metsitykseen, uusia maank\u00e4yt\u00f6n nieluja ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n voida tuottaa.<\/p>\n<p><strong>Teknisten nielujen merkitys kasvaa<\/strong><br \/>\nKoska uusia nieluja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvitaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi, niin sanottujen teknisten nielujen merkitys kasvaa jatkuvasti. Teknisten nielujen ajatus on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ilmakeh\u00e4st\u00e4 sidotulle hiilelle uusia varastointimuotoja el\u00e4v\u00e4n biomassan sijaan.<\/p>\n<p>Perinteinen tekninen nielu on pitk\u00e4ik\u00e4iset puutuotteet. Puurakentamisen lis\u00e4\u00e4misell\u00e4 rakennuksiin varastoituneen hiilen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 voidaan kasvattaa, jolloin syntyy nieluvaikutus. K\u00e4yt\u00f6st\u00e4 poistettu biomassa, esimerkiksi purkupuu, voidaan my\u00f6s prosessoida biohiileksi, joka taas tuottaa uusia maaper\u00e4n nieluja. Maanparannusaineena k\u00e4ytetty biohiili onkin merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa uusien teknisten nieluratkaisujen soveltamisessa.<\/p>\n<p>Ehk\u00e4 lupaavin teknologia teknisten nielujen tuottamiseen on kuitenkin biopohjaisen hiilidioksidin talteenotto teollisuuden ja energialaitosten savukaasuista ja talteen otetun hiilen varastointi esimerkiksi k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 poistetuille \u00f6ljynporausalueille ja kaivoksiin (BECCS-teknologiat).<\/p>\n<p>Yleisesti biopohjaisen hiilen talteenoton kasvupotentiaali on todella suuri, jopa ratkaiseva ilmastonmuutoksen torjumisessa. Tekniset rajat n\u00e4ille nieluille asettaa se, miten paljon biomassaa voidaan tuottaa, ja miten paljon talteen otettua hiilt\u00e4 mahtuu varastoihin. Nykyisin esimerkiksi valtaosa metsien tuottamaan biomassaan sitoutuneesta hiilest\u00e4 vapautuu takaisin ilmakeh\u00e4\u00e4n tuotteiden elini\u00e4n p\u00e4\u00e4tteeksi, joten pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n hiilen talteenotto tuottaisi mittavat lis\u00e4nielut.<\/p>\n<p>Tulevaisuudessa on ehk\u00e4 mahdollista kehitt\u00e4\u00e4 teknisi\u00e4 ratkaisuja hiilen sitomiseen suoraan ilmakeh\u00e4st\u00e4 (DACCS-teknologiat). T\u00e4m\u00e4 prosessi on kuitenkin kallista ja tehotonta, koska hiilidioksidin pitoisuus ilmakeh\u00e4ss\u00e4 on hyvin pieni savukaasuihin verrattuna. Toistaiseksi siis tehokkain tapa poistaa hiilt\u00e4 ilmakeh\u00e4st\u00e4 on kasvien fotosynteesi ja siin\u00e4 sitoutuneen hiilen varastointi eri muodoissaan.<\/p>\n<p>Biopohjaisen hiilen lis\u00e4ksi my\u00f6s fossiilista hiilt\u00e4 on mahdollista sitoa teollisuuden savukaasuista. T\u00e4ytyy kuitenkin muistaa, ett\u00e4 fossiilisen hiilen talteenotto ja varastointi ei poista hiilt\u00e4 ilmakeh\u00e4st\u00e4, vaan talteen otettu fossiilinen hiili pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n siirtyy varastosta takaisin varastoon. Fossiilisen hiilen talteenotto ei siis alussa esitetyn m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaisesti ole hiilinielu, vaikka tuottaakin p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksi\u00e4.<\/p>\n<p>Ilmaston l\u00e4mpeneminen jatkuu niin pitk\u00e4\u00e4n kuin ilmakeh\u00e4n hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvamista, eli p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat suurempia kuin nielut. Koska ilmasto on jo nyt l\u00e4mmennyt liikaa, nielut pit\u00e4isi itse asiassa saada p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 suuremmaksi. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa fossiilisten p\u00e4\u00e4st\u00f6jen t\u00e4ydellist\u00e4 nollaamista, ja lis\u00e4ksi uusien, l\u00e4hinn\u00e4 teknisten nielujen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa nopealla aikataululla. N\u00e4m\u00e4 toimenpiteet ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, jotta l\u00e4mpenemisen pys\u00e4ytt\u00e4minen 1,5 asteeseen voitaisiin viel\u00e4 saavuttaa.<\/p>\n<p>L\u00e4hde:<a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/www.luke.fi\/fi\/blogit\/hiilinielut-mita-ne-ovat-ja-miksi-niita-tarvitaan''\"> Luke<\/a><\/p>\n<\/div>\n<p>The post <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/ymparistouutiset-fi\/hiilinielut-mita-ne-ovat-ja-miksi-niita-tarvitaan\/\">Hiilinielut \u2013 mit\u00e4 ne ovat ja miksi niit\u00e4 tarvitaan?<\/a> appeared first on <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\">Vastuullisuusuutiset.fi<\/a>.<\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[74,286,937,629,630],"class_list":["post-115765","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset","tag-hiilinielu","tag-ilmasto","tag-luke","tag-ymparistouutiset-fi","tag-ymparistouutiset_viikkokatsaus"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/115765","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=115765"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/115765\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=115765"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=115765"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=115765"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}