{"id":117213,"date":"2023-09-27T09:50:01","date_gmt":"2023-09-27T06:50:01","guid":{"rendered":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/suomalaisyritys-taklaa-ilmastonmuutosta-betonilaatoilla-jotka-imevat-valmistusaikana-itseensa-hiilidioksidia\/"},"modified":"2023-09-27T09:50:01","modified_gmt":"2023-09-27T06:50:01","slug":"suomalaisyritys-taklaa-ilmastonmuutosta-betonilaatoilla-jotka-imevat-valmistusaikana-itseensa-hiilidioksidia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/uutiset\/suomalaisyritys-taklaa-ilmastonmuutosta-betonilaatoilla-jotka-imevat-valmistusaikana-itseensa-hiilidioksidia\/","title":{"rendered":"Suomalaisyritys taklaa ilmastonmuutosta betonilaatoilla, jotka imev\u00e4t valmistusaikana itseens\u00e4 hiilidioksidia"},"content":{"rendered":"<div class=\"mp_wrapper\">\n  <div class=\"mepr-unauthorized-message\">\n    <p>You are unauthorized to view this page.<\/p>\n  <\/div>\n  <div class=\"mepr-login-form-wrap\">\n            \n<div class=\"mp_wrapper mp_login_form\">\n                  <!-- mp-login-form-start -->     <form name=\"mepr_loginform\" id=\"mepr_loginform\" class=\"mepr-form\" action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/login-2\/\" method=\"post\" data-trp-original-action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/login-2\/\">\n            <div class=\"mp-form-row mepr_username\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n                              <label for=\"user_login\">Username<\/label>\n        <\/div>\n        <input type=\"text\" name=\"log\" id=\"user_login\" value=\"\" \/>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-form-row mepr_password\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n          <label for=\"user_pass\">Password<\/label>\n          <div class=\"mp-hide-pw\">\n            <input type=\"password\" name=\"pwd\" id=\"user_pass\" value=\"\" \/>\n            <button type=\"button\" class=\"button mp-hide-pw hide-if-no-js\" data-toggle=\"0\" aria-label=\"Show password\">\n              <span class=\"dashicons dashicons-visibility\" aria-hidden=\"true\"><\/span>\n            <\/button>\n          <\/div>\n        <\/div>\n      <\/div>\n            <div>\n        <label><input name=\"rememberme\" type=\"checkbox\" id=\"rememberme\" value=\"forever\" \/> Remember Me<\/label>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n      <div class=\"submit\">\n        <input type=\"submit\" name=\"wp-submit\" id=\"wp-submit\" class=\"button-primary mepr-share-button\" value=\"Log In\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"redirect_to\" value=\"\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/117213\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_process_login_form\" value=\"true\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_is_login_page\" value=\"false\" \/>\n      <\/div>\n    <input type=\"hidden\" name=\"trp-form-language\" value=\"en\"\/><\/form>\n    <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n    <div class=\"mepr-login-actions\">\n        <a\n          href=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/login-2\/?action=forgot_password\"\n          title=\"Click here to reset your password\"\n        >\n          Forgot Password        <\/a>\n    <\/div>\n\n      \n    <!-- mp-login-form-end --> \n  <\/div>\n      <\/div>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\">\nTapio Vehmas on Carbonaide-nimisen yrityksen toimitusjohtaja. Carbonaiden tavoitteena on valloittaa maailma ja auttaa betonivalmistajia piilottamaan hiilidioksidia k\u00e4ytetyimp\u00e4\u00e4n rakennusmateriaaliin. Sis\u00e4ll\u00e4 tehdassalissa Joensuussa valmistettu kone jyskytt\u00e4\u00e4 kasaan betonilaattoja. Laatat tulevat koneen uumenista siistiss\u00e4 riviss\u00e4 ja menev\u00e4t kuivatukseen. Siin\u00e4 vaiheessa betoni pannaan hiilidioksidik\u00e4sittelyyn. Tuntien ajan laatat imev\u00e4t itseens\u00e4 kaasua, joka sitten kivettyy. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 sementin painosta on enimmill\u00e4\u00e4n korvattu 20 prosenttia. Tavoitteena on sitoa betoniin 50 prosenttia hiilidioksidia sementin painosta, mutta sit\u00e4 ei ole viel\u00e4 kokeiltu, turvallisuussyist\u00e4. Hiilidioksidi on suurina pitoisuuksina myrkyllist\u00e4. &#8220;Sementiss\u00e4 pystymme puolittamaan hiilijalanj\u00e4ljen, mutta jos k\u00e4yt\u00e4mme jotain muuta sideainetta, p\u00e4\u00e4semme tekem\u00e4\u00e4n hiilinegatiivista betonia&#8221;, Vehmas sanoo. Muu sideaine voi olla esimerkiksi ter\u00e4stehtaan kuonaa. Tulevaisuudessa ter\u00e4st\u00e4 valmistetaan vetypelkistetyst\u00e4 rautamalmista ja kierr\u00e4tetyst\u00e4 ter\u00e4ksest\u00e4, jolloin siit\u00e4 syntyv\u00e4 kuona muuttuu. Tapio Vehmaksen oletus on, ett\u00e4 se nimenomaan sopii k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi hiilidioksidi-betonin sideaineena. Carbonaiden pilotointi on loppumetreill\u00e4 ja teollinen toiminta k\u00e4ynnistym\u00e4ss\u00e4. Hiilidioksidilla ryyditettyj\u00e4 tuotteita on tarkoitus saada kuluttajille vuoden loppuun menness\u00e4.<\/p>\n<p>Sementti on ilmaston kannalta iso ongelma. Sen valmistus aiheuttaa 8 prosenttia globaaleista kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Betonia valmistetaan yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sementti, vesi ja kiviaines ja sit\u00e4 valmistetaan joka vuosi k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4, 10 miljardia kuutiometri\u00e4. Se on sama kuin 100 x 100 metrin kokoinen palikka, jolla on pituutta 1000 kilometri\u00e4, Helsingist\u00e4 Kittil\u00e4\u00e4n. Tai t\u00e4m\u00e4: 5 x 5 metri\u00e4 betonia Maasta Kuuhun \u2013 joka vuosi. Sementin ilmastopahuus johtuu nimenomaan volyymeista. Erityisesti Kiinassa on viime vuosina rakennettu paljon. Muualla maailmassa betonia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n noin kuutio asukasta kohti, Kiinassa yli 3 kuutiota, ja kiinalaisia on paljon.<\/p>\n<p>Sementti on vanha keksint\u00f6. Ensi vuonna sen patentoinnista tulee kuluneeksi 200 vuotta. Ammattipiireiss\u00e4 puhutaan portlandsementist\u00e4. Nimi tulee siit\u00e4, ett\u00e4 sementti muistuttaa portlandkive\u00e4, jota louhittiin samannimisell\u00e4 saarella Englannissa. Sementin valmistuksessa on kaksi ongelmaa. Hiilidioksidia syntyy kemiallisesti kalkkikiven hajotessa kalsiumoksidiksi. Kalsiumoksidi ja muut mineraalit kuumennetaan 1 400 asteeseen. Toinen ongelma on itse kuumentaminen, siin\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n edelleen fossiilisia polttoaineita, koska s\u00e4hk\u00f6ll\u00e4 ei p\u00e4\u00e4st\u00e4 kyllin korkeisiin l\u00e4mp\u00f6tiloihin. Kuumentamiseen on jo olemassa osaratkaisu eli j\u00e4tteiden poltto. Kalkkikivest\u00e4 irtoavan hiilidioksidin sieppaaminen onkin hankalampi rasti, mutta siihenkin on l\u00f6ydetty tekninen ratkaisu. Norjan Brevikiss\u00e4 rakennetaan talteenottolaitosta sementtitehtaalle.<\/p>\n<p>Tuotekehittely jatkuu. Hiilidioksidilla pumpatusta betonista ei ole viel\u00e4 vaikkapa paikallaan valettujen siltojen rakenteisiin. Raudoitettu betoni on toistaiseksi k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 vain s\u00e4\u00e4suojatuissa tiloissa. Betonitehtaan pihalla on iso s\u00e4ili\u00f6 nestem\u00e4ist\u00e4 hiilidioksidia, ostotavaraa Keski-Euroopasta. Sota pilasi n\u00e4m\u00e4kin markkinat, sill\u00e4 hiilidioksidin saatavuus Suomessa vaikeutui merkitt\u00e4v\u00e4sti Ukrainan sodan my\u00f6t\u00e4. Jatkossa sit\u00e4 halutaan l\u00e4hemp\u00e4\u00e4. Muutaman vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 saamme erilaisista j\u00e4tteenpolttolaitoksista hiilidioksidia ja my\u00f6s biokaasulaitoksista sit\u00e4 eristet\u00e4\u00e4n t\u00e4h\u00e4n prosessiin, Vehmas lupaa. Tavoitteena on vuoteen 2050 menness\u00e4 sitoa vuosittain 500 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Se on pitk\u00e4 siivu, 10\u201320 prosenttia maailmanmarkkinoista.<\/p>\n<p>L\u00e4hde: <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/yle.fi\/a\/74-20051520\">Yle<\/a> <\/div>\n<p>The post <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/vau-viikkokatsaus\/suomalaisyritys-taklaa-ilmastonmuutosta-betonilaatoilla-jotka-imevat-valmistusaikana-itseensa-hiilidioksidia\/\">Suomalaisyritys taklaa ilmastonmuutosta betonilaatoilla, jotka imev\u00e4t valmistusaikana itseens\u00e4 hiilidioksidia<\/a> appeared first on <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\">Vastuullisuusuutiset.fi<\/a>.<\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[],"class_list":["post-117213","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/117213","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=117213"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/117213\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=117213"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=117213"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=117213"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}