{"id":125317,"date":"2024-02-14T08:05:27","date_gmt":"2024-02-14T06:05:27","guid":{"rendered":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/pallaksella-on-mitattu-metaania-jo-20-vuotta\/"},"modified":"2024-02-14T08:05:27","modified_gmt":"2024-02-14T06:05:27","slug":"pallaksella-on-mitattu-metaania-jo-20-vuotta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/uutiset\/pallaksella-on-mitattu-metaania-jo-20-vuotta\/","title":{"rendered":"Pallaksella on mitattu metaania jo 20 vuotta"},"content":{"rendered":"<div class=\"mp_wrapper\">\n  <div class=\"mepr-unauthorized-message\">\n    <p>You are unauthorized to view this page.<\/p>\n  <\/div>\n  <div class=\"mepr-login-form-wrap\">\n            \n<div class=\"mp_wrapper mp_login_form\">\n                  <!-- mp-login-form-start -->     <form name=\"mepr_loginform\" id=\"mepr_loginform\" class=\"mepr-form\" action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/login-2\/\" method=\"post\" data-trp-original-action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/login-2\/\">\n            <div class=\"mp-form-row mepr_username\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n                              <label for=\"user_login\">Username<\/label>\n        <\/div>\n        <input type=\"text\" name=\"log\" id=\"user_login\" value=\"\" \/>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-form-row mepr_password\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n          <label for=\"user_pass\">Password<\/label>\n          <div class=\"mp-hide-pw\">\n            <input type=\"password\" name=\"pwd\" id=\"user_pass\" value=\"\" \/>\n            <button type=\"button\" class=\"button mp-hide-pw hide-if-no-js\" data-toggle=\"0\" aria-label=\"Show password\">\n              <span class=\"dashicons dashicons-visibility\" aria-hidden=\"true\"><\/span>\n            <\/button>\n          <\/div>\n        <\/div>\n      <\/div>\n            <div>\n        <label><input name=\"rememberme\" type=\"checkbox\" id=\"rememberme\" value=\"forever\" \/> Remember Me<\/label>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n      <div class=\"submit\">\n        <input type=\"submit\" name=\"wp-submit\" id=\"wp-submit\" class=\"button-primary mepr-share-button\" value=\"Log In\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"redirect_to\" value=\"\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/125317\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_process_login_form\" value=\"true\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_is_login_page\" value=\"false\" \/>\n      <\/div>\n    <input type=\"hidden\" name=\"trp-form-language\" value=\"en\"\/><\/form>\n    <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n    <div class=\"mepr-login-actions\">\n        <a\n          href=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/login-2\/?action=forgot_password\"\n          title=\"Click here to reset your password\"\n        >\n          Forgot Password        <\/a>\n    <\/div>\n\n      \n    <!-- mp-login-form-end --> \n  <\/div>\n      <\/div>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\">\nIlmatieteen laitos mittaa ilmakeh\u00e4n kasvihuonekaasupitoisuuksia tarkasti useilla paikkakunnilla, samoin kasvihuonekaasuvirtoja ekosysteemien ja ilmakeh\u00e4n v\u00e4lill\u00e4. Pallaksella Muoniossa metaanimittaukset alkoivat helmikuussa 2004 ja t\u00e4ydensiv\u00e4t vuonna 1998 alkanutta hiilidioksidipitoisuuden mittausta Maailman ilmatieteen j\u00e4rjest\u00f6n Global Atmosphere Watch -ohjelmaan kuuluvalla asemalla. Vuodesta 2017 alkaen Sammaltunturin kasvihuonekaasumittaukset ovat kuuluneet my\u00f6s Euroopan laajuiseen ICOS-mittausverkostoon, jonka avulla mittausten laatu pidet\u00e4\u00e4n korkeana ja tulokset ovat kenen tahansa k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4. \u201dPitk\u00e4t mittausaikasarjat ovat oleellisen t\u00e4rkeit\u00e4, kun seurataan ilmastonmuutoksen etenemist\u00e4 ja arvioidaan tulevaisuutta\u201d, kertoo ryhm\u00e4p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Hermanni Aaltonen Ilmatieteen laitokselta. Pitk\u00e4aikaisten pitoisuusseurantojen yll\u00e4pito on vaatinut rahaa ja henkil\u00f6st\u00f6\u00e4, mutta onneksi vuosien saatossa mittalaiteet ovat kehittyneet tarkemmiksi ja helpommin yll\u00e4pidett\u00e4viksi.<\/p>\n<p>Pitk\u00e4 mittausaikasarja Pallakselta osoittaa metaanipitoisuuden kasvaneen 20 vuodessa noin 1870 ppb:n (tilavuuden miljardisosa) tasosta 160 ppb:t\u00e4, ja pitoisuuden vuosittainen kasvunopeus on edelleen kiihtym\u00e4\u00e4n p\u00e4in. Vuoden 2024 metaanipitoisuuden keskiarvo tulee Sammaltunturilla olemaan yli 2030 ppb, vuosittaisen kasvunopeuden ollessa reilu 10 ppb. Maailmanlaajuisen metaanipitoisuuden keskiarvo on selv\u00e4sti matalampi kuin Pallaksella havaitut pitoisuudet, noin 1930 ppb. \u201dKorkeammat pitoisuudet pohjoisella pallonpuoliskolla johtuvat siit\u00e4, ett\u00e4 suurin osa sek\u00e4 luonnollisista ett\u00e4 ihmisper\u00e4isist\u00e4 l\u00e4hteist\u00e4 sijaitsee t\u00e4\u00e4ll\u00e4\u201d, kertoo Hermanni Aaltonen. Metaani on voimakas kasvihuonekaasu, mutta sen elinik\u00e4 ilmakeh\u00e4ss\u00e4 on lyhyt, vain noin 10 vuotta. Lyhyen elini\u00e4n takia metaanin l\u00e4mmityspotentiaali riippuu oleellisesti tarkastelujakson pituudesta: 20 vuoden jaksolla l\u00e4mmityspotentiaali on yli 80-kertainen hiilidioksidiin verrattuna. Sadan vuoden tarkastelujakso pudottaa l\u00e4mmityspotentiaalia, ja se on noin 30-kertainen hiilidioksidiin verrattuna.<\/p>\n<p>Metaanipitoisuudella on hiilidioksidin tapaan vuosisykli; metaanipitoisuus on matalimmillaan alkukes\u00e4ll\u00e4 . Vuosisyklin t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 ajurina on ilmakemiallinen nielu, jossa auringon UV-s\u00e4teilyn tuottama hydroksyyliradikaali (OH\u207b) reagoi metaanin kanssa. \u201dKoska ilmakeh\u00e4n kemiallinen nielu on merkitt\u00e4v\u00e4 metaanin elinik\u00e4\u00e4n ja siten sen l\u00e4mmityspotentiaaliin vaikuttava tekij\u00e4, olisi p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysten lis\u00e4ksi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida my\u00f6s ihmisten toiminnan vaikutus ilmakeh\u00e4n kemiallisiin ominaisuuksiin toimissamme ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi\u201d, Hermanni Aaltonen summaa. Maailmanlaajuisesti t\u00e4rkeimm\u00e4t ihmisen toiminnasta aiheutuvat metaanil\u00e4hteet ovat maatalous ja j\u00e4tteiden k\u00e4sittely sek\u00e4 fossiilisten polttoaineiden k\u00e4ytt\u00f6, kun taas luonnollisista l\u00e4hteist\u00e4 kosteikot, suot ja sis\u00e4vedet, kuten j\u00e4rvet, lammet ja joet, ovat merkitt\u00e4vimpi\u00e4. Luonnollisia l\u00e4hteit\u00e4 ovat lis\u00e4ksi mm. geologiset p\u00e4\u00e4st\u00f6t, valtameret, termiitit ja er\u00e4\u00e4t villiel\u00e4imet. Ikiroudan sulamisen ennustetaan lis\u00e4\u00e4v\u00e4n luonnollisia metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 tulevaisuudessa. Pallaksen aseman pohjoinen sijainti korostaa mittausten merkityst\u00e4 arktisen alueen l\u00e4mpenemisen ollessa nopeaa, erityisesti syksyll\u00e4 ja talvella. Ilmastomallien perusteella keskiarvoa nopeampi l\u00e4mpeneminen jatkuu arktisella alueella my\u00f6s tulevaisuudessa. Pallaksen alueella on panostettu arktiseen tutkimukseen. Sammaltunturin huipulla sijaitsevalla asemalla mitataan kattavasti ilmanlaatua ja meteorologisia parametrej\u00e4 kasvihuonekaasujen lis\u00e4ksi. Lis\u00e4ksi l\u00e4hialueella mitataan hiilen ja veden kiertoa ja ymp\u00e4rist\u00f6n tilaa useilla mittausasemilla niin vesiekosysteemeiss\u00e4, soilla, metsiss\u00e4 kuin tunturipaljakalla.<\/p>\n<p>L\u00e4hde:<a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/www.ilmatieteenlaitos.fi\/uutinen\/5U5iGDTBEV5Rk6aQV3jn3z\"> Ilmatieteen laitos<\/a> <\/div>\n<p>The post <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/ymparistouutiset-fi\/pallaksella-on-mitattu-metaania-jo-20-vuotta\/\">Pallaksella on mitattu metaania jo 20 vuotta<\/a> appeared first on <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\">Vastuullisuusuutiset.fi<\/a>.<\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[4859,5033,1362,9130,8670,629,630],"class_list":["post-125317","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset","tag-ilmakeha","tag-ilmatieteen-laitos","tag-kasvihuonekaasut","tag-metaani","tag-pallas","tag-ymparistouutiset-fi","tag-ymparistouutiset_viikkokatsaus"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/125317","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=125317"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/125317\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=125317"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=125317"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=125317"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}