{"id":129194,"date":"2024-03-22T09:35:10","date_gmt":"2024-03-22T07:35:10","guid":{"rendered":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/vedenalainen-rannikkoluonto-koyhtyy-kaikilla-suomen-merialueilla-luontokadon-pysayttaminen-vaatii-tehokkaita-toimia-ja-riittavia-resursseja\/"},"modified":"2024-03-22T09:35:10","modified_gmt":"2024-03-22T07:35:10","slug":"vedenalainen-rannikkoluonto-koyhtyy-kaikilla-suomen-merialueilla-luontokadon-pysayttaminen-vaatii-tehokkaita-toimia-ja-riittavia-resursseja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/uutiset\/vedenalainen-rannikkoluonto-koyhtyy-kaikilla-suomen-merialueilla-luontokadon-pysayttaminen-vaatii-tehokkaita-toimia-ja-riittavia-resursseja\/","title":{"rendered":"Vedenalainen rannikkoluonto k\u00f6yhtyy kaikilla Suomen merialueilla \u2013 luontokadon pys\u00e4ytt\u00e4minen vaatii tehokkaita toimia ja riitt\u00e4vi\u00e4 resursseja"},"content":{"rendered":"<div class=\"mp_wrapper\">\n  <div class=\"mepr-unauthorized-message\">\n    <p>You are unauthorized to view this page.<\/p>\n  <\/div>\n  <div class=\"mepr-login-form-wrap\">\n            \n<div class=\"mp_wrapper mp_login_form\">\n                  <!-- mp-login-form-start -->     <form name=\"mepr_loginform\" id=\"mepr_loginform\" class=\"mepr-form\" action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/login-2\/\" method=\"post\" data-trp-original-action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/login-2\/\">\n            <div class=\"mp-form-row mepr_username\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n                              <label for=\"user_login\">Username<\/label>\n        <\/div>\n        <input type=\"text\" name=\"log\" id=\"user_login\" value=\"\" \/>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-form-row mepr_password\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n          <label for=\"user_pass\">Password<\/label>\n          <div class=\"mp-hide-pw\">\n            <input type=\"password\" name=\"pwd\" id=\"user_pass\" value=\"\" \/>\n            <button type=\"button\" class=\"button mp-hide-pw hide-if-no-js\" data-toggle=\"0\" aria-label=\"Show password\">\n              <span class=\"dashicons dashicons-visibility\" aria-hidden=\"true\"><\/span>\n            <\/button>\n          <\/div>\n        <\/div>\n      <\/div>\n            <div>\n        <label><input name=\"rememberme\" type=\"checkbox\" id=\"rememberme\" value=\"forever\" \/> Remember Me<\/label>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n      <div class=\"submit\">\n        <input type=\"submit\" name=\"wp-submit\" id=\"wp-submit\" class=\"button-primary mepr-share-button\" value=\"Log In\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"redirect_to\" value=\"\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/129194\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_process_login_form\" value=\"true\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_is_login_page\" value=\"false\" \/>\n      <\/div>\n    <input type=\"hidden\" name=\"trp-form-language\" value=\"en\"\/><\/form>\n    <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n    <div class=\"mepr-login-actions\">\n        <a\n          href=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/login-2\/?action=forgot_password\"\n          title=\"Click here to reset your password\"\n        >\n          Forgot Password        <\/a>\n    <\/div>\n\n      \n    <!-- mp-login-form-end --> \n  <\/div>\n      <\/div>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\">\nLuontokato on Suomen rannikkovesiss\u00e4 yleist\u00e4, ja se ilmenee monin eri tavoin \u2013 tutkimustietoa laajasti yhteen vet\u00e4v\u00e4ss\u00e4 Luontopaneelin selvityksess\u00e4 havaittiin kaikkiaan 45 luontokadon eri ilmenemismuotoa. Yleisimmin luontokato ilmenee lajin esiintyvyyden pienenemisen\u00e4 ja lajien paikallisena katoamisena sek\u00e4 populaation runsauden eli yksil\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n tai biomassan v\u00e4henemisen\u00e4. Suomen rannikko on laaja ja rantaviivaa on yhteens\u00e4 yli 46 000 kilometri\u00e4 \u2013 kymmenenneksi eniten maailman maista. V\u00e4h\u00e4suolaisuutensa, mataluutensa sek\u00e4 rantaviivan rikkonaisuuden vuoksi Suomen rannikkovedet yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t ainutlaatuisia vedenalaisia elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 ja eli\u00f6lajeja. Rannikon vedenalaiset ekosysteemit ja niiden luonnon monimuotoisuus tuottavat my\u00f6s ihmisille t\u00e4rkeit\u00e4 ekosysteemipalveluja, esimerkiksi sitovat hiilt\u00e4 ja ravinteita, tuottavat happea ja yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t kalakantoja sek\u00e4 virkistysmahdollisuuksia. \u201cSuomen rannikkovesien ravintoverkkojen perustana olevien selk\u00e4rangattomien el\u00e4inten monimuotoisuus on luonnostaan suhteellisen pient\u00e4, mik\u00e4 tekee ekosysteemist\u00e4 erityisen haavoittuvan. Jos yksi laji h\u00e4vi\u00e4\u00e4 paikallisesti, h\u00e4vi\u00e4\u00e4 my\u00f6s sen t\u00e4rke\u00e4 rooli ekosysteemiss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 erityispiirre erottaa It\u00e4meren suuresta osasta maailman meri\u00e4\u201d, sanoo Suomen Luontopaneelin j\u00e4sen, \u00c5bo Akademin apulaisprofessori Christoffer Bostr\u00f6m. \u201dIhmistoiminnasta johtuen rannikkovesien luontoarvot heikkenev\u00e4t, lajisto yksipuolistuu ja ekosysteemipalvelut vaarantuvat. Joistakin elpymisen merkeist\u00e4 huolimatta tilanne It\u00e4meren rannikkoalueilla on huono, eik\u00e4 selke\u00e4\u00e4 paranemista ole tapahtunut\u201d, Bostr\u00f6m summaa.<\/p>\n<p>Rannikkoluontoon kohdistuu useita paineita. Rehev\u00f6ityminen, ilmastonmuutos, merenpohjan mekaaniset h\u00e4iri\u00f6t, maank\u00e4ytt\u00f6, vesi- ja rantarakentaminen, ihmistoiminnan mukana uusille alueille kulkeutuvat haitalliset vieraslajit sek\u00e4 muut ihmisen aiheuttamat paikalliset ja globaalit paineet muuttavat voimakkaasti It\u00e4merta ja heikent\u00e4v\u00e4t sen ekosysteemien muutoskest\u00e4vyytt\u00e4. Matalat rannikkoalueet ovat erityisen alttiita n\u00e4ille vaikutuksille. Merkitt\u00e4vin luonnon k\u00f6yhtymisen taustalla vaikuttava tekij\u00e4 on rehev\u00f6ityminen. Rehev\u00f6itymisell\u00e4 tarkoitetaan lis\u00e4\u00e4ntyneest\u00e4 ravinteiden \u2013 erityisesti typen ja fosforin \u2013 saatavuudesta johtuvaa levien ja vesikasvien perustuotannon kasvua, joka aiheuttaa veden samentumista, pohjien liettymist\u00e4 ja liiallisesta orgaanisesta kuormituksesta johtuvaa pohjanl\u00e4heisen veden hapettomuutta. \u201dRehev\u00f6itymisen haitalliset vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t rannikon kaikissa vedenalaisissa eli\u00f6ryhmiss\u00e4 ja Suomen kaikilla merialueilla. Pitk\u00e4\u00e4n jatkunut It\u00e4meren rehev\u00f6ityminen on l\u00e4hes kaikkien arvioitujen rannikon vedenalaisten luontotyyppien merkitt\u00e4vin uhanalaistumisen syy. Merenhoidon kokonaisarvion mukaan Suomen rannikkovesialueista yksik\u00e4\u00e4n ei ole rehev\u00f6itymisen suhteen hyv\u00e4ss\u00e4 tilassa\u201d, sanoo \u00c5bo Akademin projektitutkija Henri Sumelius, toinen Luontopaneelin raportin tekij\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n<p>Rannikkovesien rehev\u00f6ityminen johtaa moninaisiin muutoksiin eli\u00f6yhteis\u00f6jen ja ekosysteemien rakenteessa ja toiminnassa. Esimerkiksi lev\u00e4- ja vesikasviyhteis\u00f6iss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4t avainlajit meriajokas ja rakkohauru v\u00e4henev\u00e4t ravinteita suosivien lajien, kuten rihmalevien, runsastuessa. Ravinteita vapautuu hajakuormituksena erityisesti maa- ja mets\u00e4taloudesta sek\u00e4 pistel\u00e4hteist\u00e4 kuten yhdyskuntien, kalankasvatuksen ja teollisuuden p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Lis\u00e4ksi rehev\u00f6itymist\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 It\u00e4meren voimakas sis\u00e4inen kuormitus, kun etenkin hapettomissa oloissa meren pohjasedimentteihin vuosikymmenten kuluessa sitoutunut fosfori liukenee takaisin veteen. \u201dIt\u00e4merell\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n tehty suojeluty\u00f6 on ollut arvokasta. Mutta toimet rannikkovesien luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi ovat kuitenkin t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 olleet riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. Tavoitteista huolimatta rehev\u00f6itymist\u00e4 ei ole saatu kuriin\u201d, Sumelius sanoo.<\/p>\n<p>Ravinnekuormitusta aiheuttavia p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 pit\u00e4isi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 koko It\u00e4meren valuma-alueella. Esimerkiksi maa- ja mets\u00e4taloustuet tulisi kytke\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n tilaa parantaviin toimenpiteisiin ja kuormituksen v\u00e4hent\u00e4miseen. Hajakuormitusta aiheuttavan maank\u00e4yt\u00f6n vesiensuojelutoimia voitaisiin parantaa esimerkiksi p\u00e4ivitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 mets\u00e4lakia ja vesilakia. Maatalouden hajakuormitusta pienent\u00e4v\u00e4t toimet tuovat usein samanaikaisesti hy\u00f6tyj\u00e4 my\u00f6s hiilensidontaan. Hallitusohjelmassa on sitouduttu k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4\u00e4n vapaaehtoisen suojelun ohjelma my\u00f6s meriluonnolle. Suojelun lis\u00e4ksi luonnonarvoltaan jo heikentyneit\u00e4 meriymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 on kunnostettava ja ennallistettava kansainv\u00e4listen tavoitteiden mukaisesti. \u201dEdellytykset suojelu- tai ennallistamistoimenpiteiden onnistumiselle ovat heikot, jos luontokatoa ja meren heikkoa tilaa alun perin aiheuttaneita tekij\u00f6it\u00e4 ei ole saatu v\u00e4hennetty\u00e4 tai poistettua. Jos vaikka meriajokasniitty on kadonnut rehev\u00f6itymisen ja liian samean veden takia, se tuskin tulee menestym\u00e4\u00e4n siirtoistutuksia tekem\u00e4ll\u00e4, ellei veden tila ole parantunut\u201d, sanoo Bostr\u00f6m. Rannikkoluonnon k\u00f6yhtymisen pys\u00e4ytt\u00e4minen vaatii yhteisvaikutusten parempaa huomioimista osana kaikkea suunnittelua ja luvitusta. Meriluonnon painoarvoa ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten arviointimenettelyss\u00e4 ja lupaharkinnassa tulisi vahvistaa. Merialuesuunnittelun tulisi ohjata rakennushankkeita pois herkimmilt\u00e4 ja ekologisesti merkitt\u00e4vimmilt\u00e4 alueilta. \u201dRannikkoymp\u00e4rist\u00f6 muuttuu nopeasti. Tarvitsemme lis\u00e4\u00e4 tietoa esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja paikallisten paineiden kumulatiivisista vaikutuksista rannikkoluontoon. Vesiensuojelu- ja ennallistamistoimien kohdentaminen sek\u00e4 niit\u00e4 koskevien tavoitteiden toteutumisen seuranta edellytt\u00e4v\u00e4t vedenalaisen rannikkoluonnon seurantoja ja tutkimusta. N\u00e4iden riitt\u00e4v\u00e4 resursointi tulee turvata\u201d, sanoo Bostr\u00f6m.<\/p>\n<p>Luontopaneelin raportti esitt\u00e4\u00e4 kokonaiskuvan vedenalaisen rannikkoluonnon monimuotoisuuden muutoksista matalilla rantavy\u00f6hykkeen alueilla sek\u00e4 muutosten taustalla vaikuttavista ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n kohdistuvista paineista. Raportti perustuu systemaattiseen tutkimuskirjallisuuskatsaukseen. Raporttiin liittyv\u00e4 selvitysty\u00f6 on tehty Suomen Luontopaneelin LITORE-hankkeessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 \u00c5bo Akademin ymp\u00e4rist\u00f6- ja meribiologian laitoksen kanssa. Raportin yhteenvetoon on koottu suosituksia Suomen luontopolitiikan suunnittelun ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tueksi.<\/p>\n<p>L\u00e4hde: <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/luontopaneeli.fi\/ajankohtaista\/vedenalainen-rannikkoluonto-koyhtyy-kaikilla-suomen-merialueilla-luontokadon-pysayttaminen-vaatii-tehokkaita-toimia-ja-riittavia-resursseja\/\">Suomen luontopaneeli<\/a><\/p>\n<\/div>\n<p>The post <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/vau-viikkokatsaus\/vedenalainen-rannikkoluonto-koyhtyy-kaikilla-suomen-merialueilla-luontokadon-pysayttaminen-vaatii-tehokkaita-toimia-ja-riittavia-resursseja\/\">Vedenalainen rannikkoluonto k\u00f6yhtyy kaikilla Suomen merialueilla \u2013 luontokadon pys\u00e4ytt\u00e4minen vaatii tehokkaita toimia ja riitt\u00e4vi\u00e4 resursseja<\/a> appeared first on <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\">Vastuullisuusuutiset.fi<\/a>.<\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[],"class_list":["post-129194","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/129194","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=129194"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/129194\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=129194"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=129194"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=129194"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}