{"id":129890,"date":"2024-04-18T12:05:23","date_gmt":"2024-04-18T09:05:23","guid":{"rendered":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/susien-suojelu-paastojen-vahentaminen-metsakadon-ehkaisy-eu-on-tehnyt-luonnon-hyvaksi-enemman-kuin-yksikaan-suomen-hallitus\/"},"modified":"2024-04-18T12:05:23","modified_gmt":"2024-04-18T09:05:23","slug":"susien-suojelu-paastojen-vahentaminen-metsakadon-ehkaisy-eu-on-tehnyt-luonnon-hyvaksi-enemman-kuin-yksikaan-suomen-hallitus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/uutiset\/susien-suojelu-paastojen-vahentaminen-metsakadon-ehkaisy-eu-on-tehnyt-luonnon-hyvaksi-enemman-kuin-yksikaan-suomen-hallitus\/","title":{"rendered":"Susien suojelu, p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4minen, mets\u00e4kadon ehk\u00e4isy \u2013 EU on tehnyt luonnon hyv\u00e4ksi enemm\u00e4n kuin yksik\u00e4\u00e4n Suomen hallitus"},"content":{"rendered":"<div class=\"mp_wrapper\">\n  <div class=\"mepr-unauthorized-message\">\n    <p>You are unauthorized to view this page.<\/p>\n  <\/div>\n  <div class=\"mepr-login-form-wrap\">\n            \n<div class=\"mp_wrapper mp_login_form\">\n                  <!-- mp-login-form-start -->     <form name=\"mepr_loginform\" id=\"mepr_loginform\" class=\"mepr-form\" action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/login-2\/\" method=\"post\" data-trp-original-action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/login-2\/\">\n            <div class=\"mp-form-row mepr_username\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n                              <label for=\"user_login\">Username<\/label>\n        <\/div>\n        <input type=\"text\" name=\"log\" id=\"user_login\" value=\"\" \/>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-form-row mepr_password\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n          <label for=\"user_pass\">Password<\/label>\n          <div class=\"mp-hide-pw\">\n            <input type=\"password\" name=\"pwd\" id=\"user_pass\" value=\"\" \/>\n            <button type=\"button\" class=\"button mp-hide-pw hide-if-no-js\" data-toggle=\"0\" aria-label=\"Show password\">\n              <span class=\"dashicons dashicons-visibility\" aria-hidden=\"true\"><\/span>\n            <\/button>\n          <\/div>\n        <\/div>\n      <\/div>\n            <div>\n        <label><input name=\"rememberme\" type=\"checkbox\" id=\"rememberme\" value=\"forever\" \/> Remember Me<\/label>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n      <div class=\"submit\">\n        <input type=\"submit\" name=\"wp-submit\" id=\"wp-submit\" class=\"button-primary mepr-share-button\" value=\"Log In\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"redirect_to\" value=\"\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/129890\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_process_login_form\" value=\"true\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_is_login_page\" value=\"false\" \/>\n      <\/div>\n    <input type=\"hidden\" name=\"trp-form-language\" value=\"en\"\/><\/form>\n    <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n    <div class=\"mepr-login-actions\">\n        <a\n          href=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/login-2\/?action=forgot_password\"\n          title=\"Click here to reset your password\"\n        >\n          Forgot Password        <\/a>\n    <\/div>\n\n      \n    <!-- mp-login-form-end --> \n  <\/div>\n      <\/div>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\">\n<div class=\"container-fluid\">\n<div class=\"row\">\n<div class=\"col-md-9 offset-md-2\">\n<div class=\"article__ingress\">\n<p>EU on vaikuttanut monin tavoin positiivisesti luontoon ja ilmastoon. Kokosimme kymmenen esimerkki\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<div class=\"text-block my-2\">\n<div class=\"container-fluid\">\n<div class=\"row\">\n<div class=\"col-md-8\">\n<div class=\"text-block__text\">\n<p>\u201dVaikka saamme lukea luontokadosta ja ilmastonmuutoksesta synkki\u00e4 uutisia, ymp\u00e4rist\u00f6n tila niin Suomessa kuin globaalisti olisi viel\u00e4 tukalampi ilman Euroopan unionia. EU on muun muassa s\u00e4\u00e4t\u00e4nyt ilmastonmuutoksen hillitsemist\u00e4 ja luonnonsuojelua edist\u00e4vi\u00e4 lakeja ja jakanut rahoitusta t\u00e4rkeille ymp\u00e4rist\u00f6hankkeille\u201d, WWF Suomen p\u00e4\u00e4sihteeri <strong>Jari Luukkonen<\/strong> sanoo.<\/p>\n<p>EU:n ansiosta p\u00e4\u00e4st\u00f6t ja ilmansaasteet ovat v\u00e4hentyneet ja uusiutuvien energial\u00e4hteiden osuus on kasvanut Euroopassa. EU on vaikuttanut j\u00e4senmaiden kansalliseen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n: Suomenkin ymp\u00e4rist\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4 jopa\u202f80\u202fprosenttia tulee EU:sta. EU onkin edellytt\u00e4nyt j\u00e4senvaltioilta toimia my\u00f6s silloin, kun valtiot eiv\u00e4t olisi halukkaita niit\u00e4 toteuttamaan: esimerkiksi suurpetojen tilanne Suomessa olisi nykyist\u00e4kin tukalampi ilman EU:ta. EU-vaalit ovat eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4t ilmaston ja luonnon kannalta.<\/p>\n<p>Kokosimme t\u00e4h\u00e4n artikkeliin kymmenen esimerkki\u00e4 siit\u00e4, miten EU on vaikuttanut positiivisesti luonnon suojeluun ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.<\/p>\n<h2>1. EU on v\u00e4hent\u00e4nyt p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4!<\/h2>\n<p><strong>Mit\u00e4 EU on tehnyt p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseksi?<\/strong> EU v\u00e4hent\u00e4nyt kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4sti viime vuosina. Vuonna 2005 EU loi niin sanotun p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppaj\u00e4rjestelm\u00e4n, jolla on rajoitettu energiaintensiivisen teollisuuden, s\u00e4hk\u00f6n ja kaukol\u00e4mm\u00f6n tuottajien sek\u00e4 EU:n sis\u00e4isen lentoliikenteen aiheuttamia p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. N\u00e4iden alojen p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovatkin v\u00e4hentyneet 47 prosenttia vuosina 2005\u20132023. Lis\u00e4ksi EU on onnistunut samassa ajassa yli kaksinkertaistamaan uusiutuvien energial\u00e4hteiden osuuden s\u00e4hk\u00f6n ja l\u00e4mm\u00f6n tuotannossaan hieman yli 10 prosentista l\u00e4hes 23 prosenttiin. Vauhti on kiihtynyt, ja vuonna 2023 tuuli- ja aurinkoenergia kattoivat ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa yli nelj\u00e4nneksen (27 %) EU:n s\u00e4hk\u00f6ntuotannosta.<\/p>\n<p><strong>Mit\u00e4 EU:n on teht\u00e4v\u00e4 seuraavaksi p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseksi?<\/strong> EU tavoittelee t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 menness\u00e4, mutta tahtia on kiristett\u00e4v\u00e4, jotta globaali l\u00e4mp\u00f6tilan nousu saataisiin pysym\u00e4\u00e4n Pariisin sopimuksen mukaisesti alle puolentoista asteen. Arvioiden mukaan EU onnistuisi nykyvauhdilla v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n ainoastaan 64 prosenttia vertailukohtana k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4st\u00e4 vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 menness\u00e4. EU:n on siirrett\u00e4v\u00e4 omaa ilmastoneutraaliuden tavoitetta vuoteen 2040 ja varmistettava, ett\u00e4 tavoitteeseen p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n aikaistettuun m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaan menness\u00e4.<\/p>\n<p>EU voi lis\u00e4t\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6kaupan tehoa lopettamalla p\u00e4\u00e4st\u00f6oikeuksien jakamisen ilmaiseksi yrityksille. Lis\u00e4ksi uusi liikenne- ja l\u00e4mmityspolttoaineiden p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppa tulee k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 viipym\u00e4tt\u00e4. Maatalouden p\u00e4\u00e4st\u00f6t eiv\u00e4t ole juurikaan v\u00e4hentyneet vuodesta 2005, ja EU:n mittavaa maataloustukij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 tulisikin kehitt\u00e4\u00e4 ilmastokest\u00e4v\u00e4n ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4n varmistamiseksi. Hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s hiilinielujen merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vahvistamista koko EU:n tasolla.<\/p>\n<h2>2. EU on kasvattanut suojeltujen alueiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4!<\/h2>\n<p><strong>Mit\u00e4 EU on tehnyt suojelualueiden lis\u00e4\u00e4miseksi?<\/strong> Euroopan unioni on sitoutunut pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n luontokadon alueellaan, ja <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/wwf.fi\/ratkaisut\/luonnon-suojelu\/\">luonnonsuojelualueiden<\/a> lis\u00e4\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tavoitteen saavuttamiseksi. Suojelualueiden perustaminen ja elinymp\u00e4rist\u00f6jen suojelu on my\u00f6s usein tehokkain tapa auttaa uhanalaisia lajeja.<\/p>\n<p>EU on onnistunut vuosien saatossa kasvattamaan suojeltujen alueiden pinta-alaa huomattavasti. Erityisen merkitt\u00e4v\u00e4 saavutus on Natura 2000 -suojelualueiden verkosto, joka kattaa yli 18 prosenttia EU:n maa-alasta. Suomessa Natura 2000 -verkosto on laajuudeltaan noin 50 000 neli\u00f6kilometri\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Mit\u00e4 EU:n on teht\u00e4v\u00e4 seuraavaksi suojelualueiden lis\u00e4\u00e4miseksi?<\/strong> Natura-verkoston suojelualueet eiv\u00e4t ole yht\u00e4 tiukasti suojeltuja kuin esimerkiksi kansallispuistot tai yksityiset luonnonsuojelualueet, vaan ne turvaavat niit\u00e4 luontotyyppej\u00e4 ja lajeja, joiden vuoksi kukin alue on mukana Natura 2000 -verkostossa. N\u00e4in ollen esimerkiksi mets\u00e4talous voi olla sallittua joillakin Natura-alueilla. Niinp\u00e4 luontokadon pys\u00e4ytt\u00e4miseksi EU:n on lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4 suojelualueiden pinta-alaa \u2013 ja etenkin tiukasti suojeltuja alueita. EU onkin jo asettanut tavoitteeksi, ett\u00e4 suojeltujen maa- ja merialueiden pinta-alaa kasvatetaan 30 prosenttiin. T\u00e4st\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolmasosa, eli 10 prosenttia EU:n maa- ja merialueista, tulee suojella tiukasti.\u202fSeuraavaksi EU:n on <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/wwf.fi\/uutiset\/2023\/11\/kansallisesta-luontokatostrategiasta-haivytetty-konkreettisia-tavoitteita-hallitus-tekemassa-tietoista-valintaa-antaa-luontokadon-jatkua\/\">huolehdittava<\/a>, ett\u00e4 j\u00e4senmaat suojelevat luontoa jo asetettujen tavoitteiden mukaisesti.<\/p>\n<h2>3. EU on auttanut susia!<\/h2>\n<p><strong>Mit\u00e4 EU on tehnyt susien suojelemiseksi?<\/strong> <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/wwf.fi\/elainlajit\/susi\/\">Susi <\/a>on petoel\u00e4in, joka her\u00e4tt\u00e4\u00e4 voimakkaita tunteita. Tarinoiden ja myyttien ruokkima susiviha on johtanut lajiin kohdistuvaan vainoon ymp\u00e4ri maailman. Susi on Suomessa eritt\u00e4in uhanalainen laji, mutta se olisi viel\u00e4kin ahtaammalla ilman EU:ta. Susi, kuten muutkin Suomen suurpedot, on EU:n luontodirektiivin tiukasti suojelema laji. Luontodirektiivin p\u00e4\u00e4ohje on, ett\u00e4 susi on tiukasti suojeltu ja sen tappaminen on mahdollista vain tarkasti s\u00e4\u00e4dellyill\u00e4 poikkeusluvilla. Esimerkiksi Suomessa vuosina 2015\u20132016 toteutettu susien niin sanottu kannanhoidollinen mets\u00e4stys todettiin luontodirektiivin vastaiseksi.<\/p>\n<p><strong>Mit\u00e4 EU:n teht\u00e4v\u00e4 seuraavaksi susien suojelemiseksi?<\/strong> Viime aikoina EU:ssa on kuultu ehdotuksia suden suojelutason alentamista ja Suomessa on v\u00e4l\u00e4ytelty mahdollisuutta suden kannanhoidollisen mets\u00e4styksen uudelleenaloittamiseen. Suden suojelun heikent\u00e4misen sijaan EU:n tulisi panostaa suurpetojen ja ihmisten rauhanomaisen yhteiselon lis\u00e4\u00e4miseen tukemalla muun muassa petoaitojen rakentamista ja laumanvartijakoirien kouluttamista. Suden ei tiedet\u00e4 vahingoittaneen ihmist\u00e4 Suomessa vuoden 1882 j\u00e4lkeen.<\/p>\n<h2>4. EU pelasti euroopanmajavan sukupuuton partaalta!<\/h2>\n<p><strong>Mit\u00e4 EU on tehnyt euroopanmajavan ja uhanalaisten lajien auttamiseksi?<\/strong> 1900-luvun ensimm\u00e4isell\u00e4 puoliskolla monet Euroopan el\u00e4inpopulaatiot pieneniv\u00e4t rajusti mets\u00e4styksen ja elinymp\u00e4rist\u00f6jen h\u00e4vi\u00e4misen vuoksi. Viimeisten 50 vuoden aikana useiden lajien kannat ovat j\u00e4lleen lis\u00e4\u00e4ntyneet. Yksi ilahduttava esimerkki on euroopanmajava. Kun 1900-luvun alkupuolella Euroopassa oli en\u00e4\u00e4 muutama tuhat majavaa, nyky\u00e4\u00e4n niit\u00e4 on yli 1,2 miljoonaa. Majavakanta kasvoi, kun EU:n rajoitti mets\u00e4styst\u00e4 ja tuki ohjelmia majavien palauttamiseksi luontoon ja niiden elinymp\u00e4rist\u00f6jen ennallistamiseksi.<\/p>\n<p><strong>Mit\u00e4 EU:n teht\u00e4v\u00e4 seuraavaksi uhanalaisten lajien suojelemiseksi?<\/strong> Vaikka edistyst\u00e4 on tapahtunut ja euroopanmajavan tarina on ilahduttava esimerkki, monien lajien kannat pienenev\u00e4t edelleen h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 nopeudella. EU:n tulee tehostaa lintu- ja luontodirektiivien toimeenpanoa, kasvattaa suojeltujen alueiden pinta-alaa ja ennallistaa uhanalaisten lajien elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4.<\/p>\n<h2>5. EU auttoi lintuja kielt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 lyijyhaulit kosteikoilla!<\/h2>\n<p><strong>Mit\u00e4 EU on tehnyt lyijyhaulien kielt\u00e4miseksi?<\/strong> EU kielsi vuonna 2021 lyijyhaulien k\u00e4yt\u00f6n kosteikoilla ja niiden l\u00e4heisyydess\u00e4. P\u00e4\u00e4t\u00f6s oli t\u00e4rke\u00e4 miljoonille vesilinnuille: Lyijyhauleja on k\u00e4ytetty perinteisesti mets\u00e4styksess\u00e4, ja luontoon j\u00e4\u00e4v\u00e4t haulit aiheuttavat vaaraa linnuille ja ihmisille. Vesilinnut voivat niell\u00e4 py\u00f6reit\u00e4 lyijyhauleja erehtyess\u00e4\u00e4n pit\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 ruuansulatusta edist\u00e4vin\u00e4 pikkukivin\u00e4. Lis\u00e4ksi lyijy\u00e4 ker\u00e4\u00e4ntyy etenkin ravintoketjun huipulla oleviin lajeihin \u2013 Suomessa lyijymyrkytys on todettu merikotkien yleisimm\u00e4ksi kuolinsyyksi.<\/p>\n<p><strong>Mit\u00e4 EU:n teht\u00e4v\u00e4 seuraavaksi lyijyammusten kielt\u00e4miseksi?<\/strong> Nykyinen lyijyhaulien kielto koskee vain kosteikkoalueita, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 mets\u00e4stys lyijyhauleilla on edelleen sallittua monin paikoin. Euroopan kemikaalivirasto ty\u00f6st\u00e4\u00e4 parhaillaan toista rajoitusta, joka ehdottaa lyijyn k\u00e4yt\u00f6n kielt\u00e4mist\u00e4 mets\u00e4styksess\u00e4 kokonaan. EU:n on edistett\u00e4v\u00e4 t\u00e4t\u00e4 laajempaa, my\u00f6s muihin ammuksiin ja kalastusv\u00e4lineisiin laajennettavaa, kieltoa tulevina vuosina.<\/p>\n<h2>6. EU on suojellut sademetsi\u00e4!<\/h2>\n<p><strong>Mit\u00e4 EU on tehnyt sademetsien suojelemiseksi?<\/strong> EU:ssa tapahtuva kulutus on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 syy trooppisten <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/wwf.fi\/uhat\/metsakato\/\">metsien h\u00e4vitt\u00e4miseen<\/a>. Arvioiden mukaan niin sanottujen mets\u00e4katotuotteiden kulutus EU:ssa johti pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vuonna 2017 203 000 hehtaarin tuhoon. Vuonna 2023 EU kuitenkin hyv\u00e4ksyi <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/wwf.fi\/uutiset\/2023\/06\/eun-metsakatoasetus-astuu-voimaan-tanaan-jatkossa-muun-muassa-euroopassa-myytavan-kahvin-naudanlihan-ja-puutavaran-tulee-olla-metsakatovapaata\/\">asetuksen<\/a>, joka kielt\u00e4\u00e4 mets\u00e4katoa aiheuttavien tuotteiden myynnin EU:n alueella. Asetuksessa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n mets\u00e4katoriskituotteiksi kahvi, kaakao, soija, palmu\u00f6ljy, naudanliha, puu- ja paperituotteet sek\u00e4 kumi. Yritysten tulee jatkossa pysty\u00e4 osoittamaan, ettei n\u00e4iden tuotteiden tuotantoketjussa ole tuhoutunut mets\u00e4\u00e4 en\u00e4\u00e4 vuoden 2020 joulukuun j\u00e4lkeen.\u202fMets\u00e4katoasetus on merkitt\u00e4v\u00e4 voitto maailman metsille.<\/p>\n<p><strong>Mit\u00e4 EU:n teht\u00e4v\u00e4 seuraavaksi sademetsien suojelemiseksi?<\/strong> Suomi ja muutamat muut EU-maat ovat yritt\u00e4neet heikent\u00e4\u00e4 jo hyv\u00e4ksytty\u00e4 asetusta. EU:n ei tule vesitt\u00e4\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 asetusta, vaan varmistettava sen tehokas toimeenpano.\u202fOn t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 EU:n j\u00e4senmaat, Suomi mukaan lukien, varautuvat jo asetuksen kunnianhimoiseen toimeenpanoon, kuten valvonnan toteutumiseen, turvaamalla siihen riitt\u00e4v\u00e4t resurssit.<\/p>\n<h2>7. EU on auttanut kaloja!<\/h2>\n<p><strong>Mit\u00e4 EU on tehnyt kest\u00e4v\u00e4n kalastuksen edist\u00e4miseksi?<\/strong> Kalat liikkuvat laajasti eri EU:n j\u00e4senvaltioiden alueella. Siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kalakannoista huolehditaan ja kalastusta s\u00e4\u00e4dell\u00e4\u00e4n yhteisill\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4. EU:ssa kalastusta s\u00e4\u00e4nnell\u00e4\u00e4n yhteisell\u00e4 kalastuspolitiikalla, eli yhteiset s\u00e4\u00e4nn\u00f6t hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n unionin tasolla ja niit\u00e4 sovelletaan kaikissa j\u00e4senvaltioissa. Kalastuspolitiikan piiriin kuuluvat mm. vuosittain p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4t kalastuskiinti\u00f6t, kalastuksen valvonta, tiedon keruu sek\u00e4 kalatuotteiden kauppaa koskevat s\u00e4\u00e4d\u00f6kset. Monen kalalajin tilanne olisi huonompi ilman n\u00e4it\u00e4 yhteisi\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Esimerkiksi lohi vaeltaa kaikkien It\u00e4meren maiden alueella, ja Tornio- ja Simojoen lohikannat on saatu elpym\u00e4\u00e4n kalastuskiinti\u00f6iden, tehostuneen valvonnan ja muiden yhteisesti p\u00e4\u00e4tettyjen s\u00e4\u00e4telytoimien ansiosta. Yhteinen kalastuspolitiikka on yksi vanhimpia yhteisty\u00f6n osa-alueita EU:ssa. Tuorein yhteisen kalastuspolitiikan uudistus vuodelta 2013 korostaa muun muassa tutkittuun tietoon perustuvaa ekosysteemil\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 tarkastelutapaa ja monivuotisia useita lajeja koskevia suunnitelmia.<\/p>\n<p><strong>Mit\u00e4 EU:n on teht\u00e4v\u00e4 seuraavaksi kest\u00e4vien kalakantojen turvaamiseksi?<\/strong> Pitk\u00e4st\u00e4 historiasta ja hyvist\u00e4 pyrkimyksist\u00e4 huolimatta EU:n yhteinen kalastuspolitiikka ei ole kokonaisuutena pystynyt saavuttamaan sille asetettuja tavoitteita. Esimerkiksi It\u00e4merell\u00e4 kalakannat ja kalastus ovat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kriisiss\u00e4. Monet taloudellisesti ja ekosysteemin kannalta t\u00e4rke\u00e4t lajit ovat taantuneet h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4sti asetettujen tavoitetasojen alapuolelle, asettaen merkitt\u00e4vi\u00e4 haasteita It\u00e4meren ekosysteemille ja kalastuselinkeinon jatkuvuudelle.<\/p>\n<p>It\u00e4meren kalakantojen viimeaikainen nopea taantuminen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan ensisijaisesti seurausta It\u00e4meren ekosysteemiss\u00e4 ja ravintoverkoissa tapahtuneista muutoksista. Ymp\u00e4rist\u00f6n muuttuminen vaatii, ett\u00e4 erityisesti taantuneiden ja vaarassa olevien kalakantojen runsautta tulee kasvattaa, jolloin kannat eiv\u00e4t ole niin herkki\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n muutoksille. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 nykyist\u00e4 maltillisempia saaliskiinti\u00f6it\u00e4, kalastuksen tarkempaa alueellista ohjaamista sek\u00e4 herkemp\u00e4\u00e4 reagointia kalakantojen kehityksess\u00e4 havaittaviin huolestuttaviin signaaleihin.<\/p>\n<h2>8. EU on edist\u00e4nyt kest\u00e4vi\u00e4 ruokavalintoja!<\/h2>\n<p><strong>Mit\u00e4 EU on tehnyt kest\u00e4vien ruokavalintojen edist\u00e4miseksi?<\/strong> EU:n kasviper\u00e4inen elintarviketeollisuus on kasvanut merkitt\u00e4v\u00e4sti, ja kasviper\u00e4isten tuotteiden myynti kasvoi unionin alueella muutamassa vuodessa (2018\u20132020) per\u00e4ti 49 prosenttia. Silti Euroopassa sy\u00f6d\u00e4\u00e4n edelleen liikaa el\u00e4inper\u00e4isi\u00e4 tuotteita, mink\u00e4 my\u00f6s EU on tunnustanut niin sanotussa Pellolta p\u00f6yt\u00e4\u00e4n -strategiassaan. Strategian tavoitteena on edist\u00e4\u00e4 ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen\u202f2050 menness\u00e4 ja\u202fsiirty\u00e4 nykyisess\u00e4 EU:n elintarvikej\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4n malliin ja siin\u00e4 korostetaan <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/wwf.fi\/ruoka\/\">kasvipohjaisemman ruokavalion<\/a> yleistymisen merkityst\u00e4. Kasvipohjaisilla elintarvikkeilla on lukuisia etuja el\u00e4inper\u00e4isiin tuotteisiin verrattuna, sill\u00e4 niiden tuottaminen vaatii huomattavasti v\u00e4hemm\u00e4n maapinta-alaa ja makean veden resursseja ja ne tuottavat v\u00e4hemm\u00e4n kasvihuonekaasuja.<\/p>\n<p><strong>Mit\u00e4 EU:n teht\u00e4v\u00e4 seuraavaksi kest\u00e4vien ruokavalintojen edist\u00e4miseksi?<\/strong> EU on tunnustanut kasvipohjaisempaan ruokavalioon siirtymisen t\u00e4rkeyden, mutta ei ole onnistunut edist\u00e4m\u00e4\u00e4n ja helpottamaan kest\u00e4v\u00e4mpien ruokavalioiden omaksumista riitt\u00e4v\u00e4sti. Osana Pellolta p\u00f6yt\u00e4\u00e4n -strategiaa EU:n on tehostettava s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 ja tarjottava konkreettisia kannustimia ruokavaliomuutosten tekemiseksi.<\/p>\n<p>Viime vuosina Euroopan komissio suunnitteli kest\u00e4vi\u00e4 elintarvikej\u00e4rjestelmi\u00e4 koskevaa lakia (Sustainable Food Systems Law), jonka tarkoituksena oli tehd\u00e4 kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 ja terveellisest\u00e4 ruoasta edullisempaa ja saavutettavampaa. Euroopan komission oli tarkoitus julkaista laki vuonna 2023, mutta se torpattiin m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi ajaksi. EU:n on otettava lain edist\u00e4minen uudestaan ty\u00f6n alle.<\/p>\n<div class=\"col-md-8\">\n<div class=\"text-block__text\">\n<h2>9. EU on suojellut vesist\u00f6j\u00e4!<\/h2>\n<p><strong>Mit\u00e4 EU on tehnyt vesist\u00f6jen suojelemiseksi?<\/strong> EU hyv\u00e4ksyi vuonna 2000 niin sanotun vesipuitedirektiivin, jonka my\u00f6t\u00e4 kaikki EU-maat sitoutuivat saattamaan vesist\u00f6ns\u00e4 hyv\u00e4\u00e4n ekologiseen tilaan. Hyv\u00e4 ekologinen tila tarkoittaa esteett\u00f6mi\u00e4 ja luonnoltaan rikkaita vesist\u00f6j\u00e4, joiden vedenlaatu on hyv\u00e4. Direktiivi on muun muassa edist\u00e4nyt turhien patojen purkamista virtavesist\u00e4 ja est\u00e4nyt vesist\u00f6ille tuhoisia teollisuusprojekteja.<\/p>\n<p><strong>Mit\u00e4 EU:n teht\u00e4v\u00e4 seuraavaksi vesist\u00f6jen suojelemiseksi?<\/strong> Vesipuitedirektiivin t\u00e4rke\u00e4n tavoitteen m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaa on lyk\u00e4tty vuoteen 2027 ja sen heikent\u00e4miseen on ilmennyt muutenkin halukkuutta. Vesipuitedirektiivi on t\u00e4rkein oikeudellinen v\u00e4line vesiemme hyv\u00e4n tilan saavuttamiseen, ja se on toteutuessaan toiminut eritt\u00e4in hyvin. EU-maat eiv\u00e4t kuitenkaan ole osoittaneet riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kunnianhimoa toteuttaa laissa s\u00e4\u00e4dettyj\u00e4 tavoitteita. Koska vesipuitedirektiivin tavoitteiden saavuttamisen viiv\u00e4styminen johtuu suurelta osin muun muassa riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 rahoituksesta ja hitaasta t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanosta eik\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n puutteista, tulee EU:n edellytt\u00e4\u00e4 j\u00e4senmailta vahvemmin sen toimeenpanoa.<\/p>\n<h2>10. EU on rahoittanut luonnonsuojelua!<\/h2>\n<p><strong>Mit\u00e4 EU on tehnyt luonnonsuojelun ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen rahoittamiseksi?<\/strong> Luontokadon pys\u00e4ytt\u00e4minen vaatii taloudellisia satsauksia. EU onkin tukenut tuhansia luontokadon pys\u00e4ytt\u00e4miseen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4vi\u00e4 hankkeita. Esimerkiksi vuosina 1992\u20132018 EU:n LIFE-ohjelma investoi 2,2 miljardia euroa ymp\u00e4rist\u00f6hankkeisiin. LIFE-rahoituksen avulla on EU:n mukaan ennallistettu yli 5 miljoonaa hehtaaria elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, mik\u00e4 vastaa Slovakian pinta-alaa. EU:n kautta tulee merkitt\u00e4v\u00e4sti rahoitusta ymp\u00e4rist\u00f6- ja luonnonsuojeluty\u00f6h\u00f6n my\u00f6s Suomessa.<\/p>\n<p><strong>Mit\u00e4 EU:n teht\u00e4v\u00e4 seuraavaksi riitt\u00e4v\u00e4n rahoituksen varmistamiseksi?<\/strong> EU:n on lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4 luontorahoitustaan ja varmistettava, ett\u00e4 kansalliset hallitukset lis\u00e4\u00e4v\u00e4t bruttokansantuotteestaan luontoon sijoitettavaa osuutta. Riitt\u00e4v\u00e4 taso olisi, jos EU:n ja kansallisen tason luontoinvestoinnit olisivat yhteens\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 50 miljardia euroa vuodessa. EU:n investoinnit pit\u00e4isiv\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n uuden EU-rahaston perustamisen muun muassa viljelij\u00f6iden, mets\u00e4toimijoiden, maanomistajien ja kalastajien tekemille ennallistamistoimille.<\/p>\n<h2>Vaali luontoa ja \u00e4\u00e4nest\u00e4!<\/h2>\n<p>\u201dN\u00e4m\u00e4 esimerkit osoittavat, ett\u00e4 vaikka EU on tehnyt paljon luonnon ja ilmaston hyv\u00e4ksi, petrattavaakin riitt\u00e4\u00e4. Siksi \u00e4\u00e4nell\u00e4si on merkityst\u00e4: EU-vaaleissa meill\u00e4 kaikilla on mahdollisuus olla l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Brysseliin p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4, jotka pit\u00e4v\u00e4t luonnon ja ilmaston puolia. Vaali siis luontoa ja \u00e4\u00e4nest\u00e4\u201d, Jari Luukkonen sanoo.<\/p>\n<p>Voit tutustua tarkemmin vaalien t\u00e4rkeisiin ymp\u00e4rist\u00f6kysymyksiin ja puolueiden ilmasto- ja luontokantoihin sivuillamme.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<p>L\u00e4hde: <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/wwf.fi\/uutiset\/2024\/04\/susien-suojelu-paastojen-vahentaminen-metsakadon-ehkaisy-eu-on-tehnyt-luonnon-hyvaksi-enemman-kuin-yksikaan-suomen-hallitus\/\">WWFSuomi<\/a><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<p>The post <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/kumppaniuutisetsuomeksi\/susien-suojelu-paastojen-vahentaminen-metsakadon-ehkaisy-eu-on-tehnyt-luonnon-hyvaksi-enemman-kuin-yksikaan-suomen-hallitus\/\">Susien suojelu, p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4minen, mets\u00e4kadon ehk\u00e4isy \u2013 EU on tehnyt luonnon hyv\u00e4ksi enemm\u00e4n kuin yksik\u00e4\u00e4n Suomen hallitus<\/a> appeared first on <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\">Vastuullisuusuutiset.fi<\/a>.<\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[274,631,547,7619],"class_list":["post-129890","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset","tag-eu","tag-hallitus","tag-kumppaneiden-uutiset-suomeksi","tag-wwfsuomi"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/129890","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=129890"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/129890\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=129890"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=129890"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=129890"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}