{"id":132463,"date":"2024-07-17T09:40:01","date_gmt":"2024-07-17T06:40:01","guid":{"rendered":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/tutkijalta-suorat-sanat-paakaupungille-kaupungeista-tulee-kuumia-ilman-kasvillisuutta-ja-puita\/"},"modified":"2024-07-17T09:40:01","modified_gmt":"2024-07-17T06:40:01","slug":"tutkijalta-suorat-sanat-paakaupungille-kaupungeista-tulee-kuumia-ilman-kasvillisuutta-ja-puita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/uutiset\/tutkijalta-suorat-sanat-paakaupungille-kaupungeista-tulee-kuumia-ilman-kasvillisuutta-ja-puita\/","title":{"rendered":"Tutkijalta suorat sanat p\u00e4\u00e4kaupungille: kaupungeista tulee kuumia ilman kasvillisuutta ja puita"},"content":{"rendered":"<div class=\"mp_wrapper\">\n  <div class=\"mepr-unauthorized-message\">\n    <p>You are unauthorized to view this page.<\/p>\n  <\/div>\n  <div class=\"mepr-login-form-wrap\">\n            \n<div class=\"mp_wrapper mp_login_form\">\n                  <!-- mp-login-form-start -->     <form name=\"mepr_loginform\" id=\"mepr_loginform\" class=\"mepr-form\" action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/login-2\/\" method=\"post\" data-trp-original-action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/login-2\/\">\n            <div class=\"mp-form-row mepr_username\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n                              <label for=\"user_login\">Username<\/label>\n        <\/div>\n        <input type=\"text\" name=\"log\" id=\"user_login\" value=\"\" \/>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-form-row mepr_password\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n          <label for=\"user_pass\">Password<\/label>\n          <div class=\"mp-hide-pw\">\n            <input type=\"password\" name=\"pwd\" id=\"user_pass\" value=\"\" \/>\n            <button type=\"button\" class=\"button mp-hide-pw hide-if-no-js\" data-toggle=\"0\" aria-label=\"Show password\">\n              <span class=\"dashicons dashicons-visibility\" aria-hidden=\"true\"><\/span>\n            <\/button>\n          <\/div>\n        <\/div>\n      <\/div>\n            <div>\n        <label><input name=\"rememberme\" type=\"checkbox\" id=\"rememberme\" value=\"forever\" \/> Remember Me<\/label>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n      <div class=\"submit\">\n        <input type=\"submit\" name=\"wp-submit\" id=\"wp-submit\" class=\"button-primary mepr-share-button\" value=\"Log In\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"redirect_to\" value=\"\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/132463\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_process_login_form\" value=\"true\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_is_login_page\" value=\"false\" \/>\n      <\/div>\n    <input type=\"hidden\" name=\"trp-form-language\" value=\"en\"\/><\/form>\n    <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n    <div class=\"mepr-login-actions\">\n        <a\n          href=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/login-2\/?action=forgot_password\"\n          title=\"Click here to reset your password\"\n        >\n          Forgot Password        <\/a>\n    <\/div>\n\n      \n    <!-- mp-login-form-end --> \n  <\/div>\n      <\/div>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\">\nHelsingin J\u00e4tk\u00e4saaressa, korkeiden kerrostalojen ja asfaltin keskell\u00e4 odottaa iloinen yll\u00e4tys: helteelt\u00e4 suojaava, varjoisa saareke. Piskuiselle kerrostalotontille on istutettu puita, ja niiden ymp\u00e4rill\u00e4 kukkii joukko monivuotisia perennoja. Aalto-yliopiston v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Paula-Kaisa Lepp\u00e4nen kaivaa esiin muistilehti\u00f6n ja mittanauhan. H\u00e4n laskee kasvillisuuden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tontilla. Ty\u00f6 kuuluu tekeill\u00e4 olevaan kartoitukseen, joka on osa monitieteist\u00e4 Co-Carbon -hanketta ja jatkoa uunituoreelle tutkimukselle.<\/p>\n<p>Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tulosta voi pit\u00e4\u00e4 ilmaston ja kaupunkilaisten kannalta huonona: kasvillisuuden ja puiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupungissa on v\u00e4hentynyt. Tutkimuksen mukaan vihre\u00e4\u00e4 on kadonnut Helsingiss\u00e4 noin 15 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 1970-luvulta 2010-luvun alkuun. My\u00f6s erot vihre\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 kaupunginosien v\u00e4lill\u00e4 ovat isot. Osassa niin sanottu latvuspeitt\u00e4vyys ylt\u00e4\u00e4 jopa yli 60 prosenttiin. Toisilla helsinkil\u00e4isalueilla peitt\u00e4vyys on vain nelj\u00e4n prosentin luokkaa. Latvuspeitt\u00e4vyys tarkoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 puiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>J\u00e4tk\u00e4saari on Lepp\u00e4sen l\u00f6yt\u00e4m\u00e4st\u00e4, vehre\u00e4st\u00e4 istutuksesta huolimatta esimerkki tiiviisti rakennetusta kivikaupungista, jossa latvuspeitt\u00e4vyys j\u00e4\u00e4 reilusti alle kymmenen prosentin. Vanhalle satama-alueelle rakennettu alue tosin saa tutkijalta synninp\u00e4\u00e4st\u00f6n, sill\u00e4 alueella ei alun perink\u00e4\u00e4n ollut puita eik\u00e4 niit\u00e4 siis ole kaadettu rakentamisen tielt\u00e4. Samaan hengenvetoon h\u00e4n kuitenkin toteaa, ett\u00e4 vihre\u00e4\u00e4 olisi kannattanut suunnitella talojen ja teiden joukkoon paljon enemm\u00e4n. Syy liittyy ennen kaikkea ilmaston l\u00e4mpenemisen seurauksiin. Kuumuus ja rankkasateiden aiheuttamat tulvat lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. &#8220;Kun rakennetaan tiiviisti, kesien huippul\u00e4mp\u00f6tilat nousevat korkeiksi. Puut laskevat l\u00e4mp\u00f6tilaa ja imev\u00e4t hulevesi\u00e4 itseens\u00e4 kuin salaojat&#8221;, Lepp\u00e4nen sanoo. H\u00e4n korostaa, ett\u00e4 puiden ja kasvillisuuden ilmastohy\u00f6dyt ovat nimenomaan paikallisia.<\/p>\n<p>Tutkimuksessa on tarkasteltu ajanjaksoa, jolloin v\u00e4kim\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut, ja asuntoja on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvittu enemm\u00e4n. Kaupunki on siis kasvanut. Kaikki kadonnut vihre\u00e4 ei kuitenkaan selity tehokkuudella, tutkimusta ohjannut professori Ranja Hautam\u00e4ki sanoo. Esimerkiksi 1900-luvun alkupuolen tiiviill\u00e4 asuinaluilla oli enemm\u00e4n vihre\u00e4\u00e4 ja suuria puita, kuin uusilla tiiviill\u00e4 asuinalueilla. Hautam\u00e4en mukaan yksi syy vihre\u00e4n katoamiseen ovat parkkipaikat, asfalttipinnan ja pihakiveysten yleistyminen sek\u00e4 muuttuneet turvallisuusvaatimukset. H\u00e4lytysajoneuvot esimerkiksi tarvitsevat v\u00e4yli\u00e4 tonteille. My\u00f6s kansirakentaminen eli se, ett\u00e4 parkkipaikka on pihojen alla, on lis\u00e4\u00e4ntynyt. Kannet vaikeuttavat suurten puiden istuttamista. Helsinkil\u00e4isp\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t ovat my\u00f6s tietoisesti halunneet rakentaa kaupunkia tiiviisti. Erityisesti kaupungin toiseksi suurin puolue vihre\u00e4t on pit\u00e4nyt tiiviin rakentamisen ilmastohy\u00f6tyj\u00e4 esill\u00e4. Poliitikot ovat viime vuosina p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet l\u00e4himets\u00e4n kaatamisesta esimerkiksi Stansvikissa It\u00e4-Helsingiss\u00e4 ja pohjoisemmassa Kumpulan kaupunginosassa. Metsien tilalle on kaavoitettu kerrostaloja. Ranja Hautam\u00e4ki sanoo, ett\u00e4 tiivist\u00e4misideologia alkoi n\u00e4ky\u00e4 Helsingiss\u00e4 2010-luvulla. H\u00e4n kyseenalaistaa helsinkil\u00e4isp\u00e4\u00e4tt\u00e4jien argumentit sen ilmastohy\u00f6dyist\u00e4. &#8220;Liian tiivis kaupunki ei ole ilmastonkest\u00e4v\u00e4. Se ei tule kest\u00e4m\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4rev\u00f6ityvi\u00e4 oloja samalla tavalla kuin vihre\u00e4mpi kaupunki kest\u00e4isi&#8221;, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n<p>Puiden hy\u00f6tyihin on her\u00e4tty esimerkiksi Pariisissa, jossa painitaan jo nyt kovan kuumuden aiheuttamien ongelmien kanssa. Suurkaupungissa revit\u00e4\u00e4n parhaillaan asfalttia auki ja istutetaan puita ymp\u00e4ri kaupunkia. Tavoitteena on istuttaa 170 000 puuta, jotta l\u00e4mp\u00f6tila laskisi. Helsinkil\u00e4isp\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t ovat perustelleet rakentamista kaupunkiluonnon tilalle muun muassa sill\u00e4, ett\u00e4 tiiveys v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kaupunkilaisten tarvetta liikkua omalla autolla ja mahdollistaa laajempien viheralueiden s\u00e4\u00e4st\u00e4misen toisaalla. Hautam\u00e4en mukaan tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 tiivis kaupunkiasuminen saattaa jopa lis\u00e4t\u00e4 kuluttamista, joka taas aiheuttaa ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Sill\u00e4, ett\u00e4 suurempia viheralueita s\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n vain kaupungin laitamilla, ei Hautam\u00e4en mukaan voi korvata puita ja kasvillisuutta muualla kaupungissa.<\/p>\n<p>Hautam\u00e4ki sanoo, ett\u00e4 kaupunkiluonnolla on rooli my\u00f6s hiilinieluna eli p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4j\u00e4n\u00e4. Sen merkityst\u00e4 on h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n ilmastokeskustelussa v\u00e4h\u00e4telty. Tutkimushankkeen mukaan viheralueet sitoivat jopa noin seitsem\u00e4n prosenttia Helsingin fossiilisten polttoaineiden poltosta aiheutuvista p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 vuonna 2019. &#8220;Meill\u00e4 puhutaan julkisessa keskustelussa paljon hiilinielusta, mutta fokus on aina metsiss\u00e4 ja mets\u00e4taloudessa. Tutkimushankkeessamme tuodaan esiin, ett\u00e4 my\u00f6s kaupunkivihre\u00e4n muodostamalla hiilinielulla on merkitys&#8221;, h\u00e4n sanoo. Aihe luonnon m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 kaupungeissa on ajankohtainen my\u00f6s siksi, ett\u00e4 EU:n ennallistamisasetus asettaa sille vaatimuksia. Asetus edellytt\u00e4\u00e4 juuri latvuspeitt\u00e4vyyden lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 kaupungeissa. Lopulliseen, kes\u00e4kuussa hyv\u00e4ksyttyyn asetukseen p\u00e4\u00e4tyi maltillinen kynnysarvo: latvuspeitt\u00e4vyyden pit\u00e4isi olla kaupungeissa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 10 prosenttia vuoteen 2030 menness\u00e4. Hautam\u00e4en mukaan Suomen kaupungit ylt\u00e4v\u00e4t siihen helposti. Esimerkiksi koko Helsingiss\u00e4 peitt\u00e4vyys on 30 prosentin luokkaa. Kansainv\u00e4linen tutkijayhteis\u00f6 on kuitenkin jo suositellut, ett\u00e4 latvuspeitt\u00e4vyyden pit\u00e4isi olla 30 prosentin tasolla kaikissa kaupunginosissa. &#8220;Tutkijat perustelevat sit\u00e4 juuri ilmastohy\u00f6dyill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei Helsingiss\u00e4 toteudu&#8221;, Hautam\u00e4ki sanoo.<\/p>\n<p>Paula-Kaisa Lepp\u00e4nen karauttaa mittanauhoineen py\u00f6r\u00e4ll\u00e4 Etel\u00e4-Helsingist\u00e4 pohjoiseen. 1960-luvulla rakennettu Oulunkyl\u00e4 on uutta J\u00e4tk\u00e4saarta huomattavasti vihre\u00e4mpi. Matalan kerrostalon kehyst\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tontilla on valtava nurmikko sek\u00e4 yksitt\u00e4isi\u00e4 puita ja pensaita. Hieman yll\u00e4tt\u00e4en Lepp\u00e4nen sanoo, ettei sek\u00e4\u00e4n ole paras mahdollinen ratkaisu. &#8220;N\u00e4in on ollut joskus varaa tehd\u00e4. Parempi olisi kasvattaa kerrostalojen korkeutta, jolloin asumisen tehokkuus lis\u00e4\u00e4ntyisi. Pihallekin mahtuisi enemm\u00e4n puita nurmen tilalle&#8221;, h\u00e4n sanoo. Ranja Hautam\u00e4ki kertoo kansainv\u00e4lisen tutkijayhteis\u00f6n kehitt\u00e4m\u00e4st\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4, jolla on helppo mitata, onko omassa l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 vihre\u00e4\u00e4. S\u00e4\u00e4nt\u00f6 on laadittu etenkin p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille, jotka tarvitsevat konkreettisia, m\u00e4\u00e4r\u00e4llisi\u00e4 ohjeita p\u00e4\u00e4t\u00f6stens\u00e4 tueksi. Se kuuluu \u201d3\u201330\u2013300\u201d. Ensimm\u00e4inen kolmonen viittaa siihen, ett\u00e4 jokaisen asunnon ikkunoista pit\u00e4isi n\u00e4ky\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolme puuta. Kaupunginosan latvuspeitt\u00e4vyyden pit\u00e4isi olla 30 prosenttia, ja l\u00e4himm\u00e4lle, monipuoliselle viheralueelle pit\u00e4isi olla matkaa enint\u00e4\u00e4n 300 metri\u00e4. Sek\u00e4 Lepp\u00e4nen ett\u00e4 Hautam\u00e4ki nostavat Helsingin Vuosaaren mets\u00e4l\u00e4hi\u00f6ineen hyv\u00e4ksi esimerkiksi ilmastokest\u00e4v\u00e4st\u00e4 asuinalueesta. Hautam\u00e4en mielest\u00e4 puut ja kasvillisuus pit\u00e4isi jatkossa rinnastaa muihin, el\u00e4misen kannalta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miin rakenteisiin kuten vaikkapa teihin ja kunnallistekniikkaan. &#8220;Kaupunkivihre\u00e4 on kriittist\u00e4 infrastruktuuria&#8221;, Hautam\u00e4ki sanoo.<\/p>\n<p>L\u00e4hde: <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/yle.fi\/a\/74-20099025\">Yle<\/a><\/p>\n<\/div>\n<p>The post <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/vau-viikkokatsaus\/tutkijalta-suorat-sanat-paakaupungille-kaupungeista-tulee-kuumia-ilman-kasvillisuutta-ja-puita\/\">Tutkijalta suorat sanat p\u00e4\u00e4kaupungille: kaupungeista tulee kuumia ilman kasvillisuutta ja puita<\/a> appeared first on <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\">Vastuullisuusuutiset.fi<\/a>.<\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[],"class_list":["post-132463","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/132463","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=132463"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/132463\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=132463"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=132463"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=132463"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}