{"id":132897,"date":"2024-08-08T09:55:02","date_gmt":"2024-08-08T06:55:02","guid":{"rendered":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/tutkijat-selvittavat-pfas-yhdisteiden-hajottamista-ja-poistamista-mikrobien-3d-tulosteiden-ja-valon-avulla\/"},"modified":"2024-08-08T09:55:02","modified_gmt":"2024-08-08T06:55:02","slug":"tutkijat-selvittavat-pfas-yhdisteiden-hajottamista-ja-poistamista-mikrobien-3d-tulosteiden-ja-valon-avulla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/uutiset\/tutkijat-selvittavat-pfas-yhdisteiden-hajottamista-ja-poistamista-mikrobien-3d-tulosteiden-ja-valon-avulla\/","title":{"rendered":"Tutkijat selvitt\u00e4v\u00e4t pfas-yhdisteiden hajottamista ja poistamista mikrobien, 3d-tulosteiden ja valon avulla"},"content":{"rendered":"<div class=\"mp_wrapper\">\n  <div class=\"mepr-unauthorized-message\">\n    <p>You are unauthorized to view this page.<\/p>\n  <\/div>\n  <div class=\"mepr-login-form-wrap\">\n            \n<div class=\"mp_wrapper mp_login_form\">\n                  <!-- mp-login-form-start -->     <form name=\"mepr_loginform\" id=\"mepr_loginform\" class=\"mepr-form\" action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/login-2\/\" method=\"post\" data-trp-original-action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/login-2\/\">\n            <div class=\"mp-form-row mepr_username\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n                              <label for=\"user_login\">Username<\/label>\n        <\/div>\n        <input type=\"text\" name=\"log\" id=\"user_login\" value=\"\" \/>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-form-row mepr_password\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n          <label for=\"user_pass\">Password<\/label>\n          <div class=\"mp-hide-pw\">\n            <input type=\"password\" name=\"pwd\" id=\"user_pass\" value=\"\" \/>\n            <button type=\"button\" class=\"button mp-hide-pw hide-if-no-js\" data-toggle=\"0\" aria-label=\"Show password\">\n              <span class=\"dashicons dashicons-visibility\" aria-hidden=\"true\"><\/span>\n            <\/button>\n          <\/div>\n        <\/div>\n      <\/div>\n            <div>\n        <label><input name=\"rememberme\" type=\"checkbox\" id=\"rememberme\" value=\"forever\" \/> Remember Me<\/label>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n      <div class=\"submit\">\n        <input type=\"submit\" name=\"wp-submit\" id=\"wp-submit\" class=\"button-primary mepr-share-button\" value=\"Log In\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"redirect_to\" value=\"\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/132897\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_process_login_form\" value=\"true\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_is_login_page\" value=\"false\" \/>\n      <\/div>\n    <input type=\"hidden\" name=\"trp-form-language\" value=\"en\"\/><\/form>\n    <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n    <div class=\"mepr-login-actions\">\n        <a\n          href=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/login-2\/?action=forgot_password\"\n          title=\"Click here to reset your password\"\n        >\n          Forgot Password        <\/a>\n    <\/div>\n\n      \n    <!-- mp-login-form-end --> \n  <\/div>\n      <\/div>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\">\nKemistit kehittiv\u00e4t 1930-luvulla pfas-yhdisteet, joita hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n esimerkiksi teollisuudessa sek\u00e4 kulutustuotteiden pinnoitteissa. Vuosikymmenien aikana n\u00e4m\u00e4 \u201dikuisuuskemikaalit\u201d ovat levinneet laajasti maaper\u00e4\u00e4n ja veteen. Ihminen altistuu pfas-yhdisteille ennen kaikkea ruoan ja juomaveden kautta. Usean pfas-yhdisteen yhteydest\u00e4 terveyshaittoihin on vahvaa n\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Liiallinen altistuminen niille voi aiheuttaa muun muassa kilpirauhas\u00adsairauksia, maksavaurioita ja sy\u00f6p\u00e4\u00e4. Nyt selvitet\u00e4\u00e4n kuumeisesti sit\u00e4, miten n\u00e4it\u00e4 yhdisteit\u00e4 saadaan poistettua vedest\u00e4 ja muualta ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4. Tutkijat ovat viime vuosina esitelleet erilaisia ratkaisuja pfas-yhdisteiden hajottamiseen ja poistamiseen. Muun muassa seuraavia keinoja on kokeiltu.<\/p>\n<p>Pfas-kemikaalit ovat joukko synteettisi\u00e4 yhdisteit\u00e4, joita yhdist\u00e4\u00e4 hiili-fluorisidos. Eritt\u00e4in kest\u00e4v\u00e4n sidoksen vuoksi yhdisteet hajoavat ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja ihmisess\u00e4 eritt\u00e4in hitaasti. Siksi niit\u00e4 sanotaan ikuisuuskemikaaleiksi. Sidoksia on kuitenkin onnistuttu hajottamaan esimerkiksi l\u00e4mm\u00f6ll\u00e4. T\u00e4t\u00e4 on kokeissa tehty muun muassa polttouuneissa ja kuumennetussa vedess\u00e4. Esimerkiksi Yhdysvaltain asevoimat testaa pfas-yhdisteiden siivoamista menetelm\u00e4ll\u00e4, jossa saastunut materiaali sekoitetaan veteen ja k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n 374 celsiusasteessa korkeassa paineessa. Ongelmana l\u00e4mm\u00f6ll\u00e4 hajottamisessa on yleisesti se, ett\u00e4 vaadittu l\u00e4mp\u00f6tila on hyvin korkea. Se vaatii suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n energiaa, mink\u00e4 vuoksi laajempi hy\u00f6dynt\u00e4minen on kyseenalaista. Tukijoiden mukaan ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tiedet\u00e4 tarpeeksi siit\u00e4, millaisia sivutuotteita polttamisessa syntyy.<\/p>\n<p>Japanilaisen Ritsumeikanin yliopiston tutkijat testasivat metodia, jossa kahta pfas-yhdistett\u00e4 s\u00e4teilytettiin n\u00e4kyv\u00e4n led-valon ja kvanttipisteiden avulla. Tutkimus julkaistiin Angewandte Chemie -tiedelehdess\u00e4 ja siit\u00e4 uutisoi esimerkiksi New Scientist. Kvanttipisteet olivat puolijohde-nanokristalleja, joiden elektronit imev\u00e4t tiettyj\u00e4 valon aallonpituuksia. Siten ne auttavat rikkomaan pfas-yhdisteiden vahvoja sidoksia. K\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4t yhdisteet olivat esimerkiksi vaahtosammuttimissa ja paistinpannuissa k\u00e4ytetty perfluoro-oktaanisulfonaatti (pfos) ja Nafion-tuotenimell\u00e4 tunnettu kopolymeeri, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n teollisissa kalvoissa. Pfosin kaikki hiili-fuorisidokset hajosivat, kun se oli kahdeksan tuntia led-valossa. Nafionin sidoksista hieman yli 80 prosenttia rikkoutui 24 tunnin s\u00e4teilytyksell\u00e4. Tutkimuksen keinot ovat tutkijoiden mukaan merkitt\u00e4v\u00e4 edistysaskel, kun niit\u00e4 vertaa t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 esiteltyihin energiasy\u00f6pp\u00f6ihin menetelmiin. Japanilaisten kokeilema s\u00e4teilytys tehtiin huoneenl\u00e4mm\u00f6ss\u00e4 ja yksinkertaisilla led-valoilla. New Scientistin haastatteleman kemikaali- ja biomolekyylitekniikan professori Michael Wongin mukaan menetelm\u00e4 on kuitenkin viel\u00e4 kaukana k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sovelluksista. On kyseenalaista, purisiko se pienempiin pitoisuuksiin, laajemmassa mittakaavassa ja muihin pfas-kemikaaleihin.<\/p>\n<p>Tutkijat ovat havainneet, ett\u00e4 nelj\u00e4 Acetobacterium-suvun bakteerilajia voivat rikkoa joidenkin pfas-yhdisteiden sidoksia. L\u00f6yt\u00f6\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4 tutkimus julkaistiin Science Advances -tiedelehdess\u00e4, ja siit\u00e4 uutisoi muun muassa Live Science. Pieneli\u00f6ist\u00e4kin toivotaan edullisempaa ja helpompaa keinoa pfas-yhdisteiden v\u00e4hent\u00e4miseen verrattuna siivil\u00f6intiin ja l\u00e4mp\u00f6k\u00e4sittelyyn. \u201dPfasien hajottaminen mikrobien avulla on yksi tavoitelluimmista tekniikoista j\u00e4teveden ja j\u00e4tteiden k\u00e4sittelyyn\u201d, Nebraska-Lincolnin yliopiston tekniikan apulaisprofessori Nirupam Aich sanoi Live Sciencelle. Mikrobeilla voitaisiin ehk\u00e4 puhdistaa pohjavesi\u00e4 ikuisuuskemikaaleista, toisin kuin useilla muilla keinoilla. Nyt l\u00f6ydettyjen nelj\u00e4n bakteerin lis\u00e4ksi muidenkin mikrobien on havaittu hajottavan joitakin pfas-yhdisteit\u00e4. Uusi tutkimus oli Aichin mukaan ensimm\u00e4inen, joka valottaa mekanismeja ja bakteerien entsyymej\u00e4, joita voitaisiin erist\u00e4\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4 pfas-yhdisteiden hajottamiseksi. Hajottajaksi tunnistetut bakteerilajit hajottivat kuitenkin vain joidenkin pfas-yhdisteiden sidoksia. Kyseiset yhdisteet eiv\u00e4t ole esimerkiksi niiden pfas-yhdisteiden luettelossa, joiden m\u00e4\u00e4r\u00e4lle juomavedess\u00e4 Yhdysvaltain ymp\u00e4rist\u00f6nsuojeluvirasto on m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt raja-arvot t\u00e4n\u00e4 vuonna. Lis\u00e4ksi haasteena on se, ett\u00e4 bakteerien tai muiden mikrobien aikaansaama sidosten hajottaminen voi olla hidasta. Tutkimuksen p\u00e4\u00e4kirjoittaja Yujie Men toteaa Live Sciencelle, ett\u00e4 on ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 yksitt\u00e4isist\u00e4 mikrobeista tulee maailmanlaajuinen ratkaisu pfas-yhdisteiden poistamiseen. Siksi kehitteill\u00e4 on mikrobien ja elektroaktiivisten materiaalien yhdistelmi\u00e4, jossa luonnollista hajottamista tehostetaan s\u00e4hk\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n<p>Bathin yliopiston tutkijat testasivat pfas-yhdisteiden poistamista 3d-tulostetuilla keraamisilla ker\u00e4imill\u00e4. N\u00e4iss\u00e4 s\u00e4leik\u00f6iss\u00e4 on indiumoksidia, joka sitoutuu pfas-yhdisteisiin. Ker\u00e4imet voidaan nostaa pois vedest\u00e4 alle kolmen tunnin p\u00e4\u00e4st\u00e4 upottamisesta, ja pfas-yhdisteet nousevat mukana. Menetelm\u00e4\u00e4 voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi vedenk\u00e4sittelylaitoksissa. Ker\u00e4imien kerrotaan poistaneen ainakin 75 prosenttia perfluorioktaanihaposta (pfoa), jota on k\u00e4ytetty esimerkiksi teflonin ainesosana. Tutkimus julkaistiin Chemical Engineering Journal -tiedelehdess\u00e4.<\/p>\n<p>L\u00e4hde: <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/tiede\/art-2000010604009.html\">HS<\/a><\/p>\n<\/div>\n<p>The post <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/vau-viikkokatsaus\/tutkijat-selvittavat-pfas-yhdisteiden-hajottamista-ja-poistamista-mikrobien-3d-tulosteiden-ja-valon-avulla\/\">Tutkijat selvitt\u00e4v\u00e4t pfas-yhdisteiden hajottamista ja poistamista mikrobien, 3d-tulosteiden ja valon avulla<\/a> appeared first on <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\">Vastuullisuusuutiset.fi<\/a>.<\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[],"class_list":["post-132897","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/132897","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=132897"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/132897\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=132897"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=132897"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=132897"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}