{"id":133666,"date":"2024-09-11T08:30:29","date_gmt":"2024-09-11T05:30:29","guid":{"rendered":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/ilmakehan-metaanipitoisuus-kasvaa-ennatysvauhtia\/"},"modified":"2024-09-11T08:30:29","modified_gmt":"2024-09-11T05:30:29","slug":"ilmakehan-metaanipitoisuus-kasvaa-ennatysvauhtia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/uutiset\/ilmakehan-metaanipitoisuus-kasvaa-ennatysvauhtia\/","title":{"rendered":"Ilmakeh\u00e4n metaanipitoisuus kasvaa enn\u00e4tysvauhtia"},"content":{"rendered":"<div class=\"mp_wrapper\">\n  <div class=\"mepr-unauthorized-message\">\n    <p>You are unauthorized to view this page.<\/p>\n  <\/div>\n  <div class=\"mepr-login-form-wrap\">\n            \n<div class=\"mp_wrapper mp_login_form\">\n                  <!-- mp-login-form-start -->     <form name=\"mepr_loginform\" id=\"mepr_loginform\" class=\"mepr-form\" action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/login-2\/\" method=\"post\" data-trp-original-action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/login-2\/\">\n            <div class=\"mp-form-row mepr_username\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n                              <label for=\"user_login\">Username<\/label>\n        <\/div>\n        <input type=\"text\" name=\"log\" id=\"user_login\" value=\"\" \/>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-form-row mepr_password\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n          <label for=\"user_pass\">Password<\/label>\n          <div class=\"mp-hide-pw\">\n            <input type=\"password\" name=\"pwd\" id=\"user_pass\" value=\"\" \/>\n            <button type=\"button\" class=\"button mp-hide-pw hide-if-no-js\" data-toggle=\"0\" aria-label=\"Show password\">\n              <span class=\"dashicons dashicons-visibility\" aria-hidden=\"true\"><\/span>\n            <\/button>\n          <\/div>\n        <\/div>\n      <\/div>\n            <div>\n        <label><input name=\"rememberme\" type=\"checkbox\" id=\"rememberme\" value=\"forever\" \/> Remember Me<\/label>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n      <div class=\"submit\">\n        <input type=\"submit\" name=\"wp-submit\" id=\"wp-submit\" class=\"button-primary mepr-share-button\" value=\"Log In\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"redirect_to\" value=\"\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/133666\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_process_login_form\" value=\"true\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_is_login_page\" value=\"false\" \/>\n      <\/div>\n    <input type=\"hidden\" name=\"trp-form-language\" value=\"en\"\/><\/form>\n    <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n    <div class=\"mepr-login-actions\">\n        <a\n          href=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/login-2\/?action=forgot_password\"\n          title=\"Click here to reset your password\"\n        >\n          Forgot Password        <\/a>\n    <\/div>\n\n      \n    <!-- mp-login-form-end --> \n  <\/div>\n      <\/div>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\">\nUuden tutkimuksen mukaan ilmakeh\u00e4n metaanipitoisuuden kasvu on kiihtynyt viime vuosikymmenen aikana. Vuosina 2020\u20122022 kasvu on ollut nopeampaa kuin koskaan vuoden 1986 j\u00e4lkeen, jolloin globaalit mittaukset aloitettiin. &#8220;Mitatun pitoisuuden kasvu noudattaa IPCC:n pessimistisimpi\u00e4 kasvihuonekaasujen kehitysskenaarioita, joiden mukaan maapallon keskil\u00e4mp\u00f6tila nousisi yli kolme celsiusastetta t\u00e4m\u00e4n vuosisadan loppuun menness\u00e4&#8221;, Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija Aki Tsuruta sanoo. Vuonna 2023 maapallon ilmakeh\u00e4n metaanipitoisuus oli 1923 ppb eli tilavuuden miljardisosaa. Pitoisuus on nyt 2,6-kertainen esiteolliseen aikaan eli vuotta 1750 edelt\u00e4v\u00e4\u00e4n aikaan verrattuna.<\/p>\n<p>Global Carbon Project -tutkijayhteis\u00f6n globaalia metaanitasetta k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 julkaisussa havaittiin my\u00f6s, ett\u00e4 fossiilisten polttoaineiden, maatalouden ja j\u00e4tteiden k\u00e4sittelyn aiheuttamat metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat jatkaneet kasvuaan. &#8220;Ihmistoiminnan aiheuttamat metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat nyt 20 prosenttia suuremmat kuin kaksi vuosikymment\u00e4 sitten&#8221;, Aki Tsuruta toteaa. Lehmien ja muiden m\u00e4rehtij\u00f6iden aiheuttamat p\u00e4\u00e4st\u00f6t kasvoivat 14 prosenttia ja kaatopaikkojen ja muun j\u00e4tehuollon p\u00e4\u00e4st\u00f6t 24 prosenttia vuosituhannen alusta vuoteen 2020 ulottuvalla jaksolla. Fossiilisten polttoaineiden tuotannosta ja k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 aiheutuvat p\u00e4\u00e4st\u00f6t kasvoivat arviolta 18\u201328 prosenttia laskentatavasta riippuen. &#8220;Jos t\u00e4m\u00e4 kehitys jatkuu, se voi vaarantaa metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4n aloitteen onnistumisen&#8221;, Tsuruta sanoo. Global Methane Pledge -aloitteessa sitoudutaan v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 30 prosentilla vuoteen 2030 menness\u00e4.<\/p>\n<p>Ihmistoiminta aiheuttaa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kaksi kolmasosaa kaikista maailman metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Noin kolmannes globaaleista metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 on per\u00e4isin luonnollisista l\u00e4hteist\u00e4, kuten kosteikoista tai geologisista l\u00e4hteist\u00e4. Kosteikkojen, soiden, j\u00e4rvien ja muiden vesiymp\u00e4rist\u00f6jen p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat kasvaneet 2000-luvun ja 2010-luvun v\u00e4lill\u00e4 nelj\u00e4 prosenttia; kasvua on tapahtunut erityisesti tropiikissa ja keskileveysasteilla. Ensisijainen syy kasvuun on l\u00e4mp\u00f6tilan nousu, sill\u00e4 kosteikkojen hapettomissa oloissa metaania syntyy pieneli\u00f6iden toiminnan vaikutuksesta sit\u00e4 enemm\u00e4n, mit\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4mp\u00e4\u00e4 on. Ilmaston l\u00e4mmetess\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6t kasvavat, edellytt\u00e4en ett\u00e4 kosteikot eiv\u00e4t samalla kuivu.<\/p>\n<p>Metaani on toiseksi t\u00e4rkein ihmistoiminnan tuottamista kasvihuonekaasuista hiilidioksidin j\u00e4lkeen, ja sill\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 rooli ihmisen aiheuttamassa ilmaston l\u00e4mpenemisess\u00e4. Metaani on sadan vuoden aikaj\u00e4nteell\u00e4 28 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi ja 80 kertaa voimakkaampi 20 vuoden aikaj\u00e4nteell\u00e4. Koska metaanin elinik\u00e4 ilmakeh\u00e4ss\u00e4 on vain noin 10 vuotta, sen p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 pienent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 voitaisiin saada aikaan nopeita ilmastovaikutuksia.<\/p>\n<p>Ilmatieteen laitoksen tutkijat osallistuivat tutkimukseen tuottamalla ilmakeh\u00e4n metaanipitoisuuden mittauksia sek\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4 mittauksiin ja matemaattiseen mallintamiseen perustuvia arvioita metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Ilmatieteen laitos on mitannut ilmakeh\u00e4n metaanipitoisuutta Pallaksella, Muonion Sammaltunturissa, vuodesta 2004. Ilmatieteen laitos arvioi ilmakeh\u00e4n metaanipitoisuuksia ja p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteit\u00e4 my\u00f6s satelliittimittauksin sek\u00e4 tuottaa mallisimuloinneilla arviota sek\u00e4 kansallisista ett\u00e4 maailmanlaajuisista kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 ja nieluista.<\/p>\n<p>Global Carbon Project on kansainv\u00e4linen tutkimusprojekti, joka kuuluu Future Earth -tutkimusaloitteeseen ja on Maailman ilmastontutkimusohjelman (World Climate Research Programme) tutkimuskumppani. Sen tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 kattava kuva maapallon hiilenkierron ja hiilidioksidin, metaanin ja ilokaasun taseista. Globaali metaanitasetutkimus julkaistiin nyt nelj\u00e4tt\u00e4 kertaa.<\/p>\n<p>L\u00e4hde: <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/www.ilmatieteenlaitos.fi\/tiedote\/2pnn2ywiU70JrxKGiFObBt\">Ilmatieteen laitos<\/a><\/p>\n<\/div>\n<p>The post <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/ymparistouutiset-fi\/ilmakehan-metaanipitoisuus-kasvaa-ennatysvauhtia\/\">Ilmakeh\u00e4n metaanipitoisuus kasvaa enn\u00e4tysvauhtia<\/a> appeared first on <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\">Vastuullisuusuutiset.fi<\/a>.<\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[4859,9130,2951,269,629,630],"class_list":["post-133666","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset","tag-ilmakeha","tag-metaani","tag-pitoisuus","tag-ymparisto","tag-ymparistouutiset-fi","tag-ymparistouutiset_viikkokatsaus"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/133666","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=133666"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/133666\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=133666"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=133666"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=133666"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}