{"id":135715,"date":"2024-11-28T09:55:55","date_gmt":"2024-11-28T07:55:55","guid":{"rendered":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/tutkijat-seurasivat-sataa-suomalaista-suota-kymmenen-vuoden-ajan-selvisi-etta-kerran-ojitettu-suo-ei-enaa-koskaan-palaudu-ennalleen\/"},"modified":"2024-11-28T09:55:55","modified_gmt":"2024-11-28T07:55:55","slug":"tutkijat-seurasivat-sataa-suomalaista-suota-kymmenen-vuoden-ajan-selvisi-etta-kerran-ojitettu-suo-ei-enaa-koskaan-palaudu-ennalleen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/uutiset\/tutkijat-seurasivat-sataa-suomalaista-suota-kymmenen-vuoden-ajan-selvisi-etta-kerran-ojitettu-suo-ei-enaa-koskaan-palaudu-ennalleen\/","title":{"rendered":"Tutkijat seurasivat sataa suomalaista suota kymmenen vuoden ajan \u2013 selvisi, ett\u00e4 kerran ojitettu suo ei en\u00e4\u00e4 koskaan palaudu ennalleen"},"content":{"rendered":"<div class=\"mp_wrapper\">\n  <div class=\"mepr-unauthorized-message\">\n    <p>You are unauthorized to view this page.<\/p>\n  <\/div>\n  <div class=\"mepr-login-form-wrap\">\n            \n<div class=\"mp_wrapper mp_login_form\">\n                  <!-- mp-login-form-start -->     <form name=\"mepr_loginform\" id=\"mepr_loginform\" class=\"mepr-form\" action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/login-2\/\" method=\"post\" data-trp-original-action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/login-2\/\">\n            <div class=\"mp-form-row mepr_username\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n                              <label for=\"user_login\">Username<\/label>\n        <\/div>\n        <input type=\"text\" name=\"log\" id=\"user_login\" value=\"\" \/>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-form-row mepr_password\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n          <label for=\"user_pass\">Password<\/label>\n          <div class=\"mp-hide-pw\">\n            <input type=\"password\" name=\"pwd\" id=\"user_pass\" value=\"\" \/>\n            <button type=\"button\" class=\"button mp-hide-pw hide-if-no-js\" data-toggle=\"0\" aria-label=\"Show password\">\n              <span class=\"dashicons dashicons-visibility\" aria-hidden=\"true\"><\/span>\n            <\/button>\n          <\/div>\n        <\/div>\n      <\/div>\n            <div>\n        <label><input name=\"rememberme\" type=\"checkbox\" id=\"rememberme\" value=\"forever\" \/> Remember Me<\/label>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n      <div class=\"submit\">\n        <input type=\"submit\" name=\"wp-submit\" id=\"wp-submit\" class=\"button-primary mepr-share-button\" value=\"Log In\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"redirect_to\" value=\"\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/135715\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_process_login_form\" value=\"true\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_is_login_page\" value=\"false\" \/>\n      <\/div>\n    <input type=\"hidden\" name=\"trp-form-language\" value=\"en\"\/><\/form>\n    <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n    <div class=\"mepr-login-actions\">\n        <a\n          href=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/login-2\/?action=forgot_password\"\n          title=\"Click here to reset your password\"\n        >\n          Forgot Password        <\/a>\n    <\/div>\n\n      \n    <!-- mp-login-form-end --> \n  <\/div>\n      <\/div>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\">\nL\u00e4hivuosina Suomessa pit\u00e4isi ennallistaa runsaasti soita, jos Suomi aikoo p\u00e4\u00e4st\u00e4 luontotavoitteisiinsa edes osin. Uusi tutkimus antaa uutta tietoa ennallistamisen toimivuudesta sek\u00e4 osviittaa siit\u00e4, mink\u00e4laisia kohteita olisi paras valita ennallistettaviksi. Parhaiten ennallistamiseen sopivat kohteet ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti toisenlaisia kuin ne, joita tulisi valittua ennallistettavaksi puuntuotannon n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n<p>Soita on Suomessa ojitettu erityisesti siksi, ett\u00e4 niill\u00e4 kasvaisi talousmets\u00e4\u00e4. Lis\u00e4ksi soita on ojitettu pelloiksi sek\u00e4 otettu turvetuotantoon. Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen (Syke), Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston ja Mets\u00e4hallituksen luontopalveluiden tutkimuksessa saatiin selville muun muassa, ett\u00e4 kymmenen vuotta ei riit\u00e4 siihen, ett\u00e4 suo palautuisi luonnontilaiseksi tai edes sen kaltaiseksi. \u201dOlisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4 olevat ojittamattomat suolaikut, sill\u00e4 ennallistamalla luontoa ei saa samanlaisena takaisin\u201d, sanoo yksi tutkimuksen tekij\u00f6ist\u00e4, erikoistutkija Merja Elo Sykest\u00e4. Ennallistamisen tavoite onkin yleens\u00e4 parantaa luonnon tilaa, ei palauttaa sit\u00e4 koskemattoman kaltaiseksi.<\/p>\n<p>Soilla vesitasapaino on usein suhteellisen helppoa palauttaa kutakuinkin ennalleen jo parissa vuodessa. Sen sijaan ep\u00e4varmempaa on, millaista suoluontoa ja miss\u00e4 ajassa ennallistetulle suolle palaa. Tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 ojien t\u00e4ytt\u00e4minen tai patoaminen palautti suolle sen m\u00e4rkyyden, mutta vain osa kasvillisuudesta palasi. Kasvilajit eiv\u00e4t olleet samoja kuin ennen tai ne eiv\u00e4t kasvaneet yht\u00e4 runsaina. P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti ojien tukkimisen j\u00e4lkeen tavalliset mets\u00e4lajit kuitenkin alkoivat taantua, mik\u00e4 oli tarkoituskin. Suokasveista etenkin rahkasammalet alkoivat palata kymmenen vuoden aikana. Samoin erilaiset suosarat hy\u00f6tyiv\u00e4t ennallistamisesta.<\/p>\n<p>Tuoreen tutkimuksen arvokkainta tietoa on eri suotyyppien vertailu. Tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 etenkin rehevill\u00e4 eli runsasravinteisilla soilla ennallistaminen onnistui paremmin: kasvillisuus palasi nopeammin ja onnistumisen todenn\u00e4k\u00f6isyys oli varmempi. Sen sijaan karuille eli v\u00e4h\u00e4ravinteisille soille suokasvillisuus palasi heikommin. Tulokset my\u00f6s olivat ennakoimattomia. Joillakin soilla suo jatkoi kuivumistaan ja muuttui edelleen mets\u00e4isemp\u00e4\u00e4n suuntaa, vaikka suo-ojat oli tukittu. N\u00e4m\u00e4 tiedot eiv\u00e4t tee Suomen ennallistamisponnisteluista ainakaan helpompia. Osa aikaisemmista ojituksista on ep\u00e4onnistunut mets\u00e4talouden n\u00e4k\u00f6kulmasta: kuivatuksesta huolimatta mets\u00e4 on kasvanut kituliaasti jos lainkaan. Mets\u00e4talouden n\u00e4k\u00f6kulmasta n\u00e4it\u00e4 soita voitaisiin hyvin ennallistaa, koska vaikutukset puuntuotantoon olisivat v\u00e4h\u00e4merkityksisi\u00e4. Ongelma on siin\u00e4, ett\u00e4 mets\u00e4nkasvu on usein ep\u00e4onnistunut karuilla kasvupaikoilla. Eli soilla, jotka nyt tuoreen tutkimustiedon valossa eiv\u00e4t ole parhaita ennallistamiskohteiksi. Parhaiten ennallistuvat rehev\u00e4t suot ovat usein samoja, joilla my\u00f6s puu kasvaa hyvin. My\u00f6s luontoarvojen painottaminen vaikuttaa p\u00e4invastaiseen suuntaan kuin puuntuotannon n\u00e4k\u00f6kulma. Puuntuotanto ehk\u00e4 k\u00e4rsisi v\u00e4hiten antamalla ennallistamiseen karuja r\u00e4meit\u00e4, mutta karut r\u00e4meet eiv\u00e4t ole kaikkein uhanalaisimpia suoluontotyyppej\u00e4. Uhanalaisimpia suotyyppej\u00e4 ovat korvet ja letot. \u201dMeid\u00e4n seurannassa keskiravinteisilla korvilla ennallistaminen tuotti hyvi\u00e4 ja nopeita tuloksia. Ja Etel\u00e4-Suomessa kaikki korpiluontotyypit ovat uhanalaisia. Mutta usein n\u00e4iss\u00e4 korvissa on hyv\u00e4kasvuisia metsi\u00e4, eli korpien ennallistaminen olisi enemm\u00e4n pois puuntuotannosta\u201d, Elo punnitsee.<\/p>\n<p>Jopa nelj\u00e4nnes Suomen puustosta kasvaa metsiss\u00e4, jotka ovat ennen olleet soita ja ojitettu mets\u00e4nkasvatuksen takia. Suometsill\u00e4 on siis iso merkitys sek\u00e4 puunhankinnan kannalta ett\u00e4 rahassa. Joskus Suomessa esitet\u00e4\u00e4n niit\u00e4kin n\u00e4kemyksi\u00e4, ett\u00e4 jos mets\u00e4ojia ei perata tai kunnosteta, mets\u00e4 alkaa hiljalleen palautua suoksi, kun ojat madaltuvat ja umpeutuvat. Elon ja kumppaneiden tutkimuksen mukaan n\u00e4in ei kuitenkaan ole. Tulosten mukaan ojitetut alueet eiv\u00e4t ala palautua soiksi itsekseen, vaan luonnon parantaminen vaatii tekoja.<\/p>\n<p>Seurannassa havaittiin, ett\u00e4 ojitetut alueet kuivuivat edelleen, vaikka ojitukset oli tehty jo 1960- ja 1970-luvuilla. Noina vuosia Suomen soita ojitettiin erityisen paljon. Tutkimuksessa seurattiin 151 suota eri puolilla Suomea kymmenen vuoden ajan. Kansainv\u00e4lisestikin on poikkeuksellista, ett\u00e4 tutkimuksessa pystyt\u00e4\u00e4n seuraamaan n\u00e4in monia kohteita ja n\u00e4in pitk\u00e4\u00e4n. Usein ennallistamisen vaikutuksia on voitu seurata vain muutama vuosi. Ehk\u00e4 viel\u00e4 ainutlaatuisempaa on, ett\u00e4 ennallistamisen vaikutuksia on seurattu ik\u00e4\u00e4n kuin tieteellisen\u00e4 kokeena, sill\u00e4 verrokkina mukana oli luonnontilaisia soita (60 kohdetta) sek\u00e4 toisaalta ojitettuja soita, joita ei ennallistettu (30 kohdetta). Tarve tiedolle ennallistamisen toimivuudesta on suuri, sill\u00e4 EU:n ennallistamisasetuksen mukaan EU:n maa- ja meripinta-alasta viidenneksell\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n luonnon tilaa parantavia toimia vuoteen 2030 menness\u00e4. Suomen soista on ojitettu yli puolet, ja Etel\u00e4-Suomessa soista on ojitettu kolme nelj\u00e4sosaa. Ojituksissa on paitsi menetetty suoluontoa ja soiden lajistoa, my\u00f6s aiheutettu ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja kuormitettu vesist\u00f6j\u00e4.<\/p>\n<p>L\u00e4hde: <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/alueet\/art-2000010856587.html\">HS<\/a><\/p>\n<\/div>\n<p>The post <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/vau-viikkokatsaus\/tutkijat-seurasivat-sataa-suomalaista-suota-kymmenen-vuoden-ajan-selvisi-etta-kerran-ojitettu-suo-ei-enaa-koskaan-palaudu-ennalleen\/\">Tutkijat seurasivat sataa suomalaista suota kymmenen vuoden ajan \u2013 selvisi, ett\u00e4 kerran ojitettu suo ei en\u00e4\u00e4 koskaan palaudu ennalleen<\/a> appeared first on <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\">Vastuullisuusuutiset.fi<\/a>.<\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[],"class_list":["post-135715","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/135715","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=135715"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/135715\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=135715"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=135715"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=135715"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}