{"id":136374,"date":"2025-01-08T08:20:33","date_gmt":"2025-01-08T06:20:33","guid":{"rendered":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/sukellusseurat-upottivat-kymmenen-wc-ponttoa-etela-ja-lansi-suomen-rannikoille-vuosi-sitten-syksylla-niissa-olleet-keruuastiat-on-nyt-analysoitu\/"},"modified":"2025-01-08T08:20:33","modified_gmt":"2025-01-08T06:20:33","slug":"sukellusseurat-upottivat-kymmenen-wc-ponttoa-etela-ja-lansi-suomen-rannikoille-vuosi-sitten-syksylla-niissa-olleet-keruuastiat-on-nyt-analysoitu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/uutiset\/sukellusseurat-upottivat-kymmenen-wc-ponttoa-etela-ja-lansi-suomen-rannikoille-vuosi-sitten-syksylla-niissa-olleet-keruuastiat-on-nyt-analysoitu\/","title":{"rendered":"Sukellusseurat upottivat kymmenen wc-p\u00f6ntt\u00f6\u00e4 Etel\u00e4- ja L\u00e4nsi-Suomen rannikoille vuosi sitten syksyll\u00e4 \u2013 Niiss\u00e4 olleet keruuastiat on nyt analysoitu"},"content":{"rendered":"<div class=\"mp_wrapper\">\n  <div class=\"mepr-unauthorized-message\">\n    <p>You are unauthorized to view this page.<\/p>\n  <\/div>\n  <div class=\"mepr-login-form-wrap\">\n            \n<div class=\"mp_wrapper mp_login_form\">\n                  <!-- mp-login-form-start -->     <form name=\"mepr_loginform\" id=\"mepr_loginform\" class=\"mepr-form\" action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/login-2\/\" method=\"post\" data-trp-original-action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/login-2\/\">\n            <div class=\"mp-form-row mepr_username\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n                              <label for=\"user_login\">Username<\/label>\n        <\/div>\n        <input type=\"text\" name=\"log\" id=\"user_login\" value=\"\" \/>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-form-row mepr_password\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n          <label for=\"user_pass\">Password<\/label>\n          <div class=\"mp-hide-pw\">\n            <input type=\"password\" name=\"pwd\" id=\"user_pass\" value=\"\" \/>\n            <button type=\"button\" class=\"button mp-hide-pw hide-if-no-js\" data-toggle=\"0\" aria-label=\"Show password\">\n              <span class=\"dashicons dashicons-visibility\" aria-hidden=\"true\"><\/span>\n            <\/button>\n          <\/div>\n        <\/div>\n      <\/div>\n            <div>\n        <label><input name=\"rememberme\" type=\"checkbox\" id=\"rememberme\" value=\"forever\" \/> Remember Me<\/label>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n      <div class=\"submit\">\n        <input type=\"submit\" name=\"wp-submit\" id=\"wp-submit\" class=\"button-primary mepr-share-button\" value=\"Log In\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"redirect_to\" value=\"\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/136374\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_process_login_form\" value=\"true\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_is_login_page\" value=\"false\" \/>\n      <\/div>\n    <input type=\"hidden\" name=\"trp-form-language\" value=\"en\"\/><\/form>\n    <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n    <div class=\"mepr-login-actions\">\n        <a\n          href=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/login-2\/?action=forgot_password\"\n          title=\"Click here to reset your password\"\n        >\n          Forgot Password        <\/a>\n    <\/div>\n\n      \n    <!-- mp-login-form-end --> \n  <\/div>\n      <\/div>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\">\nViiden senttimetrin paksuinen kerros eloper\u00e4ist\u00e4 ainetta. Sen verran It\u00e4meren pohjaan upotettuihin vessanp\u00f6ntt\u00f6ihin oli ker\u00e4\u00e4ntynyt ainesta, joka rehev\u00f6itt\u00e4\u00e4 rannikkovesi\u00e4. Vuosi sitten syyskuussa j\u00e4rjestetyss\u00e4 vedenalaiseksi mielenosoitukseksi nimitetyss\u00e4 tapahtumassa kymmenen vessanp\u00f6ntt\u00f6\u00e4 upotettiin Etel\u00e4- ja L\u00e4nsi-Suomen rannikoilta valittuihin kohteisiin. P\u00f6ntt\u00f6jen nieluissa oli laskeuman keruuastiat. Vuotta my\u00f6hemmin keruuastiat sukellettiin yl\u00f6s. Nyt niiden sis\u00e4lt\u00f6 on tutkittu Turun ammattikorkeakoulun laboratoriossa. P\u00f6ntt\u00f6ihin ker\u00e4\u00e4ntynyt viiden sentin paksuinen kerros ainesta vastaa rehevien merenlahtien pohjille vuosittain ker\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n aineksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Noin 14 prosenttia t\u00e4st\u00e4 aineksesta oli laadultaan eloper\u00e4ist\u00e4. Tulos kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 matalalle, rannikon l\u00e4heiselle merenpohjalle kertyy yh\u00e4 varsin runsaasti uutta ainesta.<\/p>\n<p>Vedenalaisen mielenosoituksen idean is\u00e4, Minun mereni ry:n puheenjohtaja Ari Heinil\u00e4 sanoo, ett\u00e4 kampanjalla haluttiin tuoda esiin rannikoiden valumavesiongelmia. Sukeltajana h\u00e4n on hyvin huolissaan It\u00e4meren tilasta. &#8221;Pohdin, ett\u00e4 wc-p\u00f6ntt\u00f6 merenpohjassa symboloisi hyvin sit\u00e4, mihin merta on pitk\u00e4\u00e4n k\u00e4ytetty \u2013 eli kaatopaikkana&#8221;, Heinil\u00e4 sanoo. Heinil\u00e4 on puhunut muun muassa soiden ennallistamisen puolesta, jolloin tummanpuhuvat vedet eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 valuisi rehev\u00f6itt\u00e4m\u00e4\u00e4n merta. &#8221;Ojitettuja, tuottamattomia suoalueita on noin kaksikymment\u00e4 prosenttia kaikista ojitetuista soista. Se on valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4. Ne vuodattavat ravinteikkaita vesi\u00e4 jokien ja j\u00e4rvien kautta mereen&#8221;, h\u00e4n kertoo. Heinil\u00e4 ihmettelee, miten laki sallii ekokatastrofiksi nimitt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 tilanteen jatkumisen. It\u00e4meren kannalta my\u00f6s avohakkuut huolestuttavat h\u00e4nt\u00e4. &#8221;Ne pit\u00e4isi pikkuhiljaa saada lopetettua, koska ne aiheuttavat valtavasti ravinne- ja humusp\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Kun humus kohtaa suolaisemman veden, hyvin hienojakoisena orgaanisena aineena se painuu pohjaan, kuluttaa hapen ja edesauttaa meren rehev\u00f6itymist\u00e4&#8221;, h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n<p>Erityisasiantuntija Matias Scheinin Turun AMK:n vesi- ja ymp\u00e4rist\u00f6tekniikan tutkimusryhm\u00e4st\u00e4 kertoo, ett\u00e4 vedenalaisessa mielenosoituksessa tarkoitus oli kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota isoon ongelmaan: suureen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n eloper\u00e4ist\u00e4 ainesta ja ravinteita, jotka p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t maalta mereen. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n maalta suoraan mereen p\u00e4\u00e4tyv\u00e4n eloper\u00e4isen aineksen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut 50 prosenttia sitten 1990-luvun. Turun laboratoriossa nyt tehtyjen m\u00e4\u00e4ritysten perusteella voitiin erottaa, onko kyse suoraan maalta mereen valuneesta eloper\u00e4isest\u00e4 aineksesta vai onko se meress\u00e4 ravinnekuormituksen seurauksena syntynytt\u00e4 ainesta. Eloper\u00e4isen aineksen lis\u00e4\u00e4ntyminen vesiss\u00e4 on prosessi, joka tunnetaan rehev\u00f6itymisen\u00e4. Scheinin mukaan sill\u00e4 on hyvin moninaisia vaikutuksia ekosysteemiin. Rehev\u00f6itymisen rinnakkaisilmi\u00f6it\u00e4 ovat liettyminen ja happikato sek\u00e4 vesien samentuminen. Se taas huonontaa valaistusolosuhteita. &#8221;Kasvien ja levien kasvumahdollisuuksien heikentyminen vaikuttaa my\u00f6s muuhun eli\u00f6st\u00f6\u00f6n, koska ekosysteemin kaikki osaset ovat riippuvaisia toisistaan. Maalta mereen p\u00e4\u00e4tyvien valumien my\u00f6t\u00e4 vedet my\u00f6s happamoituvat, mik\u00e4 on huomattava ongelma&#8221;, h\u00e4n selvent\u00e4\u00e4. Kun eloper\u00e4ist\u00e4 ainesta p\u00e4\u00e4tyy mereen, sen seuraukset eiv\u00e4t ole vain paikallisia. &#8221;Tutkimuksissa on osoitettu, ett\u00e4 mit\u00e4 rehev\u00f6ityneempi\u00e4 rannikkovetemme ovat, sit\u00e4 enemm\u00e4n ne puhkuvat ilmoille metaania ja hiilidioksidia&#8221; Scheinin sanoo. Scheinin mukaan olisi t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4, kuinka paljon ja miss\u00e4 muodossa mereen p\u00e4\u00e4tyy hiilt\u00e4 ja mit\u00e4 sille lopulta tapahtuu.<\/p>\n<p>Scheinin kertoo tutkimustiimins\u00e4 kehitt\u00e4neen Coast Rider-nimisen rannikkovesien tutkimuksen toimintamallin. Sen avulla pyrit\u00e4\u00e4n saamaan aiempaa tarkempi ja kattavampi k\u00e4sitys veden laadusta ja kasvihuonekaasupitoisuuksista. Mallin my\u00f6t\u00e4 vesienhoitotoimenpiteit\u00e4 voidaan kohdentaa pahimpiin valumal\u00e4hteisiin ja seurata toimenpiteiden vaikuttavuutta. Scheinin kertoo, ett\u00e4 maa- ja mets\u00e4talouden suunnittelulla sek\u00e4 urbaanien alueiden asfaltilla ja betonilla p\u00e4\u00e4llystettyjen pintojen hulevesist\u00e4 huolehtimisella on suuri merkitys sille, mink\u00e4lainen tulevaisuus It\u00e4merell\u00e4 on. &#8221;Vaikka onkin jo olemassa keinoja, joilla sis\u00e4iseen kuormitukseen p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n puuttumaan, se ei ole tarkoituksenmukaista, ennen kuin ulkoista kuormitusta v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n. It\u00e4meren tilaan vaikutetaan poliittisilla p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 ja ihmisten omilla teoilla&#8221;, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n<p>Aiheesta voit lukea lis\u00e4\u00e4 <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/yle.fi\/a\/74-20119926\">t\u00e4\u00e4lt\u00e4!<\/a><\/p>\n<p>L\u00e4hde: <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/yle.fi\/a\/74-20119926\">Yle<\/a><\/p>\n<\/div>\n<p>The post <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/ymparistouutiset-fi\/sukellusseurat-upottivat-kymmenen-wc-ponttoa-etela-ja-lansi-suomen-rannikoille-vuosi-sitten-syksylla-niissa-olleet-keruuastiat-on-nyt-analysoitu\/\">Sukellusseurat upottivat kymmenen wc-p\u00f6ntt\u00f6\u00e4 Etel\u00e4- ja L\u00e4nsi-Suomen rannikoille vuosi sitten syksyll\u00e4 \u2013 Niiss\u00e4 olleet keruuastiat on nyt analysoitu<\/a> appeared first on <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\">Vastuullisuusuutiset.fi<\/a>.<\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[1731,4021,17506,269,629,630],"class_list":["post-136374","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset","tag-itameri","tag-veden-laatu","tag-wc-pontto","tag-ymparisto","tag-ymparistouutiset-fi","tag-ymparistouutiset_viikkokatsaus"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/136374","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=136374"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/136374\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=136374"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=136374"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=136374"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}