{"id":138613,"date":"2025-03-27T08:25:58","date_gmt":"2025-03-27T06:25:58","guid":{"rendered":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/haitalliset-vieraslajit-kurittavat-polyttajiamme\/"},"modified":"2025-03-27T08:25:58","modified_gmt":"2025-03-27T06:25:58","slug":"haitalliset-vieraslajit-kurittavat-polyttajiamme","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/uutiset\/haitalliset-vieraslajit-kurittavat-polyttajiamme\/","title":{"rendered":"Haitalliset vieraslajit kurittavat p\u00f6lytt\u00e4ji\u00e4mme"},"content":{"rendered":"<div class=\"mp_wrapper\">\n  <div class=\"mepr-unauthorized-message\">\n    <p>You are unauthorized to view this page.<\/p>\n  <\/div>\n  <div class=\"mepr-login-form-wrap\">\n            \n<div class=\"mp_wrapper mp_login_form\">\n                  <!-- mp-login-form-start -->     <form name=\"mepr_loginform\" id=\"mepr_loginform\" class=\"mepr-form\" action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/login-2\/\" method=\"post\" data-trp-original-action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/login-2\/\">\n            <div class=\"mp-form-row mepr_username\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n                              <label for=\"user_login\">Username<\/label>\n        <\/div>\n        <input type=\"text\" name=\"log\" id=\"user_login\" value=\"\" \/>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-form-row mepr_password\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n          <label for=\"user_pass\">Password<\/label>\n          <div class=\"mp-hide-pw\">\n            <input type=\"password\" name=\"pwd\" id=\"user_pass\" value=\"\" \/>\n            <button type=\"button\" class=\"button mp-hide-pw hide-if-no-js\" data-toggle=\"0\" aria-label=\"Show password\">\n              <span class=\"dashicons dashicons-visibility\" aria-hidden=\"true\"><\/span>\n            <\/button>\n          <\/div>\n        <\/div>\n      <\/div>\n            <div>\n        <label><input name=\"rememberme\" type=\"checkbox\" id=\"rememberme\" value=\"forever\" \/> Remember Me<\/label>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n      <div class=\"submit\">\n        <input type=\"submit\" name=\"wp-submit\" id=\"wp-submit\" class=\"button-primary mepr-share-button\" value=\"Log In\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"redirect_to\" value=\"\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/138613\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_process_login_form\" value=\"true\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_is_login_page\" value=\"false\" \/>\n      <\/div>\n    <input type=\"hidden\" name=\"trp-form-language\" value=\"en\"\/><\/form>\n    <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n    <div class=\"mepr-login-actions\">\n        <a\n          href=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/login-2\/?action=forgot_password\"\n          title=\"Click here to reset your password\"\n        >\n          Forgot Password        <\/a>\n    <\/div>\n\n      \n    <!-- mp-login-form-end --> \n  <\/div>\n      <\/div>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\">\nVieraslajien haitoista puhutaan yh\u00e4 enemm\u00e4n, mutta vieraslajien vaikutuksista p\u00f6lytt\u00e4jiin viel\u00e4 melko v\u00e4h\u00e4n. Millaisia vaikutuksia vieraslajikasveilla on p\u00f6lytt\u00e4jiin Suomessa Ent\u00e4 vieraslajihy\u00f6nteiset, voivatko Eurooppaan levi\u00e4v\u00e4t herhil\u00e4iset olla uhka Suomen mehil\u00e4isille?<\/p>\n<p>Yleisesti ottaen haitalliset vieraslajit v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t luonnon monimuotoisuutta. Totuus vieraslajikasvien vaikutuksista p\u00f6lytt\u00e4jiin ei kuitenkaan ole yksinkertainen ei- tai kyll\u00e4-vastaus. Useimmat p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4t k\u00e4rsiv\u00e4t haitallisten vieraslajikasvien ilmaantumisesta alueelle. Osa p\u00f6lytt\u00e4jist\u00e4 taas hy\u00f6tyy joistakin haitallisista vieraslajikasveista ainakin osan aikaa kasvukaudesta. Haitallisista vieraslajeista puhuttaessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kokonaiskuva mieless\u00e4. Tarkastellaanko yht\u00e4 lajia vai koko lajiyhteis\u00f6\u00e4? Millaisesta aikav\u00e4list\u00e4 puhumme? Kimalaisten ja mehil\u00e4isten lis\u00e4ksi p\u00f6lytt\u00e4jiin lukeutuu muita hy\u00f6nteisi\u00e4 kuten k\u00e4rp\u00e4si\u00e4, perhosia ja kovakuoriaisia, mutta my\u00f6s muita el\u00e4imi\u00e4. Eri lajien toukka- ja aikuisvaiheet tarvitsevat eri ravintokasveja eri aikaan kes\u00e4st\u00e4. Haitalliset vieraslajikasvit v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t kasvualueellaan paitsi lajikirjoa, my\u00f6s j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4vien lajien yksil\u00f6m\u00e4\u00e4ri\u00e4. Haitallisten vieraslajikasvien muodostamat yhden kasvin kasvustot haittaavat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikkia muita alueen lajeja. Ainoastaan monimuotoinen kasvilajisto takaa monilajisen p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4yhteis\u00f6n.<\/p>\n<p>Alkukes\u00e4st\u00e4 Suomessa teiden varret muuttuvat monin paikoin sinert\u00e4v\u00e4ksi kukkamereksi, kun komealupiinit puhkeavat kukkaan. Kimalaisia voi havaita lent\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kukasta toiseen. Voisiko Suomessa haitalliseksi s\u00e4\u00e4detty komealupiini olla hyv\u00e4ksi kimalaisille? \u201dP\u00f6lytt\u00e4j\u00e4yhteis\u00f6lle on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kukkivia, mett\u00e4 ja siitep\u00f6ly\u00e4 tuottavia kasveja on saatavilla pitkin kes\u00e4\u00e4. Monilla villip\u00f6lytt\u00e4jill\u00e4 on lyhyt lentoaika ja siihen aikaan kukkivat suosikkikukkansa. Vieraskasvilajit yleens\u00e4 tukahduttavat muun kasvillisuuden alaltaan. Lis\u00e4ksi, kasvilajista riippuen, ne saattavat kukkia lyhyen aikaa tai ne eiv\u00e4t tuota mett\u00e4\u201d, kertoo tutkimuskohteestaan Luonnonvarakeskuksen tutkija Jouni Sorvari. Sorvarin mukaan komealupiini on yksi t\u00e4llaisista alueensa tukahduttajista. Se saattaa kukkia alkukes\u00e4n runsaimman kukintansa j\u00e4lkeen viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4nkin. Se ei kuitenkaan tuota mett\u00e4 vaan pelkk\u00e4\u00e4 siitep\u00f6ly\u00e4. Kimalaisty\u00f6l\u00e4iset eiv\u00e4t saa siit\u00e4 energiaa, jota ne tarvitsevat lent\u00e4miseen ja proteiinipitoisen siitep\u00f6lyn ker\u00e4\u00e4miseen kasvaville toukilleen. Tutkimukset ovat osoittaneet, ett\u00e4 lupiinin siitep\u00f6ly sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kimalaisille myrkyllist\u00e4 lupaniinia. T\u00e4m\u00e4 myrkyllinen alkaloidi vaikuttaa kimalaisten lis\u00e4\u00e4ntymiseen. Lupaniinille altistuneiden kimalaispesien on todettu j\u00e4\u00e4v\u00e4n yksil\u00f6m\u00e4\u00e4rilt\u00e4\u00e4n pienemmiksi ja tuottavan v\u00e4hemm\u00e4n koiraita.<\/p>\n<p>Miten sitten j\u00e4ttipalsami, EU:n toimesta haitalliseksi s\u00e4\u00e4detty vieraslajikasvi? J\u00e4ttipalsamin on sanottu olevan joidenkin mehil\u00e4istarhaajien mieleen, sill\u00e4 se on hyv\u00e4 mesikasvi. Mehil\u00e4isi\u00e4 tutkineen Luonnonvarakeskuksen tutkija Sakari Raiskion mukaan j\u00e4ttipalsami on mehil\u00e4isille houkutteleva kasvi, josta ne saavat kyll\u00e4 mett\u00e4 ja siitep\u00f6ly\u00e4. J\u00e4ttipalsamin aiheuttamat haitat ovatkin toisenlaisia. \u201dVieraslajikasvit valtaavat kasvualaa luonnonkasveilta, jolloin monet p\u00f6lytt\u00e4jille t\u00e4rke\u00e4t ravintokasvit k\u00e4rsiv\u00e4t uusista tilanvaltaajista. Runsaina esiintymin\u00e4 ne kilpailevat p\u00f6lytt\u00e4jist\u00e4 luonnonkasvien kanssa tehokkaasti varsinkin, jos kukinta-aika osuu samaan ajankohtaan.\u201d, Sorvari kertoo.<\/p>\n<p>Tutkimuksissa on esimerkiksi todettu, ett\u00e4 suuremmat j\u00e4ttipalsamikasvustot ovat houkutelleet p\u00f6lytt\u00e4ji\u00e4, kuten kimalaisia ja muita mesipisti\u00e4isi\u00e4, pois l\u00e4heisilt\u00e4 mansikkaviljelyksilt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 vaikuttaa suoraan saatavaan satoon eli mansikoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>L\u00e4hde: <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/www.luke.fi\/fi\/uutiset\/haitalliset-vieraslajit-kurittavat-polyttajiamme\">Luke<\/a><\/p>\n<\/div>\n<p>The post <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/ymparistouutiset-fi\/haitalliset-vieraslajit-kurittavat-polyttajiamme\/\">Haitalliset vieraslajit kurittavat p\u00f6lytt\u00e4ji\u00e4mme<\/a> appeared first on <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\">Vastuullisuusuutiset.fi<\/a>.<\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[18366,3897,3644,269,629,630],"class_list":["post-138613","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset","tag-haitalliset","tag-polyttajat","tag-vieraslajit","tag-ymparisto","tag-ymparistouutiset-fi","tag-ymparistouutiset_viikkokatsaus"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/138613","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=138613"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/138613\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=138613"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=138613"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=138613"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}