{"id":138710,"date":"2025-03-31T08:31:14","date_gmt":"2025-03-31T05:31:14","guid":{"rendered":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/suden-historiasta-usein-kerrottu-tarina-ei-uuden-tutkimuksen-mukaan-pida-taysin-paikkansa\/"},"modified":"2025-03-31T08:31:14","modified_gmt":"2025-03-31T05:31:14","slug":"suden-historiasta-usein-kerrottu-tarina-ei-uuden-tutkimuksen-mukaan-pida-taysin-paikkansa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/uutiset\/suden-historiasta-usein-kerrottu-tarina-ei-uuden-tutkimuksen-mukaan-pida-taysin-paikkansa\/","title":{"rendered":"Suden historiasta usein kerrottu tarina ei uuden tutkimuksen mukaan pid\u00e4 t\u00e4ysin paikkansa"},"content":{"rendered":"<div class=\"mp_wrapper\">\n  <div class=\"mepr-unauthorized-message\">\n    <p>You are unauthorized to view this page.<\/p>\n  <\/div>\n  <div class=\"mepr-login-form-wrap\">\n            \n<div class=\"mp_wrapper mp_login_form\">\n                  <!-- mp-login-form-start -->     <form name=\"mepr_loginform\" id=\"mepr_loginform\" class=\"mepr-form\" action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/login-2\/\" method=\"post\" data-trp-original-action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/login-2\/\">\n            <div class=\"mp-form-row mepr_username\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n                              <label for=\"user_login\">Username<\/label>\n        <\/div>\n        <input type=\"text\" name=\"log\" id=\"user_login\" value=\"\" \/>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-form-row mepr_password\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n          <label for=\"user_pass\">Password<\/label>\n          <div class=\"mp-hide-pw\">\n            <input type=\"password\" name=\"pwd\" id=\"user_pass\" value=\"\" \/>\n            <button type=\"button\" class=\"button mp-hide-pw hide-if-no-js\" data-toggle=\"0\" aria-label=\"Show password\">\n              <span class=\"dashicons dashicons-visibility\" aria-hidden=\"true\"><\/span>\n            <\/button>\n          <\/div>\n        <\/div>\n      <\/div>\n            <div>\n        <label><input name=\"rememberme\" type=\"checkbox\" id=\"rememberme\" value=\"forever\" \/> Remember Me<\/label>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n      <div class=\"submit\">\n        <input type=\"submit\" name=\"wp-submit\" id=\"wp-submit\" class=\"button-primary mepr-share-button\" value=\"Log In\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"redirect_to\" value=\"\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/138710\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_process_login_form\" value=\"true\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_is_login_page\" value=\"false\" \/>\n      <\/div>\n    <input type=\"hidden\" name=\"trp-form-language\" value=\"en\"\/><\/form>\n    <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n    <div class=\"mepr-login-actions\">\n        <a\n          href=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/login-2\/?action=forgot_password\"\n          title=\"Click here to reset your password\"\n        >\n          Forgot Password        <\/a>\n    <\/div>\n\n      \n    <!-- mp-login-form-end --> \n  <\/div>\n      <\/div>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\">\n<p>Tutkijat k\u00e4viv\u00e4t l\u00e4pi tuhansia vanhoja lehtiartikkeleita. Ker\u00e4tty tieto tuo uutta tietoa Suomen el\u00e4in- ja kasvilajien menneisyydest\u00e4. Historiatiedot kertovat, ett\u00e4 tunnetuin susisurmasarja tapahtui Varsinais-Suomessa vuosina 1880\u20131881, jolloin sudet tappoivat 22 lasta. Viimeinen susien uhriksi joutunut ihminen oli 5-vuotias poika, jonka sudet tappoivat Vahdossa vuonna 1881. N\u00e4m\u00e4 tapahtumat johtivat sudenpyynnin nopeaan kasvuun.<\/p>\n<p>Usein kerrotaan, ett\u00e4 sudet h\u00e4vitettiin Suomen alueelta 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alussa sukupuuton partaalle. Turun yliopiston tutkijoiden n\u00e4kemys on kuitenkin toinen. \u201dHankkeemme osoittaa, ett\u00e4 havaintoja susista ja susina pidetyist\u00e4 el\u00e4imist\u00e4 tehtiin l\u00e4pi 1900-luvun. Lehtien susihavaintouutiset v\u00e4henev\u00e4t hetkellisesti 1910-luvulla ja uudestaan merkitt\u00e4v\u00e4sti vasta 1960-luvulla\u201d, historioitsija Heta L\u00e4hdesm\u00e4ki toteaa Turun yliopiston tiedotteessa.<\/p>\n<p>Lehdist\u00f6n v\u00e4litt\u00e4m\u00e4 kuva tilanteesta painottui petojen vaarallisuuteen. Sanomalehtien kirjoitusten mukaan 1960-luvun alussa it\u00e4rajan yli vaelsi Suomeen runsaasti susia, jotka uhkasivat alueen nauta- ja lammaskarjaa ja her\u00e4ttiv\u00e4t paikallisissa huolta elinkeinosta. Havahtuminen susikannan pienuuteen k\u00e4ynnisti lopulta keskustelun susien rauhoittamisesta. Suomessa susi rauhoitettiin vuonna 1973.<\/p>\n<p>Tiedot selvi\u00e4v\u00e4t Suomalaisten lajien historiallisen kartasto -teoksesta, jonka ovat toimittaneet Turun yliopiston tutkijat Otto Latva, Heta L\u00e4hdesm\u00e4ki, Harri Uusitalo ja Noora Kallioniemi. Teoksen kustantaa Turun Historiallinen Yhdistys. \u201dLehdist\u00f6n v\u00e4litt\u00e4m\u00e4 kuva tilanteesta painottui kuitenkin vahvasti petojen vaarallisuuteen.\u201d<\/p>\n<p>Tutkijoiden mukaan toinen usein kerrottu tarina on, ett\u00e4 merimetsot olisi h\u00e4vitetty Suomen alueelta 1910-luvulla. Nyt tutkitun aineiston perusteella merimetsoja pidettiin kuitenkin harvinaisuutena jo 1870-luvulla. \u201dVaikka pesiv\u00e4t merimetsot katosivat Suomen rannoilta 1700- ja 1800-lukujen aikana, ne ovat historiallisen aineiston perusteella kuuluneet osaksi It\u00e4meren el\u00e4imist\u00f6\u00e4. Merimetsoja n\u00e4htiin Suomen alueella usein l\u00e4pi 1900-luvun, sill\u00e4 ne lensiv\u00e4t t\u00e4t\u00e4 kautta pesim\u00e4\u00e4n J\u00e4\u00e4meren rannoille\u201d, kertoo hanketta johtava historioitsija Otto Latva.<\/p>\n<p>Tutkijoiden mukaan median rooli on keskeinen siin\u00e4, miten luonnon monimuotoisuutta uhkaavat ilmi\u00f6t tehd\u00e4\u00e4n n\u00e4kyviksi. Tutkijat kertovat, ett\u00e4 esimerkiksi perinteisen maatalouden aikana yleinen niittykasvi horkkakatkero nousi sanomalehtiaineistossa esiin vasta 1980-luvun alussa. Lajin tajuttiin tuolloin olevan uhanalainen. \u201dNostamalla esiin uhanalaisten lajien tarinoita ja ihmistoiminnan vaikutuksia ekosysteemeihin voidaan her\u00e4tt\u00e4\u00e4 yleist\u00e4 tietoisuutta ja kenties my\u00f6s vaikuttaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon\u201d, sanoo mediahistorioitsija Noora Kallioniemi. Suomalaisten lajien historiallisen kartasto perustuu Fauna et Flora Fennica -nimiseen tutkimushankkeeseen. Siin\u00e4 Suomen el\u00e4in- ja kasvilajistoa on tutkittu historian-, kulttuurin- ja kielentutkimuksen keinoin.<\/p>\n<p>Tutkimuksessa k\u00e4ytiin l\u00e4pi useita satoja tuhansia lehtiartikkeleita, joiden joukosta seulottiin tarkkoja paikkatietoja sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 lajihavaintoja. Havaintotietoja ker\u00e4ttiin yhteens\u00e4 80 lajista 1800-luvulta 1960-luvun lopulle saakka. Hankkeessa ker\u00e4ttiin havaintodataa, josta tieteellisess\u00e4 ja julkisessa keskustelussa ei ole ollut aiemmin tietoa.<\/p>\n<p>L\u00e4hde: <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/www.maaseuduntulevaisuus.fi\/metsa\/820858d9-ea5a-40d2-8376-fe1ba134ae09\">MT<\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<\/div>\n<p>The post <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/ymparistouutiset-fi\/suden-historiasta-usein-kerrottu-tarina-ei-uuden-tutkimuksen-mukaan-pida-taysin-paikkansa\/\">Suden historiasta usein kerrottu tarina ei uuden tutkimuksen mukaan pid\u00e4 t\u00e4ysin paikkansa<\/a> appeared first on <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\">Vastuullisuusuutiset.fi<\/a>.<\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[203,4666,629,630],"class_list":["post-138710","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset","tag-historia","tag-susi","tag-ymparistouutiset-fi","tag-ymparistouutiset_viikkokatsaus"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/138710","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=138710"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/138710\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=138710"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=138710"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=138710"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}