{"id":113834,"date":"2023-04-24T10:19:19","date_gmt":"2023-04-24T07:19:19","guid":{"rendered":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/helsingissa-kipattu-itamereen-yli-18000-kiloa-roskaa-lumen-mukana\/"},"modified":"2023-04-24T10:19:19","modified_gmt":"2023-04-24T07:19:19","slug":"helsingissa-kipattu-itamereen-yli-18000-kiloa-roskaa-lumen-mukana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/helsingissa-kipattu-itamereen-yli-18000-kiloa-roskaa-lumen-mukana\/","title":{"rendered":"Helsingiss\u00e4 kipattu It\u00e4mereen yli 18000 kiloa roskaa lumen mukana"},"content":{"rendered":"<div class=\"mp_wrapper\">\n  <div class=\"mepr-unauthorized-message\">\n    <p>You are unauthorized to view this page.<\/p>\n  <\/div>\n  <div class=\"mepr-login-form-wrap\">\n            \n<div class=\"mp_wrapper mp_login_form\">\n                  <!-- mp-login-form-start -->     <form name=\"mepr_loginform\" id=\"mepr_loginform\" class=\"mepr-form\" action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/login-2\/\" method=\"post\">\n            <div class=\"mp-form-row mepr_username\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n                              <label for=\"user_login\">Username<\/label>\n        <\/div>\n        <input type=\"text\" name=\"log\" id=\"user_login\" value=\"\" \/>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-form-row mepr_password\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n          <label for=\"user_pass\">Password<\/label>\n          <div class=\"mp-hide-pw\">\n            <input type=\"password\" name=\"pwd\" id=\"user_pass\" value=\"\" \/>\n            <button type=\"button\" class=\"button mp-hide-pw hide-if-no-js\" data-toggle=\"0\" aria-label=\"Show password\">\n              <span class=\"dashicons dashicons-visibility\" aria-hidden=\"true\"><\/span>\n            <\/button>\n          <\/div>\n        <\/div>\n      <\/div>\n            <div>\n        <label><input name=\"rememberme\" type=\"checkbox\" id=\"rememberme\" value=\"forever\" \/> Remember Me<\/label>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n      <div class=\"submit\">\n        <input type=\"submit\" name=\"wp-submit\" id=\"wp-submit\" class=\"button-primary mepr-share-button \" value=\"Log In\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"redirect_to\" value=\"\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/113834\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_process_login_form\" value=\"true\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_is_login_page\" value=\"false\" \/>\n      <\/div>\n    <\/form>\n    <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n    <div class=\"mepr-login-actions\">\n        <a\n          href=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/login-2\/?action=forgot_password\"\n          title=\"Click here to reset your password\"\n        >\n          Forgot Password        <\/a>\n    <\/div>\n\n      \n    <!-- mp-login-form-end --> \n  <\/div>\n      <\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\">\n<p>Helsingin kaupungin mereen kaatamat aurauslumet her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t joka talvi runsaasti kritiikki\u00e4, sill\u00e4 lumen mukana mereen p\u00e4\u00e4tyy paljon muovia ja muuta roskaa. Ongelmaan ollaan kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ratkaisuja, joista yksi on jokaisen omissa k\u00e4siss\u00e4. Helsingin Hernesaari on Suomen ainoa paikka, jossa kaduilta aurattua lunta kipataan suoraan mereen. T\u00e4n\u00e4 talvena mereen on kaadettu ainakin reilut 15\u202f000 rekkakuormallista lunta. Runsaslumisena talvena m\u00e4\u00e4r\u00e4 on saattanut nousta jopa 50\u202f000 lumikuormaan.<\/p>\n<p>Helsingin kaupunki on perustellut lumen mereen kippaamista sen tehokkuudella. Lumen kauemmas kuljettaminen olisi hitaampaa, mik\u00e4 hidastaisi kaupungin toimintakykyisen\u00e4 pit\u00e4mist\u00e4, maksaisi enemm\u00e4n ja kuormittaisi my\u00f6s ilmastoa enemm\u00e4n. Lumenkuljetusrekat kulkevat fossiilisilla polttoaineilla.<\/p>\n<p>Lumen mereen kippaamisen ymp\u00e4rist\u00f6haitat ovat kuitenkin moninaiset ja siksi se tulisi lopettaa. Lumikuormien mukana mereen p\u00e4\u00e4tyy runsaasti roskaa, josta iso osa on muovia. \u201cMuovij\u00e4te on suuri ongelma meriluonnolle\u201d, sanoo Iiris Kokkonen, WWF Suomen meriasiantuntija. Kokkosen mukaan muovin hajoaminen meress\u00e4 kest\u00e4\u00e4 jopa useita satoja vuosia, joiden aikana muovi ehtii tehd\u00e4 meress\u00e4 paljon hallaa. Lumikuormien seassa mereen uppoaa kaikenkokoista muovia, my\u00f6s mikromuovia. Mikromuovilla tarkoitetaan alle viisi millimetri\u00e4 l\u00e4pimitaltaan olevia muovipartikkeleita, joita syntyy isommista muovinkappaleista hajoamalla. Aurauslumen mukana mereen kulkeutuvaa mikromuovia on esimerkiksi autonrenkaiden kulumisesta syntyv\u00e4 kumirouhe.<\/p>\n<p>\u201cKaloja, merilintuja, kilpikonnia ja merinis\u00e4kk\u00e4it\u00e4, kuten hylkeit\u00e4 tarttuu ja tukehtuu isokokoiseen muoviroskaan, esimerkiksi muovipusseihin, pulloihin ja pakkauksiin. Pienempi\u00e4 muovinpaloja, kuten tupakantumppeja, p\u00e4\u00e4tyy el\u00e4inten ruuansulatukseen. Mikromuovia puolestaan on l\u00f6ydetty jopa merenpohjan eli\u00f6ist\u00e4. Ihmiseen muovi kulkeutuu erityisesti mikro- ja nanomuovina esimerkiksi ruokaketjun ja juomaveden kautta. Muovin vaikutuksista ihmiselle tiedet\u00e4\u00e4n vasta rajallisesti\u201d, Kokkonen summaa.<\/p>\n<p>Maailmanlaajuisesti muoviroskan negatiiviset vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t jo useimmissa lajiryhmiss\u00e4, ja ne uhkaavat useita maailman merkitt\u00e4vimpi\u00e4 meriekosysteemej\u00e4. Muovij\u00e4tteen on arvioitu tappavan jopa 100 000 merinis\u00e4k\u00e4st\u00e4 vuosittain ja yli 900 mereisen lajin on todettu sotkeutuneen muoviin tai nielleen sit\u00e4. Mitk\u00e4\u00e4n eli\u00f6t eiv\u00e4t pysty sulattamaan muovia. Muovi voi tukkia el\u00e4imen ruuansulatuskanavan ja aiheuttaa valheellista kyll\u00e4isyyden tunnetta, jolloin el\u00e4in kuolee ravinnon puutteeseen. K\u00e4rsij\u00f6iden joukossa on my\u00f6s uhanalaisia lajeja.<\/p>\n<p>Roska on vain osa mereen p\u00e4\u00e4tyv\u00e4st\u00e4 kiintoaineesta. Valtaosa kiintoaineesta on katujen hiekoitussepeli\u00e4. Se painuu meren pohjaan, josta sit\u00e4 poistetaan vuosittain kev\u00e4isin ruoppaamalla. N\u00e4in saadaan pois my\u00f6s osa pohjaan vajonneista roskista. My\u00f6s ruoppaamisella on ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia. Se muun muassa samentaa vett\u00e4.<\/p>\n<p>Roskan osuuden yhden lumikuorman kiintoaineksesta on arvioitu olevan noin 1,2 kiloa. N\u00e4in ollen pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n t\u00e4n\u00e4 talvena Hernesaaresta on kulkeutunut lumenkaadon seurauksena It\u00e4mereen reilut 18\u202f000 kiloa roskaa. Roskan levi\u00e4mist\u00e4 merelle on pyritty est\u00e4m\u00e4\u00e4n verkkopuomilla sek\u00e4 ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sit\u00e4 pois vedest\u00e4. Kaikkea roskaa ei kuitenkaan saada poistettua ja varsinkaan mikromuovin kulkeutumista mereen ei voida est\u00e4\u00e4 nykyisell\u00e4\u00e4n mitenk\u00e4\u00e4n. It\u00e4meren suojelukomission HELCOMin mukaan It\u00e4meren roskista noin 70 prosenttia on muoviroskaa. Suomen rantojen on arvioitu olevan It\u00e4meren roskaisimpia.<\/p>\n<p>Sek\u00e4 Helsingin kaupunginvaltuusto ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6t ovat ilmaisseet haluavansa lopettaa lumen mereen kaatamisen. Nykytilanteessa ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelulaki sallii lumen mereen kaatamisen, eik\u00e4 se edellyt\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6lupaa. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2022 Uudenmaan ELY-keskus kuitenkin vaati Helsingin kaupunkia hakemaan lumen mereen kaadolle ymp\u00e4rist\u00f6lupaa. Kaupunki haki ymp\u00e4rist\u00f6lupaa syksyll\u00e4 2022 Etel\u00e4-Suomen aluehallintovirastolta, mutta lupahakemus on edelleen k\u00e4sittelyss\u00e4. Uudenmaan ELY-keskuksen valvoja ei ole katsonut tarpeelliseksi kielt\u00e4\u00e4 toimintaa, vaikka lupahakemusprosessi on viel\u00e4 kesken.<\/p>\n<p>Helsingin kaupunki on jo useampaan otteeseen ilmoittanut, ett\u00e4 lumen mereen kaatamisesta aiotaan luopua. T\u00e4t\u00e4 varten kaupunki on kertonut tarvitsevansa korvaavia ratkaisuja, joiden toteutusta valmistellaan. Helsinki on jo pidemp\u00e4\u00e4n etsinyt vaihtoehtoista lumensijoituspaikkaa ja aiempina talvina on my\u00f6s kokeiltu jo muun muassa erilaisia lumensulatusratkaisuja, mutta n\u00e4m\u00e4 ovat olleet yksin\u00e4\u00e4n riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. Nyt kaupungilla on valmisteilla kymmenvuotinen hankekokonaisuus, jolla on tarkoitus parantaa lumenhallintaa Helsingiss\u00e4 esimerkiksi lyhent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 lumen kuljetusmatkoja.<\/p>\n<p>Runsaslumisina talvina kaupunki aikoo kuitenkin pit\u00e4\u00e4 lumenkaatoa mereen vararatkaisuna tulevaisuudessakin, mik\u00e4li muut korvaavat ratkaisut eiv\u00e4t riit\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kaupunkia toimintakykyisen\u00e4. Onkin yh\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, miten pian lumen mereen kaato Helsingiss\u00e4 tulee oikeasti tiens\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Ymp\u00e4rist\u00f6lupahakemuksen ratkaisulla tulee varmasti olemaan vaikutusta asiaan.<\/p>\n<p>\u201cJos ymp\u00e4rist\u00f6lupa Helsingin kaupungin lumen kaadolle my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n, toivomme sen olevan lyhytaikainen ja asettavan ymp\u00e4rist\u00f6haittoja rajoittavia ehtoja kuten esimerkiksi lumenkaadon m\u00e4\u00e4r\u00e4n rajoittamista. Toivottavasti ei kest\u00e4 ainakaan 10 vuotta ennen kuin lumenkaato mereen loppuu Helsingiss\u00e4\u201d, sanoo Iiris Kokkonen.<\/p>\n<p>Aurauslumen kippaaminen mereen ei ole kuitenkaan ainoa tilanne, kun lumen mukana kulkeutuvaa roskaa ja hiekoitussepeli\u00e4 p\u00e4\u00e4tyy luonnon ja vesist\u00f6n riesaksi. Kaikkialla Suomessa aurauslumia ker\u00e4t\u00e4\u00e4n erityisille lumenvastaanottopaikoille ja kinostetaan pihoille sek\u00e4 katujen varsille. Lumien sulettua ne j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t j\u00e4lkeens\u00e4 sepeli- ja roskakasoja. Lumenvastaanottopaikkoja siivotaan yleens\u00e4 kev\u00e4isin ja kes\u00e4isin lumien sulamisen j\u00e4lkeen, mutta kaikkea roskaa ei saada pois tai se ehtii levit\u00e4 vesist\u00f6ihin ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n esimerkiksi tuulen ja lumen sulamisvesien mukana.<\/p>\n<p>Lumenvastaanottopaikkojen sulamisvesi\u00e4 puhdistetaan vaihtelevasti. Ne saatetaan ohjata suoraan alueelliseen viem\u00e4ri- ja hulevesiverkostoon, joista vedet menev\u00e4t yleens\u00e4 sellaisenaan vesist\u00f6ihin ilman j\u00e4tevedenpuhdistusta, jolloin pienet roskat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t levi\u00e4m\u00e4\u00e4n vesist\u00f6\u00f6n t\u00e4t\u00e4kin kautta. Hulevedet, eli rakennetuilta alueilta poisjohdettavat sade- ja sulamisvedet, onkin tunnistettu yhdeksi mikromuovien kulkeutumisreitiksi. Joillain vastaanottopaikoilla on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 my\u00f6s erilaisia puhdistusaltaita. Helsingiss\u00e4 kahdella vastaanottopaikalla lunta sulatetaan puhdistetun j\u00e4teveden avulla sulatusaltaissa. Ne nappaavat talteen kooltaan yli 5 millimetrin kokoiset roskat, mutta eiv\u00e4t t\u00e4t\u00e4 pienempi\u00e4.<\/p>\n<p>Aurauslumen roskaongelman ytimess\u00e4 on lopulta se, ett\u00e4 kaduilla ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n on roskaa. Lumessa olevan roskan m\u00e4\u00e4r\u00e4 riippuu monesta tekij\u00e4st\u00e4, kuten auratun alueen maank\u00e4yt\u00f6st\u00e4 sek\u00e4 ihmisten toiminnasta siell\u00e4. \u201cErityisesti teilt\u00e4 ja kaupungeista ker\u00e4tyn lumen seassa on niin suurempaa kuin pienemp\u00e4\u00e4kin roskaa. Roskaantumista tulisikin v\u00e4hent\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti kaikkialla\u201d, WWF:n Kokkonen muistuttaa.<\/p>\n<p>Onneksi roskaantumiseen tullaan puuttumaan YK:n kansainv\u00e4lisell\u00e4 oikeudellisesti sitovalla roskasopimuksella, joka on paraikaa tekeill\u00e4. Sen tavoitteena on on luoda kansainv\u00e4liset s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ja velvoitteet muovin koko elinkaarelle tuotannosta kulutukseen ja j\u00e4tehuoltoon. Jokainen voi tehd\u00e4 jo nyt osansa esimerkiksi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 roskaamista, kierr\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 roskansa oikein, sek\u00e4 siivoamalla roskia ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 aina niit\u00e4 n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>L\u00e4hde: <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/bit.ly\/448GLtm\">WWF Suomi<\/a><\/p>\n<\/div>\n<p>The post <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/kumppaniuutisetsuomeksi\/helsingissa-kipattu-itamereen-yli-18000-kiloa-roskaa-lumen-mukana\/\">Helsingiss\u00e4 kipattu It\u00e4mereen yli 18000 kiloa roskaa lumen mukana<\/a> appeared first on <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\">Vastuullisuusuutiset.fi<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[2552,1731,547,9767],"class_list":["post-113834","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset","tag-helsinki","tag-itameri","tag-kumppaneiden-uutiset-suomeksi","tag-lumenkaato"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/113834","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=113834"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/113834\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=113834"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=113834"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=113834"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}