{"id":115709,"date":"2023-07-27T08:30:58","date_gmt":"2023-07-27T05:30:58","guid":{"rendered":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/tehtaanpiippujen-tulppaaminen-on-hallituksen-keskeisin-ilmastotoimi-tasta-siina-on-kyse\/"},"modified":"2023-07-27T08:30:58","modified_gmt":"2023-07-27T05:30:58","slug":"tehtaanpiippujen-tulppaaminen-on-hallituksen-keskeisin-ilmastotoimi-tasta-siina-on-kyse","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/tehtaanpiippujen-tulppaaminen-on-hallituksen-keskeisin-ilmastotoimi-tasta-siina-on-kyse\/","title":{"rendered":"Tehtaanpiippujen \u201dtulppaaminen\u201d on hallituksen keskeisin ilmasto\u00adtoimi \u2013 T\u00e4st\u00e4 siin\u00e4 on kyse"},"content":{"rendered":"<div class=\"mp_wrapper\">\n  <div class=\"mepr-unauthorized-message\">\n    <p>You are unauthorized to view this page.<\/p>\n  <\/div>\n  <div class=\"mepr-login-form-wrap\">\n            \n<div class=\"mp_wrapper mp_login_form\">\n                  <!-- mp-login-form-start -->     <form name=\"mepr_loginform\" id=\"mepr_loginform\" class=\"mepr-form\" action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/login-2\/\" method=\"post\">\n            <div class=\"mp-form-row mepr_username\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n                              <label for=\"user_login\">Username<\/label>\n        <\/div>\n        <input type=\"text\" name=\"log\" id=\"user_login\" value=\"\" \/>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-form-row mepr_password\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n          <label for=\"user_pass\">Password<\/label>\n          <div class=\"mp-hide-pw\">\n            <input type=\"password\" name=\"pwd\" id=\"user_pass\" value=\"\" \/>\n            <button type=\"button\" class=\"button mp-hide-pw hide-if-no-js\" data-toggle=\"0\" aria-label=\"Show password\">\n              <span class=\"dashicons dashicons-visibility\" aria-hidden=\"true\"><\/span>\n            <\/button>\n          <\/div>\n        <\/div>\n      <\/div>\n            <div>\n        <label><input name=\"rememberme\" type=\"checkbox\" id=\"rememberme\" value=\"forever\" \/> Remember Me<\/label>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n      <div class=\"submit\">\n        <input type=\"submit\" name=\"wp-submit\" id=\"wp-submit\" class=\"button-primary mepr-share-button \" value=\"Log In\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"redirect_to\" value=\"\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/115709\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_process_login_form\" value=\"true\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_is_login_page\" value=\"false\" \/>\n      <\/div>\n    <\/form>\n    <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n    <div class=\"mepr-login-actions\">\n        <a\n          href=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/login-2\/?action=forgot_password\"\n          title=\"Click here to reset your password\"\n        >\n          Forgot Password        <\/a>\n    <\/div>\n\n      \n    <!-- mp-login-form-end --> \n  <\/div>\n      <\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\">\n<p>Teknisten hiilinielujen suurin haaste on talteenotetun hiilidioksidin varastointi. Suomessa sidottu hiilidioksidi saatetaan kuljettaa esimerkiksi Norjaan. Hiilensidonnan on tarkoitus laskea Suomen hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 noin kuudella miljoonalla hiilitonnilla vuodessa. Tehtaanpiippujen \u201dtulppaaminen\u201d eli hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen sidonta ja varastointi on hallitusohjelman keskeisin ilmastotoimi, kertoi ymp\u00e4rist\u00f6- ja ilmastoministeri Kai Mykk\u00e4nen (kok) viikonloppuna HS:n haastattelussa.<\/p>\n<p>Hallitus aikoo kannustaa yrityksi\u00e4 hiilensidontaan niin kutsutun negatiivisten p\u00e4\u00e4st\u00f6jen huutokaupan avulla. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 valtio siis maksaisi tehdasyhti\u00f6ille hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6jen sitomisesta. Vastaavaa kannustej\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n esimerkiksi Ruotsissa. Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Olli Tahvonen kritisoi julkisrahoitteista huutokauppamekanismia \u201dsaastuttajalle maksetaan\u201d -periaatteeksi HS:n mielipidekirjoituksessaan.<\/p>\n<p>Ruotsin energiaviraston (Energimyndigheten) arvion mukaan yhden bioper\u00e4isen hiilidioksiditonnin sitominen ja varastointi niin sanottuun tekniseen hiilinieluun maksaa noin 95\u2013173 euroa. Hiilensidonnan on tarkoitus laskea Suomen hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 arviolta noin kuudella miljoonalla hiilitonnilla vuodessa viimeist\u00e4\u00e4n vuonna 2035. Jos koko nielu katettaisiin huutokaupalla, tekninen hiilinielu maksaisi ruotsalaisen hinta-arvion mukaan valtiolle noin 0,6\u20131 miljardia euroa vuodessa. Nielun vuosihinta voisi siis olla korkeimmillaan suurempi kuin esimerkiksi poliisin 0,9 miljardin vuosibudjetti.<\/p>\n<p>Ruotsalaisarvio vaikuttaa oikealta, tutkimusryhm\u00e4n vet\u00e4j\u00e4 Lauri Kujanp\u00e4\u00e4 ja erikoistutkija Kati Koponen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:st\u00e4 sanovat. \u201dHinta riippuu muun muassa siit\u00e4, kuinka suuri savukaasun hiilidioksidipitoisuus on. Esimerkiksi joidenkin biopolttoaineiden valmistuksessa syntyy melkein puhdasta hiilidioksidia, jonka talteenotto on hyvin edullista. Jos pitoisuus on pienempi, talteenotto on haastavampaa\u201d, Koponen sanoo.<\/p>\n<p>Huutokauppamekanismissa valtio maksaa sille yritykselle, joka pystyy sitomaan tietyn m\u00e4\u00e4r\u00e4n hiilidioksidia edullisimpaan hintaan. Hallitus on varannut p\u00e4\u00e4st\u00f6huutokauppaan rahaa hallitusohjelmaan kirjatusta \u201dPuhtaan energian Suomen\u201d -hankkeiden 160 miljoonan euron budjettier\u00e4st\u00e4. Ymp\u00e4rist\u00f6- ja ilmastoministeri Mykk\u00e4sen mukaan hiilensidonta voitaisiin s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin my\u00f6s pakolliseksi.<\/p>\n<p>Tutkijoiden mukaan teknisten hiilinielujen suurimmat haasteet liittyv\u00e4t talteenotetun hiilidioksidin varastointiin. Talteenotettu hiilidioksidi voidaan varastoida maanalaisiin muodostelmiin, kuten ehtyneisiin \u00f6ljykenttiin, joissa se s\u00e4ilyy jopa tuhansia vuosia. \u201dHiilidioksidin geologisen varastoinnin s\u00e4\u00e4ntely on ollut direktiivitasolla jo kauan voimassa, mutta p\u00e4\u00e4st\u00f6kaupan p\u00e4\u00e4st\u00f6oikeuksien hinta on ollut niin matala, ett\u00e4 hankkeita ei ole tullut siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, kuin ehk\u00e4 toivottiin\u201d, Kujanp\u00e4\u00e4 sanoo.<\/p>\n<p>Suomessa geologinen varastointi ei onnistu, joten hiilidioksidi t\u00e4ytyisi kuljettaa esimerkiksi Norjan merenalaisiin varastoihin. \u201dT\u00e4ytyy olla jokin kaupallinen toimija, joka ottaa hiilidioksidin ja kuljettaa sen loppusijoitusalueelle, jolla on mahdollisesti toinen toimija. Tarvitaan lupaprosessit ja pitk\u00e4aikaiset sopimukset siit\u00e4, kuka p\u00e4\u00e4see k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n mit\u00e4kin varastointipaikkaa. Toiminta vaatii k\u00e4ynnistysvaiheessa rajat ylitt\u00e4v\u00e4n p\u00e4\u00e4omainvestoinnin\u201d, Kujanp\u00e4\u00e4 kertoo.<\/p>\n<p>Norjan lis\u00e4ksi esimerkiksi Tanska kehitt\u00e4\u00e4 omaa hiilidioksidivarastoa. Suomessa hiilidioksidia voitaisiin mahdollisesti varastoida sitouttamalla se mineraaleihin, mutta teknologia vaatii Kujanper\u00e4n mukaan viel\u00e4 kehitysty\u00f6t\u00e4. Varastoinnin sijaan osa talteenotetusta hiilidioksidista voitaisiin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s erilaisten tuotteiden ja materiaalien valmistuksessa. \u201dJos tuote olisi pitk\u00e4ik\u00e4inen, kuten satoja tai ainakin kymmeni\u00e4 vuosia kest\u00e4v\u00e4, hiilidioksidin k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 tuotteisiin voitaisiin pit\u00e4\u00e4 jonkinlaisena sidontana\u201d, Koponen sanoo.<\/p>\n<p>Hiilidioksidia voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi rakennusmateriaalien, kuten betonin ja polymeerien valmistuksessa. \u201dSilloin talteenotetulla hiilidioksidilla olisi kaupallinen arvo. Potentiaali ei kuitenkaan ole sellainen, ett\u00e4 se vastaisi sit\u00e4 tarvetta, miten paljon hiilidioksidia pit\u00e4isi saada sidottua\u201d, Kujanp\u00e4\u00e4 sanoo. Koposen mukaan talteenotetusta hiilidioksidista valmistetaan tuotteita t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 pienen mittakaavan tutkimushankkeissa. \u201dTuotanto voisi olla merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 2030-luvun puolella, erityisesti jos puhtaan vedyn valmistukseen liittyv\u00e4t suunnitelmat toteutuvat\u201d, Koponen arvioi.<\/p>\n<p>Tutkijat ovat hyvill\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 hiilensidonta on nostettu hallitusohjelmassa esille. \u201dTeknisist\u00e4 hiilinieluista on k\u00e4yty aika hyv\u00e4\u00e4 keskustelua, ja on hyv\u00e4, ett\u00e4 niit\u00e4 edistet\u00e4\u00e4n osana ty\u00f6kaluvalikoimaa. Toisaalta jos on selkeit\u00e4, halpoja tapoja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, ne kannattaa tietenkin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4\u201d, Kujanp\u00e4\u00e4 sanoo. Koposen mukaan teknisill\u00e4 hiilinieluilla voidaan osittain kompensoida Suomen mets\u00e4nielun pienentymist\u00e4, mutta niill\u00e4 ei tule korvata muita p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystoimia. Maank\u00e4ytt\u00f6- ja taakanjakosektoreilla pit\u00e4isi tehd\u00e4 enemm\u00e4n, Koponen sanoo.<\/p>\n<p>Ruotsissa teknisiin hiilinieluihin panostetaan enemm\u00e4n rahaa. Niihin ei kuitenkaan ole ladattu yht\u00e4 suuria odotuksia kuin Suomessa. Ruotsin hallituksen asettama ty\u00f6ryhm\u00e4 on linjannut valtion hiilensidontatavoitteeksi p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4misen kahdella miljoonalla hiilidioksiditonnilla vuodessa vuoteen 2030 menness\u00e4. Hiilidioksidin p\u00e4\u00e4st\u00f6huutokauppaan on varattu Ruotsissa 3,1 miljardia euroa vuosille 2026\u20132046, eli noin 155 miljoonaa euroa vuotta kohti. Lis\u00e4ksi valtio on rahoittanut teknisten nielujen projekteja t\u00e4n\u00e4 vuonna hieman alle yhdeks\u00e4ll\u00e4 miljoonalla eurolla<\/p>\n<p>L\u00e4hde: <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/politiikka\/art-2000009738534.html\">HS<\/a> <\/div>\n<p>The post <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/ymparistouutiset-viikkokatsaus\/112146\/\">Tehtaanpiippujen \u201dtulppaaminen\u201d on hallituksen keskeisin ilmasto\u00adtoimi \u2013 T\u00e4st\u00e4 siin\u00e4 on kyse<\/a> appeared first on <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\">Vastuullisuusuutiset.fi<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[7750,286,3478,10847,629,630],"class_list":["post-115709","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset","tag-hiilidioksidi","tag-ilmasto","tag-talteenotto","tag-varastoiti","tag-ymparistouutiset-fi","tag-ymparistouutiset_viikkokatsaus"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/115709","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=115709"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/115709\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=115709"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=115709"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=115709"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}