{"id":115919,"date":"2023-08-07T08:30:26","date_gmt":"2023-08-07T05:30:26","guid":{"rendered":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/tassa-voi-olla-seuraava-puhtaan-energian-kultakaivos-unohtakaa-oljy-ja-kaasu\/"},"modified":"2023-08-07T08:30:26","modified_gmt":"2023-08-07T05:30:26","slug":"tassa-voi-olla-seuraava-puhtaan-energian-kultakaivos-unohtakaa-oljy-ja-kaasu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/tassa-voi-olla-seuraava-puhtaan-energian-kultakaivos-unohtakaa-oljy-ja-kaasu\/","title":{"rendered":"T\u00e4ss\u00e4 voi olla seuraava puhtaan energian kultakaivos \u2013 Unohtakaa \u00f6ljy ja kaasu"},"content":{"rendered":"<div class=\"mp_wrapper\">\n  <div class=\"mepr-unauthorized-message\">\n    <p>You are unauthorized to view this page.<\/p>\n  <\/div>\n  <div class=\"mepr-login-form-wrap\">\n            \n<div class=\"mp_wrapper mp_login_form\">\n                  <!-- mp-login-form-start -->     <form name=\"mepr_loginform\" id=\"mepr_loginform\" class=\"mepr-form\" action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/login-2\/\" method=\"post\">\n            <div class=\"mp-form-row mepr_username\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n                              <label for=\"user_login\">Username<\/label>\n        <\/div>\n        <input type=\"text\" name=\"log\" id=\"user_login\" value=\"\" \/>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-form-row mepr_password\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n          <label for=\"user_pass\">Password<\/label>\n          <div class=\"mp-hide-pw\">\n            <input type=\"password\" name=\"pwd\" id=\"user_pass\" value=\"\" \/>\n            <button type=\"button\" class=\"button mp-hide-pw hide-if-no-js\" data-toggle=\"0\" aria-label=\"Show password\">\n              <span class=\"dashicons dashicons-visibility\" aria-hidden=\"true\"><\/span>\n            <\/button>\n          <\/div>\n        <\/div>\n      <\/div>\n            <div>\n        <label><input name=\"rememberme\" type=\"checkbox\" id=\"rememberme\" value=\"forever\" \/> Remember Me<\/label>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n      <div class=\"submit\">\n        <input type=\"submit\" name=\"wp-submit\" id=\"wp-submit\" class=\"button-primary mepr-share-button \" value=\"Log In\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"redirect_to\" value=\"\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/115919\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_process_login_form\" value=\"true\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_is_login_page\" value=\"false\" \/>\n      <\/div>\n    <\/form>\n    <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n    <div class=\"mepr-login-actions\">\n        <a\n          href=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/login-2\/?action=forgot_password\"\n          title=\"Click here to reset your password\"\n        >\n          Forgot Password        <\/a>\n    <\/div>\n\n      \n    <!-- mp-login-form-end --> \n  <\/div>\n      <\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\">\nSyv\u00e4ll\u00e4 maan pinnan alla muodostuva vety saattaa olla merkitt\u00e4v\u00e4 uusiutuva energial\u00e4hde. P\u00e4\u00e4st\u00f6tt\u00f6m\u00e4\u00e4n energiantuotantoon siirtyminen on pitk\u00e4\u00e4n painottunut tuuli- ja aurinkovoiman lis\u00e4\u00e4miseen. Viime vuosina lis\u00e4\u00e4ntyneet tieteelliset tutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, ett\u00e4 syv\u00e4lt\u00e4 maan alta l\u00f6ytyy hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4t\u00f6n puhdas energial\u00e4hde. Luonnollinen, geologinen vety on nopeasti uusiutuva polttoaine. Maan alta on l\u00f6ytynyt valtavia vedyn kerrostumia, kerrotan Forbesin artikkelissa. Kilpajuoksu luonnollisten vetyvarastojen l\u00f6yt\u00e4misest\u00e4 sek\u00e4 poraamisesta on jo alkanut, ja alalle on perustettu lukuisia startup-yrityksi\u00e4.<\/p>\n<p>Maailman ensimm\u00e4inen vedyn pumppaamista varten porattu reik\u00e4 valmistui vuonna 2019 Yhdysvalloissa Nebraskassa. Natural Hydrogen Energy LLC porasi rei\u00e4n tutkimustarkoitukseen, ja kertoo saaneensa siit\u00e4 paljon hy\u00f6dyllist\u00e4 tietoa. Toinen yhdysvaltalainen startup-yritys on kaikessa hiljaisuudessa ker\u00e4nnyt 91 miljoonaa dollaria tutkiakseen geologisen vedyn ker\u00e4\u00e4mist\u00e4. My\u00f6s Bill Gates on rahoittanut kyseist\u00e4 Koloma-nimist\u00e4 startup-yrityst\u00e4. \u201dVety\u00e4 on jokaisella mantereella, ja sen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on mittava\u201d, Koloman toimitusjohtaja ja yksi perustajista Tom Darrah sanoo Forbesille.<\/p>\n<p>Michael Webber, Teksasin yliopiston professori ja Koloman tekninen johtaja, arvioi maassa olevan helposti ainakin biljoona kiloa vety\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 yhden harmaan vetykilon arvo on noin 1,5\u20132 euroa ja vihre\u00e4n vetykilon hinta 4\u20136 euroa. \u201dGeologisen vedyn tuotannon aikataulussa puhutaan vuosista, ei vuosikymmenist\u00e4\u201d, Webber sanoo Forbesille.<\/p>\n<p>Vety\u00e4 on k\u00e4ytetty energial\u00e4hteen\u00e4 jo pitk\u00e4\u00e4n. Vaikka viime vuosina vihre\u00e4n vedyn tuotantoon on tehty suuria investointeja, tuotetaan suurin osa vedyst\u00e4 edelleen fossiilisilla polttoaineilla.Vihre\u00e4 vety tarkoittaa, ett\u00e4 vedyn tuotannossa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vain uusiutuvaa energiaa, kuten tuulivoimaa. Fossiilisilla polttoaineilla tuotettua vety\u00e4 kutsutaan harmaaksi vedyksi. My\u00f6s nimitys sininen vety on yleinen. Se tarkoittaa fossiilisilla polttoaineilla tuotettua vety\u00e4, jossa hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t otetaan talteen ja eristet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Vedyn syntymiselle maan sis\u00e4ll\u00e4 on monta mahdollisuutta. Suuret vetyvarannot, joita olisi mahdollista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaupallisesti, syntyv\u00e4t prosessissa, jota kutsutaan serpentinisoinniksi (eng. serpentinization). Prosessissa maanalainen vesi reagoi Maan vaipan rautamineraalien kanssa muodostaen vety\u00e4. Reaktio tapahtuu korkeassa l\u00e4mp\u00f6tilassa ja paineessa. Serpentinisointi on nopea ja uusiutuva prosessi, joten se soveltuisi hyvin luonnollisen vedyn hy\u00f6dynt\u00e4miseen energial\u00e4hteen\u00e4. \u00d6ljyn ja kaasun muodostuminen orgaanisesta materiaalista kest\u00e4\u00e4 puolestaan miljoonia vuosia. Kemiallinen kaava prosessille on: 2(Fe\u00b2\u207aO) + H\u2082O \u2192 (Fe\u00b3\u207a)\u2082O\u2083 + H\u2082 . Advanced Science News .<\/p>\n<p>Geologinen vety on esitetty p\u00e4\u00e4st\u00f6tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 puhtaan energian uusiutuvana l\u00e4hteen\u00e4. On kuitenkin viel\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, mink\u00e4laiset p\u00e4\u00e4st\u00f6vaikutukset vedyn poraamisella olisi. Uudessa tutkimuksessa on pyritty arvioimaan vedyn poraamisen ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia. Vety ei ole kasvihuonekaasu. Yksi ongelmista on kuitenkin se, ett\u00e4 vety muuttaa ilmakeh\u00e4n kemiaa pident\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kasvihuonekaasujen, kuten metaanin, elinik\u00e4\u00e4. Eli vedyn p\u00e4\u00e4tyminen ilmakeh\u00e4\u00e4n aiheuttaa ilmaston l\u00e4mpenemist\u00e4. Geologinen vetykaasu, ei ole puhdasta vety\u00e4, vaan se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s vaihtelevia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 metaania ja typpe\u00e4. T\u00e4m\u00e4n takia kaasu on puhdistettava.<\/p>\n<p>Adam Brandt Stanfordin yliopistosta arvioi tutkimuksessa geologisen vedyn tuotannon p\u00e4\u00e4st\u00f6jen olevan 0,4\u201316,1 kiloa hiilidioksidia yht\u00e4 vetykiloa kohden. Harmaan vedyn tuotannon p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat noin 8\u201315 ja vihre\u00e4n vedyn 0\u20133 kiloa hiilidioksidia tuotettua vetykiloa kohden, kertoo <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/www.hydrogennewsletter.com\/gh2-facts\/\"><strong>Hydrogen Newsletter<\/strong> -sivusto<\/a>.<\/p>\n<p>L\u00e4hde <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/www.uusisuomi.fi\/uutiset\/tassa-voi-olla-seuraava-puhtaan-energian-kultakaivos-unohtakaa-oljy-ja-kaasu\/f9169caa-49e0-463b-bf9f-b92b845bb2e0\">US<\/a><\/p>\n<\/div>\n<p>The post <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/ymparistouutiset-fi\/tassa-voi-olla-seuraava-puhtaan-energian-kultakaivos-unohtakaa-oljy-ja-kaasu\/\">T\u00e4ss\u00e4 voi olla seuraava puhtaan energian kultakaivos \u2013 Unohtakaa \u00f6ljy ja kaasu<\/a> appeared first on <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\">Vastuullisuusuutiset.fi<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[39,8047,629,630],"class_list":["post-115919","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset","tag-energia","tag-puhdas","tag-ymparistouutiset-fi","tag-ymparistouutiset_viikkokatsaus"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/115919","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=115919"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/115919\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=115919"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=115919"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=115919"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}