{"id":116575,"date":"2023-08-31T20:35:39","date_gmt":"2023-08-31T17:35:39","guid":{"rendered":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/itameren-tulevaisuus-ratkaistaan-maalta-kasin\/"},"modified":"2023-08-31T20:35:39","modified_gmt":"2023-08-31T17:35:39","slug":"itameren-tulevaisuus-ratkaistaan-maalta-kasin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/itameren-tulevaisuus-ratkaistaan-maalta-kasin\/","title":{"rendered":"It\u00e4meren tulevaisuus ratkaistaan maalta k\u00e4sin"},"content":{"rendered":"<div class=\"mp_wrapper\">\n  <div class=\"mepr-unauthorized-message\">\n    <p>You are unauthorized to view this page.<\/p>\n  <\/div>\n  <div class=\"mepr-login-form-wrap\">\n            \n<div class=\"mp_wrapper mp_login_form\">\n                  <!-- mp-login-form-start -->     <form name=\"mepr_loginform\" id=\"mepr_loginform\" class=\"mepr-form\" action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/login-2\/\" method=\"post\">\n            <div class=\"mp-form-row mepr_username\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n                              <label for=\"user_login\">Username<\/label>\n        <\/div>\n        <input type=\"text\" name=\"log\" id=\"user_login\" value=\"\" \/>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-form-row mepr_password\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n          <label for=\"user_pass\">Password<\/label>\n          <div class=\"mp-hide-pw\">\n            <input type=\"password\" name=\"pwd\" id=\"user_pass\" value=\"\" \/>\n            <button type=\"button\" class=\"button mp-hide-pw hide-if-no-js\" data-toggle=\"0\" aria-label=\"Show password\">\n              <span class=\"dashicons dashicons-visibility\" aria-hidden=\"true\"><\/span>\n            <\/button>\n          <\/div>\n        <\/div>\n      <\/div>\n            <div>\n        <label><input name=\"rememberme\" type=\"checkbox\" id=\"rememberme\" value=\"forever\" \/> Remember Me<\/label>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n      <div class=\"submit\">\n        <input type=\"submit\" name=\"wp-submit\" id=\"wp-submit\" class=\"button-primary mepr-share-button \" value=\"Log In\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"redirect_to\" value=\"\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/116575\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_process_login_form\" value=\"true\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_is_login_page\" value=\"false\" \/>\n      <\/div>\n    <\/form>\n    <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n    <div class=\"mepr-login-actions\">\n        <a\n          href=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/login-2\/?action=forgot_password\"\n          title=\"Click here to reset your password\"\n        >\n          Forgot Password        <\/a>\n    <\/div>\n\n      \n    <!-- mp-login-form-end --> \n  <\/div>\n      <\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\">\n<p>It\u00e4meri kamppailee monien haasteiden kanssa. Lumoavan kaunis rannikko k\u00e4rsii heikosta vedenlaadusta, ja rehev\u00f6ityminen yksipuolistaa meriluontoa. It\u00e4meren suojelu ja ennallistaminen ovat elint\u00e4rkeit\u00e4 sen tulevaisuuden turvaamiseksi. Ainutlaatuinen, herkk\u00e4 ja t\u00e4rke\u00e4 \u2013 t\u00e4t\u00e4 kaikkea on It\u00e4meri. Sen \u00e4\u00e4relle moni suomalainen hakeutuu kaivatessaan hiljaisuutta ja rauhaa. Sen rannoilla vietet\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4n t\u00e4rkeit\u00e4 ja juhlallisia hetki\u00e4, opetellaan uimaan ja onkimaan, pilkit\u00e4\u00e4n ja hiihdet\u00e4\u00e4n. It\u00e4meren aalloille mahtuvat niin purjehtijat, risteilij\u00e4t kuin ammattikalastajatkin. Se rakentaa ihmisen suhdetta luontoon.<\/p>\n<p>It\u00e4meri on valitettavasti my\u00f6s yksi maailman saastuneimmista merist\u00e4, joka k\u00e4rsii erityisesti rehev\u00f6itymisest\u00e4 ja veden samentumisesta. Rehev\u00f6itymisen vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t esimerkiksi silloin, kun kes\u00e4n paahteisina p\u00e4ivin\u00e4 vedess\u00e4 odottavat myrkynvihre\u00e4t sinilev\u00e4kukinnot ja uimareissu j\u00e4\u00e4 v\u00e4liin. Suomessa erityisesti It\u00e4meren rannikkovedet voivat huonosti.<\/p>\n<p>It\u00e4meri on pieni ja matala meri, ja sen hitaasti vaihtuva vesi on sekoitus jokien tuomaa makeaa vett\u00e4 sek\u00e4 suolaista valtamerivett\u00e4. Vain harvat lajit viihtyv\u00e4t It\u00e4meren murtovedess\u00e4. Se on monille makean veden lajeille liian suolaista, ja valtamerilajeille puolestaan liian makeaa. It\u00e4meren lajien elinymp\u00e4rist\u00f6 on kuitenkin muuttunut. L\u00e4mmennyt merivesi ja muutokset suolapitoisuudessa muuttavat vedenalaisen kasvillisuuden ja kalojen elinoloja. It\u00e4meren vesi on v\u00e4h\u00e4suolaista ja kerrostunutta, ja se vaihtuu hitaasti Pohjanmerelt\u00e4 Tanskan salmien kautta virtaavan valtameriveden kanssa. Otollisten s\u00e4\u00e4olosuhteiden my\u00f6t\u00e4, noin kymmenen vuoden v\u00e4lein, Pohjanmerelt\u00e4 virtaa voimakkaammin suolaista vett\u00e4 It\u00e4merelle suolapulsseina. Suolapulssit sekoittavat vett\u00e4 ja v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t pohjan happikatoa. Viime vuosikymmenien aikana suolapulssit ovat harventuneet, ja hapettomien pohjien pinta-ala on kasvanut. Viile\u00e4\u00e4 ja hapekasta vett\u00e4 suosivat lajit, kuten siika ja rakkohauru, k\u00e4rsiv\u00e4t It\u00e4meress\u00e4 tapahtuneista muutoksista.<\/p>\n<p>WWF:n tavoitteena on It\u00e4meren palauttaminen hyv\u00e4\u00e4n ekologiseen tilaan sek\u00e4 terveet, ymp\u00e4rist\u00f6n muutoksille vastustuskykyiset ja elinvoimaiset eli\u00f6yhteis\u00f6t. Siikakanta on pienentynyt l\u00e4hes koko It\u00e4meren alueella. Ilmastonmuutos vaikuttaa kasvillisuuteen It\u00e4meren pinnan alla. It\u00e4merennorppa viett\u00e4\u00e4 suurimman osan ajastaan veden alla, ja sen aistit ovat sopeutuneet el\u00e4m\u00e4\u00e4n vedess\u00e4. Esimerkiksi pinnan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 norppa on likin\u00e4k\u00f6inen, mutta veden alla se n\u00e4kee paremmin.<\/p>\n<p>Vesiensuojelu on avainasemassa It\u00e4meren rehev\u00f6itymisen hillitsemisess\u00e4 \u2013 mutta mit\u00e4 se tarkoittaa<br \/>\nKartalta katsottuna It\u00e4meren ja mantereen v\u00e4liss\u00e4 on rantaviivan piirt\u00e4m\u00e4 selke\u00e4 raja. Se on tarkka ja yksinkertainen: t\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4ttyy maa, ja t\u00e4st\u00e4 alkaa meri. Todellisuus ei kuitenkaan ole yht\u00e4 yksiselitteinen. Maan ja meren v\u00e4lill\u00e4 on yhteys.<\/p>\n<p>Rantavesi on tummaa ja sameaa, syvemm\u00e4ll\u00e4 vedess\u00e4 pohjaan asti on vaikea n\u00e4hd\u00e4. It\u00e4mereen on p\u00e4\u00e4tynyt vuosikymmenien ajan ihmistoiminnan vaikutuksesta liikaa ravinteita, jotka ovat aiheuttaneet levien ja vesikasvien liiallista kasvua. Se on synnytt\u00e4nyt It\u00e4mereen haitallisen noidankeh\u00e4n: mit\u00e4 enemm\u00e4n vedess\u00e4 on lev\u00e4\u00e4, sit\u00e4 enemm\u00e4n merenpohjassa kuluu happea. Hapeton ja v\u00e4h\u00e4suolainen vesi ei ole ihanteellinen elinymp\u00e4rist\u00f6 It\u00e4meren lajeille. Syvien pohja-alueiden hapettomuuden vuoksi suurin osa It\u00e4meren turskan lis\u00e4\u00e4ntymis- ja elinalueista on jo menetetty.<\/p>\n<p>Vaarana on, ett\u00e4 It\u00e4meren vedenalainen maailma yksipuolistuu. It\u00e4meren pohjassa on jo alueita, joilla ei ole lainkaan el\u00e4m\u00e4\u00e4. Erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on huolehtia It\u00e4meren monimuotoisuuden kannalta t\u00e4rkeist\u00e4 lajeista, kuten meriajokkaista, rakkolevist\u00e4 ja sinisimpukoista. Ne tarjoavat monille It\u00e4meren lajeille suojaa ja ravintoa.<\/p>\n<p>Joet ja purot ovat osa maan ja meren v\u00e4list\u00e4 yhteytt\u00e4. Rannikkoalueen virtavedet laskeutuvat lopulta It\u00e4mereen, kuljettaen mukanaan sade- ja tulvavesien huuhtomia ravinne- ja kiintoaineita l\u00e4heisilt\u00e4 pelloilta ja talousmetsist\u00e4. Ilmastonmuutoksen my\u00f6t\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyneiden s\u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6iden, kuten kuivuusjaksojen, yleistyneiden rankkasateiden ja tulvien vaikutuksesta ravinnekuormitusta p\u00e4\u00e4tyy vesiin entist\u00e4 enemm\u00e4n. Pelloille ja mets\u00e4talousalueille nousevat tulvat sek\u00e4 leutojen talvien aikaan ett\u00e4 kev\u00e4isin ovat yleistyneet esimerkiksi L\u00e4nsi-Uudenmaan alueella.<\/p>\n<p>Hitaasti ja mutkittelevasti virtaava vesi on hyv\u00e4 merkki. Ravinteiden ja kiintoaineiden p\u00e4\u00e4tymist\u00e4 It\u00e4mereen pyrit\u00e4\u00e4n v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n hidastamalla veden virtaamista ja lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 valuma-alueiden vedenpid\u00e4tyskyky\u00e4. Kyse on vesiensuojelusta, joka on kattotermi erilaisille vesist\u00f6alueilla teht\u00e4ville toimille, joiden tavoitteena on hillit\u00e4 ihmisen toiminnasta aiheutuvaa ymp\u00e4rist\u00f6kuormitusta. Rankkasateiden aiheuttamat runsaat ja nopeasti liikkuvat vesim\u00e4\u00e4r\u00e4t eiv\u00e4t aina mahdu alkuper\u00e4iseen uomaan, vaan nousevat pelloille. T\u00e4ll\u00f6in yksi ratkaisu on rakentaa kaksitasouoma, joka parantaa alueen kyky\u00e4 pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 vett\u00e4 tarjoamalla vedelle enemm\u00e4n tilaa, mihin ker\u00e4\u00e4nty\u00e4: vesi nousee alkuper\u00e4isest\u00e4 uomasta ylemm\u00e4s, sen yhteyteen rakennetulle kasvipeitteiselle tulvatasanteelle. Kasvipeitteisest\u00e4 tulvatasanteesta irtoaa veteen v\u00e4hemm\u00e4n maa-ainesta kuin pellosta.<\/p>\n<p>Viisi vuotta vesiensuojeluty\u00f6t\u00e4 L\u00e4nsi-Uudellamaalla \u2013 kiinnostus vesiensuojelua kohtaan on suurta<br \/>\nMaanomistajilla on t\u00e4rke\u00e4 rooli vesist\u00f6jen hyv\u00e4n ekologisen tilan yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4. WWF aloitti vesiensuojeluty\u00f6n L\u00e4nsi-Uudellamaalla yhteisty\u00f6ss\u00e4 maanomistajien kanssa viisi vuotta sitten, ja pian havaittiin, ett\u00e4 tulvaherk\u00e4ll\u00e4 maa- ja mets\u00e4talousalueella on erityisen suuri tarve vesienhallinnalle.<\/p>\n<p>Selitys t\u00e4h\u00e4n l\u00f6ytyy l\u00e4hihistoriasta. Maan muotoja on muutettu ihmisten toimesta: Suomessa on tehty aikoinaan paljon muun muassa ojituksia, purouomien suoristuksia sek\u00e4 luontaisesti vett\u00e4 varastoivien kosteikkojen ja soiden kuivatusta. T\u00e4m\u00e4 on johtanut siihen, ett\u00e4 vedet ja niiden mukana kulkeutuvat ravinteet ja kiintoaineet valuvat pelloilta, metsist\u00e4 ja asutusalueilta suoraan jokiin ja puroihin, jotka kuljettavat aineet edelleen It\u00e4mereen. Vahinkojen korjaaminen vie aikaa, mutta pitk\u00e4j\u00e4nteisen ty\u00f6n tuloksena vesist\u00f6t voivat saavuttaa paremman ekologisen tilan.<\/p>\n<p>Viidess\u00e4 vuodessa L\u00e4nsi-Uudellamaalla on saatu paljon aikaan. WWF on rakentanut yhteisty\u00f6ss\u00e4 maanomistajien kanssa alueelle yli 20 kosteikkoa, lukuisia kaksitasouomia ja pohjakynnyksi\u00e4. Lis\u00e4ksi suoristettuja uomia on ennallistettu takaisin luonnonmukaiseen muotoonsa. WWF:n sis\u00e4vesivastaava Jenny Jyrk\u00e4nkallio-Mikkola on ollut luotsaamassa WWF:n L\u00e4nsi-Uudellemaalle keskittyv\u00e4\u00e4 vesiensuojeluty\u00f6t\u00e4 sen alkutaipaleesta asti. H\u00e4n korostaa, ett\u00e4 yhteisty\u00f6 maanomistajien kanssa on vesist\u00f6jen parantamisen kannalta todella t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>\u201dMaanomistajat ovat It\u00e4meren ja muiden vesist\u00f6jen suojelussa avainasemassa, ja olemme lukuisissa hankkeissamme todistaneet ennakkoluulottomien maanomistajien intoa ja halukkuutta vesienhallinnan toimenpiteisiin kuten kosteikkojen ja kaksitasouomien rakentamiseen\u201d, Jyrk\u00e4nkallio-Mikkola kertoo.<\/p>\n<p>Tulevaisuudenn\u00e4kym\u00e4t vesiensuojeluty\u00f6lle ovat lupaavia, ja toteuttamista odottavien vesiensuojelukohteiden lista on pitk\u00e4. \u201dVoidaan sanoa, ett\u00e4 alueella on saavutettu systeeminen muutos vesiensuojelussa, sill\u00e4 maanomistajien kiinnostus kohteita kohtaan on suurempaa kuin mihin nykyinen rahoitus riitt\u00e4\u00e4. T\u00e4t\u00e4 mahdollisuutta olisi hyvin suuri s\u00e4\u00e4li j\u00e4tt\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.\u201d Jyrk\u00e4nkallio-Mikkolan mukaan vesienhallinnan parantamista hankealueella aiotaan tulevaisuudessakin jatkaa sitke\u00e4sti. Ty\u00f6n edellytyksen\u00e4 on kuitenkin rahoituksen jatkuvuus. \u201dErityisesti Vesienhoidon tehostamisohjelma on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 rahoitusl\u00e4hde ty\u00f6lle.\u201d<\/p>\n<p>Vesiensuojeluty\u00f6n jatkuvuuden turvaaminen on It\u00e4meren kannalta t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 sen avulla mereen kohdistuvaa kuormitusta voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4. Suojelu- ja ennallistamisty\u00f6 auttavat yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n vesist\u00f6jen terveytt\u00e4 ja ekosysteemien tasapainoa, sek\u00e4 turvaavat kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6n my\u00f6s tuleville sukupolville.<\/p>\n<p>Kes\u00e4ll\u00e4 julkaistussa hallitusohjelmassa oli valonpilkahduksia vesiensuojelun osalta ja hallitusohjelman kirjauksissa n\u00e4kyi vahva yhteinen tahto Suomen vesist\u00f6jen tilan kohentamiseen. Lis\u00e4ksi Suomi on sitoutunut tavoittelemaan sis\u00e4- ja rannikkovesien hyv\u00e4\u00e4 ekologista tilaa vuoteen 2027 menness\u00e4 EU:n vesipuitedirektiiviss\u00e4. Hallitusohjelmassa on sitouduttu jatkamaan vapaaehtoisia luonnonsuojeluohjelmia, joita ovat muun muassa METSO, Helmi, Nousu ja Vesiensuojelun tehostamisohjelma.<\/p>\n<p>Valtiovarainministeri\u00f6 julkisti maanantaina budjettiehdotuksensa, jonka pohjalta hallitus k\u00e4y budjettineuvotteluihin 19.\u201320. syyskuuta. Budjettiehdotuksesta on luettavissa jopa 36 prosentin pudotus luonnonsuojelurahoituksessa edelliseen hallituskauteen verrattuna. \u201dN\u00e4ist\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdista tarkasteltuna VM:n budjettiehdotuksen massiiviset leikkaukset juuri vesiensuojeluun ja -hoitoon ovat t\u00e4ysin vastuuttomia ja vastoin my\u00f6s hallitusohjelman omia tavoitteita\u201d, sanoo WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.<\/p>\n<p>Rahat luonnon ja ilmaston kannalta t\u00e4rke\u00e4\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n kannattaa sen sijaan ottaa ymp\u00e4rist\u00f6lle haitallisista tuista, jotka toteutuessaan hidastavat ilmastotavoitteiden saavuttamista ja luontokadon pys\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4. Valtiovarainministeri\u00f6n budjettiehdotuksessa on poistettu \u00f6ljyl\u00e4mmityksest\u00e4 luopumisen tuet, leikattu julkisen liikenteen rahoitusta ja poistettu tuki s\u00e4hk\u00f6autojen latauspisteille.<\/p>\n<p>Luontokato ja ilmastonmuutos vaarantavat luonnon lis\u00e4ksi my\u00f6s ihmisten hyvinvoinnin. Vain elinvoimainen luonto voi taata pohjan kest\u00e4v\u00e4lle taloudelle ja hyvinvoinnille. \u201dSuomi on sitoutunut siihen, ett\u00e4 niin sis\u00e4- kuin rannikkovesiemme ekologinen tila on hyv\u00e4 vuoteen 2027 menness\u00e4. Valtionvarainministeri\u00f6n talousarviossa ehdotetut massiiviset leikkaukset vesienhoitoon tulevat vakavasti vaarantamaan t\u00e4m\u00e4n tavoitteen saavuttamisen. Toivon syd\u00e4mest\u00e4ni, ett\u00e4 budjettiriihess\u00e4 t\u00e4h\u00e4n saadaan t\u00e4ysk\u00e4\u00e4nn\u00f6s ja vesien- ja merenhoitosuunnitelmien t\u00e4ysm\u00e4\u00e4r\u00e4iseen toteuttamiseen ohjataan riitt\u00e4v\u00e4 rahoitus,\u201d Jenny Jyrk\u00e4nkallio-Mikkola sanoo.<\/p>\n<p>L\u00e4hde: <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/wwf.fi\/uutiset\/2023\/08\/itameren-tulevaisuus-ratkaistaan-maalta-kasin-tata-mahdollisuutta-olisi-saali-jattaa-kayttamatta\/\">WWF Suomi<\/a><\/p>\n<\/div>\n<p>The post <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/kumppaniuutisetsuomeksi\/itameren-tulevaisuus-ratkaistaan-maalta-kasin\/\">It\u00e4meren tulevaisuus ratkaistaan maalta k\u00e4sin<\/a> appeared first on <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\">Vastuullisuusuutiset.fi<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[1731,547,1729],"class_list":["post-116575","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset","tag-itameri","tag-kumppaneiden-uutiset-suomeksi","tag-tulevaisuus"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/116575","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=116575"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/116575\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=116575"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=116575"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=116575"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}