{"id":116668,"date":"2023-09-05T09:35:44","date_gmt":"2023-09-05T06:35:44","guid":{"rendered":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/haitalliset-vieraslajit-uhkaavat-luonnon-monimuotoisuutta-niiden-torjuminen-vaatii-toimialarajat-ylittavaa-kansainvalista-yhteistyota\/"},"modified":"2023-09-05T09:35:44","modified_gmt":"2023-09-05T06:35:44","slug":"haitalliset-vieraslajit-uhkaavat-luonnon-monimuotoisuutta-niiden-torjuminen-vaatii-toimialarajat-ylittavaa-kansainvalista-yhteistyota","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/haitalliset-vieraslajit-uhkaavat-luonnon-monimuotoisuutta-niiden-torjuminen-vaatii-toimialarajat-ylittavaa-kansainvalista-yhteistyota\/","title":{"rendered":"Haitalliset vieraslajit uhkaavat luonnon monimuotoisuutta \u2013 niiden torjuminen vaatii toimialarajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4"},"content":{"rendered":"<div class=\"mp_wrapper\">\n  <div class=\"mepr-unauthorized-message\">\n    <p>You are unauthorized to view this page.<\/p>\n  <\/div>\n  <div class=\"mepr-login-form-wrap\">\n            \n<div class=\"mp_wrapper mp_login_form\">\n                  <!-- mp-login-form-start -->     <form name=\"mepr_loginform\" id=\"mepr_loginform\" class=\"mepr-form\" action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/login-2\/\" method=\"post\">\n            <div class=\"mp-form-row mepr_username\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n                              <label for=\"user_login\">Username<\/label>\n        <\/div>\n        <input type=\"text\" name=\"log\" id=\"user_login\" value=\"\" \/>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-form-row mepr_password\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n          <label for=\"user_pass\">Password<\/label>\n          <div class=\"mp-hide-pw\">\n            <input type=\"password\" name=\"pwd\" id=\"user_pass\" value=\"\" \/>\n            <button type=\"button\" class=\"button mp-hide-pw hide-if-no-js\" data-toggle=\"0\" aria-label=\"Show password\">\n              <span class=\"dashicons dashicons-visibility\" aria-hidden=\"true\"><\/span>\n            <\/button>\n          <\/div>\n        <\/div>\n      <\/div>\n            <div>\n        <label><input name=\"rememberme\" type=\"checkbox\" id=\"rememberme\" value=\"forever\" \/> Remember Me<\/label>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n      <div class=\"submit\">\n        <input type=\"submit\" name=\"wp-submit\" id=\"wp-submit\" class=\"button-primary mepr-share-button \" value=\"Log In\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"redirect_to\" value=\"\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/116668\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_process_login_form\" value=\"true\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_is_login_page\" value=\"false\" \/>\n      <\/div>\n    <\/form>\n    <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n    <div class=\"mepr-login-actions\">\n        <a\n          href=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/login-2\/?action=forgot_password\"\n          title=\"Click here to reset your password\"\n        >\n          Forgot Password        <\/a>\n    <\/div>\n\n      \n    <!-- mp-login-form-end --> \n  <\/div>\n      <\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\">\nHaitalliset vieraslajit ovat yksi keskeisist\u00e4 luontokadon aiheuttajista. Vieraslajit levi\u00e4v\u00e4t ihmisen toimien seurauksena ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n nopeasti, ja niiden haittojen hillitsemiseksi tarvitaan m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisia toimenpiteit\u00e4, kertoo hallitustenv\u00e4lisen luontopaneelin IPBESin arviointiraportti. Suomen Luontopaneelin tuore julkaisu esitt\u00e4\u00e4, miten IPBESin raportin keskeisi\u00e4 havaintoja voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 haitallisten vieraslajien torjumisessa Suomessa.<br \/>\nIhmisen toimien seurauksena vieraslajeja on jo levinnyt maailman kaikkiin osiin. Haitallisten vieraslajien aiheuttamat uhat ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet kaikkialla \u2013 my\u00f6s Suomessa \u2013 ja tulevaisuudessa uhkien ennustetaan entisest\u00e4\u00e4n kasvavan. Haitallisten vieraslajien m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvua ja levi\u00e4mist\u00e4 voidaan kuitenkin hillit\u00e4 ja niiden aiheuttamia haittoja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 erilaisilla lyhyen ja pitk\u00e4n aikav\u00e4lin toimenpiteill\u00e4.<\/p>\n<p>\u201dVieraslajeista luonnolle ja ihmisyhteis\u00f6ille koituvia haitallisimpia vaikutuksia ei ole viel\u00e4 liian my\u00f6h\u00e4ist\u00e4 torjua ja v\u00e4ltt\u00e4\u00e4, kunhan haitallisten vieraslajien torjuntaan sitoudutaan, siihen osoitetaan riitt\u00e4v\u00e4t resurssit ja tarvittavaa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 pannaan toimeen sek\u00e4 valvotaan\u201d, sanoo Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja, professori Janne Kotiaho.<\/p>\n<p>Vieraslajien aiheuttamat haitat liittyv\u00e4t esimerkiksi siihen, ett\u00e4 ne voivat syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4 alkuper\u00e4ist\u00e4 lajistoa ja lis\u00e4t\u00e4 eli\u00f6yhteis\u00f6jen samankaltaistumista. T\u00e4m\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 luonnon monimuotoisuutta, heikent\u00e4\u00e4 ekosysteemien toimintoja ja vaarantaa luonnon ihmiselle tuottamia hy\u00f6tyj\u00e4 eli ekosysteemipalveluja. Vieraslajit voivat olla my\u00f6s taudinaiheuttajia tai levitt\u00e4\u00e4 tauteja sek\u00e4 loisia.Vieraslajien aiheuttama ymp\u00e4rist\u00f6n muuttuminen voi johtaa my\u00f6s luonnon j\u00e4rjestelmien sopeutumiskyvyn heikkenemiseen esimerkiksi ilmastonmuutosta vastaan.<\/p>\n<p>Vieraslajien saapumisen est\u00e4minen on yleens\u00e4 sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n ett\u00e4 talouden kannalta tehokkain keino niiden torjumiseksi. Vieraslajien tulon ehk\u00e4isy Suomen rajojen yli vaatii yhteisty\u00f6t\u00e4 eri toimialojen v\u00e4lill\u00e4 sek\u00e4 naapurimaiden kanssa. Kansainv\u00e4lisesti tilanteen hallinta edellytt\u00e4\u00e4 kaikkien maiden sitoutumista.<\/p>\n<p>Mik\u00e4li uudelle alueelle ihmistoimien seurauksena p\u00e4\u00e4ssyt laji vakiintuu, alkaa levitt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n ja aiheuttaa uudella elinalueella haittaa paikallisille ekosysteemeille ja eli\u00f6lajeille, kyse on haitallisesta vieraslajista. Kaikki vieraslajit eiv\u00e4t ole haitallisia, mutta jotkin niist\u00e4 voivat kehitty\u00e4 haitallisiksi ja aiheuttaa peruuttamattomia kielteisi\u00e4 vaikutuksia luontoon.<\/p>\n<p>Jos ennaltaehk\u00e4isy ei onnistu, haitallisten vieraslajien esiintymien varhainen havaitseminen, h\u00e4vitt\u00e4minen, erist\u00e4minen ja kontrollointi on tarpeellista. Jos vieraslaji on p\u00e4\u00e4ssyt levi\u00e4m\u00e4\u00e4n tai vakiintumaan, on sen poistaminen ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 usein hankalaa ja saattaa vaatia jopa ekosysteemi\u00e4 vahingoittavia toimia. Luontopaneeli toivoo, ett\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti pyritt\u00e4isiin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n tilanteita, joissa haitallinen vieraslaji joudutaan poistamaan esimerkiksi myrkytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Alueen luontaisella lajistolla voi kest\u00e4\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n palautua, ja riskin\u00e4 on myrkyllisen aineen levi\u00e4minen laajemmalle ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n.<\/p>\n<p>\u201dEsimerkiksi haitalliseksi m\u00e4\u00e4ritellyn rohmutokon levi\u00e4minen on n\u00e4ill\u00e4 n\u00e4kymin pystytty pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteen varsinaissuomalaiseen lampeen, mutta haitallisen kalalajin h\u00e4vitt\u00e4minen myrkytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vahingoitti lammen muutakin lajistoa. Haitallisten vieraslajien torjunnassa pit\u00e4isi panostaa ennaltaehk\u00e4isemiseen\u201d, sanoo Suomen Luontopaneelin toinen varapuheenjohtaja, professori Ilari S\u00e4\u00e4ksj\u00e4rvi.<\/p>\n<p>Julkisessa keskustelussa vieraslajit ja tulokaslajit liitet\u00e4\u00e4n herk\u00e4sti osaksi samaa ongelmaa, mik\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s nykyisen hallitusohjelman kirjauksissa. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 ero luontaisten lajien, vieraslajien, haitallisten vieraslajien ja tulokaslajien v\u00e4lill\u00e4. Esimerkiksi ilmaston l\u00e4mmetess\u00e4 monet lajit siirtyv\u00e4t omin avuin kohti pohjoista. Suomenkin lajisto muuttuu luontaisesti, ja t\u00e4nne on saapunut 2000-luvulla jo useita satoja tulokaslajeja. Omin avuin ilman ihmisen my\u00f6t\u00e4vaikutusta saapuneet lajit eiv\u00e4t kuulu vieraslajilains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n piiriin, eik\u00e4 niit\u00e4 p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti tule pyrki\u00e4 torjumaan.<\/p>\n<p>Suomi voi tehd\u00e4 paljon haitallisten vieraslajien torjumiseksi \u2013 ELY-keskukset avainasemassa<br \/>\nSuomen noin 48\u202f000 eli\u00f6lajista noin tuhannen arvioidaan olevan vieraslajeja \u2013 tarkkaa lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ei tiedet\u00e4. Kaikista Suomessa tavatuista vieraslajeista luonnolle tai ihmiselle haitallisiksi on arvioitu noin 160 lajia, hy\u00f6dylliseksi katsotaan muutamia kymmeni\u00e4 ja loppujen on arvioitu t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 olevan neutraaleja, eli ne eiv\u00e4t aiheuta haittaa eiv\u00e4tk\u00e4 hy\u00f6tyj\u00e4. Ilmastonmuutos sek\u00e4 maa- ja merialueiden k\u00e4yt\u00f6n muutokset helpottavat sek\u00e4 lajien siirtymist\u00e4 ett\u00e4 niiden vakiintumista uusille alueille.<\/p>\n<p>\u201cSuomessa vieraslajien aiheuttamaan uhkaan on her\u00e4tty melko hyvin ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6mme on haitallisten vieraslajien osalta suhteellisen kehittynytt\u00e4. Suomen vieraslajiluettelot eiv\u00e4t kuitenkaan ole kattavia. Niihin on sis\u00e4llytetty vain kaikkein haitallisimmat ja kustannustehokkaimmin torjuttavissa olevat lajit. Vieraslajien torjuminen ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n toimeenpano vaatii valtiolta nykyist\u00e4 enemm\u00e4n aktiivisuutta\u201d, sanoo S\u00e4\u00e4ksj\u00e4rvi.<\/p>\n<p>Suomessa ELY-keskuksilla on lain mukaan mahdollisuus puuttua tilanteisiin, joissa on uhka vieraslajin levi\u00e4miselle. Jos vieraslajia esimerkiksi kasvatetaan tai p\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n tahallaan tai huolimattomuudesta, voi ELY-keskus m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 h\u00e4vitt\u00e4m\u00e4\u00e4n vieraslajin esiintym\u00e4n.<\/p>\n<p>&#8220;ELY-keskusten tulisi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallintaa koskevan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n perusteella herkemmin m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 kunnat ja muut kiinteist\u00f6n omistajat toimenpiteisiin haitallisten vieraslajien levi\u00e4misen rajoittamiseksi ja h\u00e4vitt\u00e4miseksi. T\u00e4h\u00e4n ne kuitenkin tarvitsisivat lis\u00e4\u00e4 osaavaa henkil\u00f6kuntaa ja rahallisia resursseja\u201d, Kotiaho toteaa.<\/p>\n<p>Omaehtoisen ennakoinnin ja ennaltaehk\u00e4isyn mahdollistamiseksi kansalaisyhteiskunnan kaikkien toimijoiden vieraslajitietoisuutta tulisi parantaa.Luontopaneeli suosittelee, ett\u00e4 my\u00f6s yksityisi\u00e4 toimijoita voitaisiin kannustaa osallistumaan vapaaehtoisesti vieraslajien torjunnan rahoittamiseen etenkin aloilla, joiden toimintaan liittyy merkitt\u00e4vi\u00e4 vieraslajiriskej\u00e4. T\u00e4llaisia aloja ovat esimerkiksi matkailu, kansainv\u00e4linen merenk\u00e4ynti ja rahtiliikenne, p\u00e4ivitt\u00e4is- ja kulutustavaroiden maahantuonti sek\u00e4 puutarhatuotteiden, kotiel\u00e4intuotteiden ja lemmikkien maahantuonti ja myynti.<\/p>\n<p>L\u00e4hde: <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/www.sttinfo.fi\/tiedote\/haitalliset-vieraslajit-uhkaavat-luonnon-monimuotoisuutta-niiden-torjuminen-vaatii-toimialarajat-ylittavaa-kansainvalista-yhteistyota-?publisherId=69818544&amp;releaseId=70009309\">Luontopaneeli<\/a> <\/div>\n<p>The post <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/vau-viikkokatsaus\/haitalliset-vieraslajit-uhkaavat-luonnon-monimuotoisuutta-niiden-torjuminen-vaatii-toimialarajat-ylittavaa-kansainvalista-yhteistyota\/\">Haitalliset vieraslajit uhkaavat luonnon monimuotoisuutta \u2013 niiden torjuminen vaatii toimialarajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4<\/a> appeared first on <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\">Vastuullisuusuutiset.fi<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[],"class_list":["post-116668","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/116668","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=116668"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/116668\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=116668"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=116668"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=116668"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}