{"id":119006,"date":"2023-11-28T08:30:15","date_gmt":"2023-11-28T06:30:15","guid":{"rendered":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/useita-hyonteislajeja-onnistuttiin-auttamaan-metsaa-polttamalla\/"},"modified":"2023-11-28T08:30:15","modified_gmt":"2023-11-28T06:30:15","slug":"useita-hyonteislajeja-onnistuttiin-auttamaan-metsaa-polttamalla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/useita-hyonteislajeja-onnistuttiin-auttamaan-metsaa-polttamalla\/","title":{"rendered":"Useita hy\u00f6nteislajeja onnistuttiin auttamaan mets\u00e4\u00e4 polttamalla"},"content":{"rendered":"<div class=\"mp_wrapper\">\n  <div class=\"mepr-unauthorized-message\">\n    <p>You are unauthorized to view this page.<\/p>\n  <\/div>\n  <div class=\"mepr-login-form-wrap\">\n            \n<div class=\"mp_wrapper mp_login_form\">\n                  <!-- mp-login-form-start -->     <form name=\"mepr_loginform\" id=\"mepr_loginform\" class=\"mepr-form\" action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/login-2\/\" method=\"post\">\n            <div class=\"mp-form-row mepr_username\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n                              <label for=\"user_login\">Username<\/label>\n        <\/div>\n        <input type=\"text\" name=\"log\" id=\"user_login\" value=\"\" \/>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-form-row mepr_password\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n          <label for=\"user_pass\">Password<\/label>\n          <div class=\"mp-hide-pw\">\n            <input type=\"password\" name=\"pwd\" id=\"user_pass\" value=\"\" \/>\n            <button type=\"button\" class=\"button mp-hide-pw hide-if-no-js\" data-toggle=\"0\" aria-label=\"Show password\">\n              <span class=\"dashicons dashicons-visibility\" aria-hidden=\"true\"><\/span>\n            <\/button>\n          <\/div>\n        <\/div>\n      <\/div>\n            <div>\n        <label><input name=\"rememberme\" type=\"checkbox\" id=\"rememberme\" value=\"forever\" \/> Remember Me<\/label>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n      <div class=\"submit\">\n        <input type=\"submit\" name=\"wp-submit\" id=\"wp-submit\" class=\"button-primary mepr-share-button \" value=\"Log In\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"redirect_to\" value=\"\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/119006\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_process_login_form\" value=\"true\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_is_login_page\" value=\"false\" \/>\n      <\/div>\n    <\/form>\n    <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n    <div class=\"mepr-login-actions\">\n        <a\n          href=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/login-2\/?action=forgot_password\"\n          title=\"Click here to reset your password\"\n        >\n          Forgot Password        <\/a>\n    <\/div>\n\n      \n    <!-- mp-login-form-end --> \n  <\/div>\n      <\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\">\nEnnallistamispolttojen hy\u00f6dyist\u00e4 on saatu viime vuosina tuoretta n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 paloalueiden hy\u00f6nteiskartoituksista. T\u00e4n\u00e4 vuonna p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4n Beetles LIFE -hankkeen ennallistamispolttokohteilla on havaittu selke\u00e4sti, kuinka alueille saapuu polton j\u00e4lkeen per\u00e4ti satoja sellaisia lahopuusta riippuvaisia hy\u00f6nteislajeja, joilla ei ole ollut mahdollisuuksia el\u00e4\u00e4 alueilla ennen polttoa.<\/p>\n<p>Suomessa on joukko lajeja, jotka suorastaan vaativat palanutta puuta. Esimerkiksi Suomen kovakuoriaisista 37 lajin ensisijainen tai toissijainen elinymp\u00e4rist\u00f6 on mets\u00e4paloalue. Useimmat n\u00e4ist\u00e4 el\u00e4v\u00e4t ainoastaan palon vahingoittamissa tai palossa kuolleissa m\u00e4nnyiss\u00e4, kuusissa tai koivuissa. Beetles LIFE -hankkeessa on nostettu esille erityisesti kahdeksan hy\u00f6nteislajia. Havuhuppukuoriainen, m\u00e4ntyhuppukuoriainen ja palolatikka ovat riippuvaisia mets\u00e4paloalueista, ja lahokapo ja kaskikeiju voivat hy\u00f6ty\u00e4 niist\u00e4. Punah\u00e4r\u00f6 ja haavansahajumi tarvitsevat haapoja ja korpikolva ikivanhoja korpikuusikoita. Kaikki n\u00e4m\u00e4 ovat niin sanottuja sateenvarjolajeja. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 lajeille suunnatuista suojelutoimista, kuten ennallistamispoltoista, haapajatkumon tukemisesta, soiden ennallistamisesta ja lahopuun lis\u00e4\u00e4misest\u00e4, hy\u00f6tyv\u00e4t samalla ainakin sadat tai jopa tuhannet muutkin lajit.<\/p>\n<p>Laajat luonnolliset mets\u00e4palot ovat muovanneet miljoonien vuosien ajan boreaalista havumets\u00e4\u00e4. Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Suomen metsiss\u00e4 palaa luonnon kannalta liian harvoin ja pienialaisesti. Siksi erityisesti monet paloalueiden lajit ovat k\u00e4yneet harvinaisiksi, jopa uhanalaisiksi. Ennallistamispoltoilla j\u00e4ljitell\u00e4\u00e4n luonnollisia mets\u00e4paloja. Tulen annetaan kulkea hallitusti mets\u00e4npohjan l\u00e4pi valitulla mets\u00e4kuviolla, joka on yleens\u00e4 entist\u00e4 talousmets\u00e4\u00e4. Osa puista kuolee ja osa j\u00e4\u00e4 eloon. Poltot auttavat ensinn\u00e4kin lajeja, jotka tarvitsevat paloalueiden palaneita puita tai ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n lahopuita el\u00e4\u00e4kseen. Poltot auttavat my\u00f6s lukemattomia muita lajeja, jotka hy\u00f6tyv\u00e4t palon muista vaikutuksista, kuten puulajivalikoiman monipuolistumisesta polton j\u00e4lkeen. Poltot esimerkiksi tukevat sadoille lajeille elint\u00e4rke\u00e4n haapapuun taimien kasvua suojelualueilla.<\/p>\n<p>Beetles LIFE -hankkeessa toteutettiin vuosina 2019\u20132022 yhteens\u00e4 344 hehtaarin verran ennallistamispolttoja 14 eri Natura-alueella. Hankkeen aikana tehdyiss\u00e4 seurannoissa havaittiin, ett\u00e4 odotettuja kohdelajeja saapui useimmille hankkeen ennallistamispoltoille. Er\u00e4\u00e4lt\u00e4 Beetles LIFE -hankkeen polttokohteelta l\u00f6ydettiin polton j\u00e4lkeen l\u00e4hes puolet kaikista Suomen paloalueiden kovakuoriaislajeista sek\u00e4 puolet Suomen latikkalajeista. Joillekin kohteille on havaittu saapuvan jopa 200 lahopuussa el\u00e4v\u00e4\u00e4 kovakuoriaislajia jo paloa seuraavana kes\u00e4n\u00e4. Viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4 ja toisenlaista lajistoa saapuu my\u00f6hemmin puiden lahotessa pidemm\u00e4lle. Hy\u00f6nteisten lis\u00e4ksi polttoalueille ilmaantuu sieni\u00e4, k\u00e4\u00e4pi\u00e4 ja j\u00e4k\u00e4li\u00e4 sek\u00e4 lintuja ruokailemaan.<\/p>\n<p>&#8220;Poltot oli suunniteltu hankkeen kohdelajien tunnettujen esiintymien l\u00e4helle, jotta lajit voisivat levit\u00e4 niille. Seurannoissa havaittiin, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 useimmiten onnistuttiin&#8221;, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Sampsa Malmberg Mets\u00e4hallituksen Luontopalveluista. Poltoille vastik\u00e4\u00e4n saapuneiden kohdelajien sek\u00e4 muiden paloalueita vaativien lajien havaitut yksil\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4t olivat useimmiten pieni\u00e4 verrattuna muiden poltoille saapuneiden, v\u00e4hemm\u00e4n vaativien lajien yksil\u00f6m\u00e4\u00e4riin. &#8220;Havainnot osoittivat, ett\u00e4 kyseisi\u00e4 lajeja oli yh\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4 useimmilla Natura 2000 -suojelualueilla tai niiden l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4. Pienet yksil\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4t taas kertovat, ett\u00e4 paloja vaativien lajien alueelliset populaatiot olivat k\u00e4yneet hyvin pieniksi palojen v\u00e4h\u00e4isyyden takia. Niinp\u00e4 nyt hankkeessa toteutetut poltot tulivat selv\u00e4sti tarpeeseen&#8221;, Malmberg sanoo. Inventoinneissa havaittiin my\u00f6s, ett\u00e4 palaneiden ja palamattomien metsien kovakuoriaislajistojen v\u00e4linen ero on suuri: lajim\u00e4\u00e4riss\u00e4 mitaten paloalueiden hyv\u00e4ksi 1,5\u20132-kertainen ja yksil\u00f6m\u00e4\u00e4riss\u00e4 noin 10-kertainen. Ero on viel\u00e4 paljon t\u00e4t\u00e4kin suurempi, jos vertailukohdaksi otetaan tyypillinen v\u00e4h\u00e4lahopuustoinen talousmets\u00e4 tai vertaillaan vain uhanalaisia lajeja. &#8220;T\u00e4m\u00e4 on tyypillinen ero vastapalaneiden ja palamattomien metsien v\u00e4lill\u00e4, mik\u00e4 on havaittu moneen kertaan t\u00e4t\u00e4 ennenkin&#8221;, Malmberg kertoo.<\/p>\n<p>Suurin osa hankkeen poltoista tehtiin Mets\u00e4hallituksen Luontopalvelujen yll\u00e4pit\u00e4mill\u00e4 palojatkumoalueilla eli alueilla, joilla polttoja on tehty ennen hanketta s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti jo pitk\u00e4\u00e4n. Osa poltoista sen sijaan tehtiin alueilla, jotka eiv\u00e4t ole palojatkumoalueita tai palojatkumo on muuten heikompi. N\u00e4iden erityyppisten alueiden v\u00e4lill\u00e4 oli selv\u00e4 ero: eniten paloalueiden lajistoa havaittiin parhaan palojatkumon alueilla. Lis\u00e4ksi mit\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 it\u00e4rajaa mets\u00e4\u00e4 poltettiin, sit\u00e4 enemm\u00e4n paloalueiden lajistoa sielt\u00e4 havaittiin, kun taas l\u00e4ntisimmilt\u00e4 kohteilta vaativa paloaluelajisto n\u00e4ytti per\u00e4ti kadonneen. &#8220;Havainnot kertovat palojatkumon merkityksest\u00e4 ja siit\u00e4, ett\u00e4 paloalueiden lajisto taantuu ja katoaa palojatkumon puutteessa, mit\u00e4 onkin k\u00e4ynyt laajalti L\u00e4nsi-Suomessa. Yksi syy lienee my\u00f6s se, ett\u00e4 rajan takana mets\u00e4\u00e4 palaa enemm\u00e4n kuin Suomessa, mik\u00e4 tukee osaltaan paloalueista riippuvaisen lajiston s\u00e4ilymist\u00e4 rajan l\u00e4hell\u00e4&#8221;, toteaa Sampsa Malmberg. Palojatkumoalueiden yll\u00e4pitoon kannattaa keskitty\u00e4 my\u00f6s tulevaisuudessa, ja t\u00e4ss\u00e4 auttaa juuri k\u00e4ynnistynyt toinen EU-rahoitteinen hanke, Life2Taiga. Siin\u00e4 aiotaan toteuttaa seuraavina vuosina kymmeni\u00e4 ennallistamispolttoja pitkin Suomea, erityisesti It\u00e4- ja Pohjois-Suomessa, eli juuri paloaluelajiston kannalta t\u00e4rkeimmill\u00e4 alueilla.<\/p>\n<p>L\u00e4hde: <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/www.metsa.fi\/tiedotteet\/useita-hyonteislajeja-onnistuttiin-auttamaan-metsaa-polttamalla\/\">Mets\u00e4hallitus<\/a> <\/div>\n<p>The post <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/ymparistouutiset-fi\/useita-hyonteislajeja-onnistuttiin-auttamaan-metsaa-polttamalla\/\">Useita hy\u00f6nteislajeja onnistuttiin auttamaan mets\u00e4\u00e4 polttamalla<\/a> appeared first on <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\">Vastuullisuusuutiset.fi<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[12432,12433,272,944,629,630],"class_list":["post-119006","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset","tag-beetles-life-hanke","tag-ennallispoltot","tag-metsa","tag-metsahallitus","tag-ymparistouutiset-fi","tag-ymparistouutiset_viikkokatsaus"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/119006","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=119006"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/119006\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=119006"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=119006"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=119006"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}