{"id":119008,"date":"2023-11-28T08:20:34","date_gmt":"2023-11-28T06:20:34","guid":{"rendered":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/wwf-suomi-unelma-toteutui-hiitolanjoki-virtaa-vapaana\/"},"modified":"2023-11-28T08:20:34","modified_gmt":"2023-11-28T06:20:34","slug":"wwf-suomi-unelma-toteutui-hiitolanjoki-virtaa-vapaana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/wwf-suomi-unelma-toteutui-hiitolanjoki-virtaa-vapaana\/","title":{"rendered":"WWF Suomi: Unelma toteutui, Hiitolanjoki virtaa vapaana"},"content":{"rendered":"<div class=\"mp_wrapper\">\n  <div class=\"mepr-unauthorized-message\">\n    <p>You are unauthorized to view this page.<\/p>\n  <\/div>\n  <div class=\"mepr-login-form-wrap\">\n            \n<div class=\"mp_wrapper mp_login_form\">\n                  <!-- mp-login-form-start -->     <form name=\"mepr_loginform\" id=\"mepr_loginform\" class=\"mepr-form\" action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/login-2\/\" method=\"post\">\n            <div class=\"mp-form-row mepr_username\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n                              <label for=\"user_login\">Username<\/label>\n        <\/div>\n        <input type=\"text\" name=\"log\" id=\"user_login\" value=\"\" \/>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-form-row mepr_password\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n          <label for=\"user_pass\">Password<\/label>\n          <div class=\"mp-hide-pw\">\n            <input type=\"password\" name=\"pwd\" id=\"user_pass\" value=\"\" \/>\n            <button type=\"button\" class=\"button mp-hide-pw hide-if-no-js\" data-toggle=\"0\" aria-label=\"Show password\">\n              <span class=\"dashicons dashicons-visibility\" aria-hidden=\"true\"><\/span>\n            <\/button>\n          <\/div>\n        <\/div>\n      <\/div>\n            <div>\n        <label><input name=\"rememberme\" type=\"checkbox\" id=\"rememberme\" value=\"forever\" \/> Remember Me<\/label>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n      <div class=\"submit\">\n        <input type=\"submit\" name=\"wp-submit\" id=\"wp-submit\" class=\"button-primary mepr-share-button \" value=\"Log In\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"redirect_to\" value=\"\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/119008\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_process_login_form\" value=\"true\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_is_login_page\" value=\"false\" \/>\n      <\/div>\n    <\/form>\n    <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n    <div class=\"mepr-login-actions\">\n        <a\n          href=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/login-2\/?action=forgot_password\"\n          title=\"Click here to reset your password\"\n        >\n          Forgot Password        <\/a>\n    <\/div>\n\n      \n    <!-- mp-login-form-end --> \n  <\/div>\n      <\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\">\nHiitolanjoki on ollut padottuna kolmen eri padon voimin yli sadan vuoden ajan. Kun viimeinenkin pato purettiin t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4, tehtiin historiaa. Suomen toistaiseksi suurin padonpurku on pioneerity\u00f6, josta otetaan mallia ulkomaita my\u00f6ten. Vapaana kuohuvia koskia ihmeellisemp\u00e4\u00e4 on kuitenkin ikiaikaiseen kotiveteens\u00e4 palanneet j\u00e4rvilohet. T\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen tullut Hiitolanjoen patojenpurku on ollut Suomen patojenpurun historiallinen pioneerihanke, joka on mittava my\u00f6s Euroopan tasolla. Siit\u00e4 syntyi konsepti, jota aiotaan nyt monistaa muidenkin energiantuotannon kannalta merkityksett\u00f6mien voimalaitosten patojen purkamiseen. Hiitolanjoen ennallistaminen oli my\u00f6s elint\u00e4rke\u00e4 k\u00e4\u00e4nne \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen uhanalaiselle j\u00e4rvilohelle, ja joesta povataan Rautj\u00e4rvelle uhanalaisten vaelluskalojen paratiisia sek\u00e4 houkuttelevaa matkailu- ja virkistysaluetta paikallisten ja turistien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n<p>Sata vuotta sitten vesivoima oli yksi harvoista tavoista tuottaa s\u00e4hk\u00f6\u00e4. It\u00e4isess\u00e4 Suomessa sijaitsevan, Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n rajan ylitt\u00e4v\u00e4n Hiitolanjoen kolme koskea j\u00e4iv\u00e4t paikallisen teollisuuden tarpeisiin rakennettujen pienvesivoimaloiden patoaltaiden syvyyksiin. Aiemmin vuolaana virrannut vapaa joki muuttui patoamisen seurauksena suvantojen ketjuksi, osin seisovan veden elinymp\u00e4rist\u00f6ksi. Se oli suuri muutos alueen virtavesilajeille. Erityisen k\u00e4\u00e4nteentekev\u00e4\u00e4 se oli Laatokasta nousevalle j\u00e4rvilohelle, jonka kutuvaellusreitti ikiaikaisille synnynseuduilleen Suomen puolella katkesi. Vapaan virran lis\u00e4ksi lohet tarvitsevat oikeanlaisia elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 kutuaan varten: sopiva veden virtaamisnopeus ja kivien raekoko ovat elinehtoja, jotta kehittyv\u00e4lle m\u00e4dille riitt\u00e4\u00e4 hapekasta vett\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 m\u00e4timunat huuhtoudu virran mukana. Vaelluskaloille sopivia lis\u00e4\u00e4ntymispaikkoja on j\u00e4ljell\u00e4 en\u00e4\u00e4 hyvin v\u00e4h\u00e4n, ja syy piilee ihmisten toiminnassa. Vaellusesteet, kuten padot, ovat suurin syy siihen, ett\u00e4 j\u00e4rvilohet ovat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen uhanalaisia. Yhdenkin nousuesteen avaaminen voi kuitenkin elvytt\u00e4\u00e4 kalakantoja kilometrien pituisilta virtavesialueilta, ja koskien ennallistaminen purettavien patojen tilalle on tehokas keino ennallistaa uhanalaisten vaelluskalojen elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 ja antaa niille mahdollisuus lis\u00e4\u00e4nty\u00e4 luontaisesti.<\/p>\n<p>Paikalliset aktiivit ovat tehneet t\u00f6it\u00e4 Hiitolanjoen vapauttamiseksi jo vuosikymmenten ajan. Vuosituhannen vaihteessa ei kuitenkaan viel\u00e4 osattu edes unelmoida siit\u00e4, mik\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n on mahdollista: pienet ja energiantuotannon kannalta tarpeettomat vesivoimalat voidaan lunastaa ja padot purkaa pois vaelluskalojen tielt\u00e4. Siihen aikaan Hiitolanjoen vesivoimalat sen sijaan hoitivat kalataloudellisia velvoitteitaan maksamalla kalatalousmaksuja. \u201dTyypillisesti muutamien tonnien kalatalousmaksujen vaihtuminen kalatievelvoitteeksi oli yksi k\u00e4\u00e4nteentekevist\u00e4 hetkist\u00e4, mist\u00e4 kiitos kuuluu ansiokasta virkaty\u00f6t\u00e4 tehneille kalaviranomaisille. Muutoksen my\u00f6t\u00e4 neuvottelujen l\u00e4ht\u00f6kohdat muuttuivat: kun voimaloille tuli vallitsevan tilanteen edellytt\u00e4m\u00e4t ja taloudellisesti merkitt\u00e4v\u00e4t kalatievelvoitteet, oli eri tilanne neuvotella niiden lunastamisesta\u201d, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vesist\u00f6p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Matti Vaittinen taustoittaa. Vaittisen historia Hiitolanjokeen ulottuu kauas. Se on h\u00e4nen kotijokensa, jonne Vaittinen py\u00f6r\u00e4ili lapsena narraamaan kaloja. Tasan 20 vuotta sitten syntyi my\u00f6s ammatillinen kytk\u00f6s Hiitolanjokeen, kun h\u00e4n arvioi Kaakkois-Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskukselle (nyk. Kaakkois-Suomen ELY-keskus) tekem\u00e4ss\u00e4\u00e4n opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4\u00e4n sit\u00e4, kuinka paljon patojen alle j\u00e4\u00e4neet sek\u00e4 padoista yl\u00e4virtaan sijaitsevat alueet pystyisiv\u00e4t tuottamaan lohen ja taimenen poikasia. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n on edist\u00e4nyt Hiitolanjoen vapauttamista eri teht\u00e4viss\u00e4 ja eri organisaatioissa aina t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti. \u201dNykyisess\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4ni toimin patojen purkamisessa vesilain valvojana sek\u00e4 hankkeen ymp\u00e4rille perustetussa ohjausryhm\u00e4ss\u00e4 osaltani varmistamassa, ett\u00e4 purkuty\u00f6t tehtiin lupien mukaisesti. Voisi siis sanoa, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on n\u00e4hty aitiopaikalta koko draaman kaari.\u201d<\/p>\n<p>Vuosi 2017 oli ratkaiseva Hiitolanjoen vapauttamiseksi. Kalatievelvoitteen my\u00f6t\u00e4 voimayhti\u00f6iden tulisi rakentaa yhteens\u00e4 kolme teknist\u00e4 kalatiet\u00e4 Hiitolanjoelle, mik\u00e4 olisi kallis ja mittava projekti. Vaelluskalojen n\u00e4k\u00f6kulmasta se olisi my\u00f6s riski, sill\u00e4 mik\u00e4li jokin kalateist\u00e4 ei toimisi, oltaisiin edelleen umpikujassa. Paras ratkaisu olisi siis lunastaa kaikki kolme vesivoimalaa ja purkaa padot. Hiitolanjoen kalatieprosessi eteni Vaasan hallinto-oikeuteen. Kun Vaasassa p\u00e4\u00e4tettiin, ett\u00e4 kalatiet tulee rakentaa, Lahnasenkosken vesivoimalan omistaja tyytyi p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen. Sen j\u00e4lkeen alkoivat silloisen maakuntajohtajan Matti Viialaisen luotsaamat neuvottelut, joiden lopputuloksena Etel\u00e4-Karjalan virkistysalues\u00e4\u00e4ti\u00f6 lunasti taseeseensa Lahnasenkosken vesivoimalan. Kangaskosken ja Ritakosken omistava yhti\u00f6 ei kuitenkaan ollut myyntihaluinen ja haki valitusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, sit\u00e4 lopulta kuitenkaan saamatta. Vuonna 2019 kalatievelvoitteet tulivat lainvoimaiseksi ja ty\u00f6 Hiitolanjoen vapauttamiseksi nytk\u00e4hti vauhdilla eteenp\u00e4in. Samana kes\u00e4n\u00e4 lopuistakin padoista k\u00e4teltiin kaupat usean rahoittajan yhteisvoimin ja ne lunastettiin Etel\u00e4-Karjalan virkistyss\u00e4\u00e4ti\u00f6lle. WWF oli yksi suurimmista rahoittajista Lassi Leppisen s\u00e4\u00e4ti\u00f6n lahjoituksen turvin.<\/p>\n<p>L\u00e4hde<a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/wwf.fi\/uutiset\/2023\/11\/unelma-toteutui-hiitolanjoki-virtaa-vapaana\/\">: WWF Suomi<\/a> <\/div>\n<p>The post <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/ymparistouutiset-fi\/wwf-suomi-unelma-toteutui-hiitolanjoki-virtaa-vapaana\/\">WWF Suomi: Unelma toteutui, Hiitolanjoki virtaa vapaana<\/a> appeared first on <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\">Vastuullisuusuutiset.fi<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[4633,3861,5367,7363,4658,548,629,630],"class_list":["post-119008","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset","tag-hiitolanjoki","tag-jarvilohi","tag-padot","tag-purku","tag-vaelluskalat","tag-wwf-suomi","tag-ymparistouutiset-fi","tag-ymparistouutiset_viikkokatsaus"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/119008","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=119008"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/119008\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=119008"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=119008"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=119008"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}