{"id":124751,"date":"2024-01-19T08:35:19","date_gmt":"2024-01-19T06:35:19","guid":{"rendered":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/ilmastonmuutos-haastaa-luonnonvara-alaa-haitoilta-suojautumiseen-tarvitaan-monipuolisia-sopeutumistoimia\/"},"modified":"2024-01-19T08:35:19","modified_gmt":"2024-01-19T06:35:19","slug":"ilmastonmuutos-haastaa-luonnonvara-alaa-haitoilta-suojautumiseen-tarvitaan-monipuolisia-sopeutumistoimia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/ilmastonmuutos-haastaa-luonnonvara-alaa-haitoilta-suojautumiseen-tarvitaan-monipuolisia-sopeutumistoimia\/","title":{"rendered":"Ilmastonmuutos haastaa luonnonvara-alaa \u2013 haitoilta suojautumiseen tarvitaan monipuolisia sopeutumistoimia"},"content":{"rendered":"<div class=\"mp_wrapper\">\n  <div class=\"mepr-unauthorized-message\">\n    <p>You are unauthorized to view this page.<\/p>\n  <\/div>\n  <div class=\"mepr-login-form-wrap\">\n            \n<div class=\"mp_wrapper mp_login_form\">\n                  <!-- mp-login-form-start -->     <form name=\"mepr_loginform\" id=\"mepr_loginform\" class=\"mepr-form\" action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/login-2\/\" method=\"post\">\n            <div class=\"mp-form-row mepr_username\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n                              <label for=\"user_login\">Username<\/label>\n        <\/div>\n        <input type=\"text\" name=\"log\" id=\"user_login\" value=\"\" \/>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-form-row mepr_password\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n          <label for=\"user_pass\">Password<\/label>\n          <div class=\"mp-hide-pw\">\n            <input type=\"password\" name=\"pwd\" id=\"user_pass\" value=\"\" \/>\n            <button type=\"button\" class=\"button mp-hide-pw hide-if-no-js\" data-toggle=\"0\" aria-label=\"Show password\">\n              <span class=\"dashicons dashicons-visibility\" aria-hidden=\"true\"><\/span>\n            <\/button>\n          <\/div>\n        <\/div>\n      <\/div>\n            <div>\n        <label><input name=\"rememberme\" type=\"checkbox\" id=\"rememberme\" value=\"forever\" \/> Remember Me<\/label>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n      <div class=\"submit\">\n        <input type=\"submit\" name=\"wp-submit\" id=\"wp-submit\" class=\"button-primary mepr-share-button \" value=\"Log In\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"redirect_to\" value=\"\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/124751\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_process_login_form\" value=\"true\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_is_login_page\" value=\"false\" \/>\n      <\/div>\n    <\/form>\n    <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n    <div class=\"mepr-login-actions\">\n        <a\n          href=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/login-2\/?action=forgot_password\"\n          title=\"Click here to reset your password\"\n        >\n          Forgot Password        <\/a>\n    <\/div>\n\n      \n    <!-- mp-login-form-end --> \n  <\/div>\n      <\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\">\nSuomen ilmasto on l\u00e4mmennyt merkitt\u00e4v\u00e4sti tunnetun mittaushistorian aikana. Talvi on l\u00e4mmennyt vuodenajoista eniten ja Pohjois-Suomi muuta Suomea nopeammin. L\u00e4mpenemisell\u00e4 on merkitt\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia luontoon ja siit\u00e4 riippuvaan talouteen. &#8220;Suomen ilmasto on l\u00e4mmennyt maailman keskiarvoa nopeammin. Merkitt\u00e4vi\u00e4 jo tapahtuneita muutoksia ovat esimerkiksi kasvillisuusvy\u00f6hykkeiden siirtyminen pohjoisemmaksi, kasvukauden pidentyminen, vuosittaisen l\u00e4mp\u00f6summakertym\u00e4n kasvaminen sek\u00e4 j\u00e4\u00e4- ja lumipeitteisen ja routaisen ajan lyhentyminen&#8221;, kertoo tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Markus Melin. L\u00e4mpenemisen lis\u00e4ksi ilmastonmuutos lis\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6it\u00e4 kuten kuivuus- ja sadejaksoja.<\/p>\n<p>Metsiss\u00e4 l\u00e4mpenev\u00e4 ilmasto edesauttaa eri tuhonaiheuttajien runsastumista ja levi\u00e4mist\u00e4, mik\u00e4 kohottaa tuhoriski\u00e4. Lis\u00e4ksi kuivat ja helteiset kes\u00e4t heikent\u00e4v\u00e4t puita ja altistavat ne aiempaa helpommin tuholaisille. L\u00e4mpimin\u00e4, lumettomina talvina puut ovat puolestaan alttiimpia myrskytuhoille, koska ne kaatuvat helpommin roudattomassa maassa. L\u00e4mpim\u00e4t talvet vaikeuttavat my\u00f6s puunkorjuuta, sill\u00e4 roudaton maa ei kanna mets\u00e4koneita. Toisaalta l\u00e4mpenev\u00e4 ilmasto ja pidempi kasvukausi voivat my\u00f6s lis\u00e4t\u00e4 puuston kasvua ja lajikirjoa, kun aiemmin etel\u00e4\u00e4n rajoittuneet jalot lehtipuut voivat menesty\u00e4 pohjoisemmassa. &#8220;Tuhoriskeihin varautuminen edellytt\u00e4\u00e4 metsien terveyden, monimuotoisuuden ja kasvukunnon yll\u00e4pitoa. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa esimerkiksi puiden kasvattamista korostetummin vain niille optimaalisimmilla kasvupaikoilla sek\u00e4 sekametsin\u00e4 siell\u00e4, miss\u00e4 kasvupaikka siihen taipuu. My\u00f6s riskikohteita tulee tunnistaa aiempaa tarkemmin&#8221;, Melin toteaa. My\u00f6s metsien monimuotoisuuden parantaminen on t\u00e4rke\u00e4 osa ilmastonmuutokseen sopeutumista, sill\u00e4 yksipuoliset mets\u00e4ekosysteemit ovat tuhoriskilt\u00e4\u00e4n korkeampia.<\/p>\n<p>Vesist\u00f6iss\u00e4 kohoavat l\u00e4mp\u00f6tilat aiheuttavat ongelmia eritysesti lohikaloille. L\u00e4mpenev\u00e4 ilmasto vaikuttaa my\u00f6s kalojen lis\u00e4\u00e4ntymisalueisiin: hellejaksot kuivattavat kutualueita pieniss\u00e4 puroissa ja talvinen sateisuus lis\u00e4\u00e4 valumia. Riskej\u00e4 voidaan lievent\u00e4\u00e4 esimerkiksi kunnostamalla kalojen elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, poistamalla vaellusesteit\u00e4 ja v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 valuma-alueilta tulevaa kuormitusta. Pitk\u00e4t hellejaksot ovat eritt\u00e4in haitallisia vesiviljelylle, sill\u00e4 ne lis\u00e4\u00e4v\u00e4t kalojen kuolleisuutta. J\u00e4\u00e4peitteisen ajan lyhentyminen vaikeuttaa j\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4lt\u00e4 tapahtuvaa talvikalastusta, mutta voi toisaalta helpottaa merill\u00e4 tapahtuvaa troolikalastusta. Ilmastonmuutokseen sopeutumista voivat auttaa esimerkiksi kalankasvatuksen teknologiset ratkaisut kuten kiertovesikasvatus. Ratkaisuja vesiviljelyn ongelmiin voivat tarjota my\u00f6s paremmin l\u00e4mp\u00f6\u00e4 kest\u00e4v\u00e4t lajit, tarkempi sijainninohjaus sek\u00e4 valintajalostus.<\/p>\n<p>Maa- ja puutarhataloudessa ilmaston l\u00e4mpenemisest\u00e4 on sek\u00e4 haittaa ett\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4. Kylv\u00f6t ovat aikaistuneet parilla viikolla, ja kasvukauden pidennytty\u00e4 viljelij\u00e4t ovat monipuolistaneet viljelykasvivalikoimaa. Kun ilmasto l\u00e4mpenee edelleen, kasvien menestyminen Suomen talvessa paranee ja lajikkeiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyy. Toisaalta kuivuus heikent\u00e4\u00e4 satotasoja pelloilla, lis\u00e4\u00e4 kastelupainetta vihannestuotannossa ja kasvattaa satotuhojen riski\u00e4. Ilmaston l\u00e4mpenemisen my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s tuhohy\u00f6nteisten ja kasvitautien aiheuttamat ongelmat lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t ja tulokas- ja vieraslajit levi\u00e4v\u00e4t pohjoisemmaksi. Kotimaisessa lajikeaineistossa olisikin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 parantaa taudinkest\u00e4vyytt\u00e4. Kasvintuhoojien ja s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6iden aiheuttamiin riskeihin voidaan varautua parhaiten monipuolistamalla viljely\u00e4 sek\u00e4 lajien ett\u00e4 menetelmien tasolla.<\/p>\n<p>Riistalajien osalta varautumisessa ja sopeutumisessa korostuu ihmisen toiminta, sill\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6jen muokkaus ja katoaminen vaikuttaa useisiin lajeihin ilmastonmuutosta enemm\u00e4n. Esimerkiksi valkoiseen talviv\u00e4ritykseen vaihtava riekko menett\u00e4\u00e4 suojav\u00e4rins\u00e4 lumettomina syksyin\u00e4 ja kev\u00e4in\u00e4, mik\u00e4 on sille haitallista. Viel\u00e4 enemm\u00e4n lajin alam\u00e4keen on kuitenkin vaikuttanut suoelinymp\u00e4rist\u00f6jen katoaminen. Lumettomat talvet ja j\u00e4\u00e4ajan lyhentyminen aiheuttavat ongelmia my\u00f6s hylkeille, jotka synnytt\u00e4v\u00e4t j\u00e4\u00e4lle. Esimerkiksi uhanalaisen saimaannorpan kannat ovat ihmistoiminnan seurauksena alhaiset, ja sen pesint\u00e4\u00e4 on turvattu j\u00e4\u00e4lle teht\u00e4vin keinopesien avulla. Kun lumipeitteinen aika lyhenee, tulokas- ja vieraslajit, kuten kultasakaali, villisika ja valkoh\u00e4nt\u00e4peura, voivat laajentaa elinaluettaan. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia useisiin el\u00e4inlajeihin voidaan siis lievent\u00e4\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 kunnostamalla, esimerkiksi suojelemalla soita ja kunnostamalla kosteikoita sek\u00e4 ihmisen levitt\u00e4mien vieraspetojen (minkki ja supikoira) poistopyynnill\u00e4.<\/p>\n<p>Ilmastonmuutoksen sis\u00e4ltyy mahdollisuuksia ja riskej\u00e4, jotka ulottuvat jokaiselle luonnonvarasektorille. Riskit korostuvat s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6iden kuten kuivuuden ja helteiden kohdalla, ja nykytiedon valossa l\u00e4mpeneminen jatkuu viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. &#8220;Ilmastonmuutoksen vaikutukset luonnossamme on tunnistettava ja niihin liittyviin riskeihin on suhtauduttava vakavasti. My\u00f6s omaa toimintaamme tulee katsoa kriittisesti: mik\u00e4li h\u00e4vit\u00e4mme itse tietyn lajin elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, olisi kyseenalaista korostaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia t\u00e4h\u00e4n lajiin. Samoin voimme omalla toiminnallamme tehd\u00e4 esimerkiksi metsist\u00e4mme alttiimpia tuholaisille ja pahentaa riskej\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n&#8221;, Melin huomauttaa.<\/p>\n<p>L\u00e4hde: <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/www.luke.fi\/fi\/uutiset\/ilmastonmuutos-haastaa-luonnonvaraalaa-haitoilta-suojautumiseen-tarvitaan-monipuolisia-sopeutumistoimia\">Luke<\/a> <\/div>\n<p>The post <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/ymparistouutiset-fi\/ilmastonmuutos-haastaa-luonnonvara-alaa-haitoilta-suojautumiseen-tarvitaan-monipuolisia-sopeutumistoimia\/\">Ilmastonmuutos haastaa luonnonvara-alaa \u2013 haitoilta suojautumiseen tarvitaan monipuolisia sopeutumistoimia<\/a> appeared first on <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\">Vastuullisuusuutiset.fi<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[286,72,13022,776,1490,13023,86,2386,269,629,630],"class_list":["post-124751","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset","tag-ilmasto","tag-ilmastonmuutos","tag-luonnonvara-ala","tag-maatalous","tag-puutarhatalous","tag-riistalajit","tag-suomi","tag-vesistot","tag-ymparisto","tag-ymparistouutiset-fi","tag-ymparistouutiset_viikkokatsaus"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/124751","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=124751"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/124751\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=124751"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=124751"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=124751"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}