{"id":126629,"date":"2024-03-06T08:30:03","date_gmt":"2024-03-06T06:30:03","guid":{"rendered":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/monimuotoisuudesta-kestavyytta-metsatuhoja-vastaan\/"},"modified":"2024-03-06T08:30:03","modified_gmt":"2024-03-06T06:30:03","slug":"monimuotoisuudesta-kestavyytta-metsatuhoja-vastaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/monimuotoisuudesta-kestavyytta-metsatuhoja-vastaan\/","title":{"rendered":"Monimuotoisuudesta kest\u00e4vyytt\u00e4 mets\u00e4tuhoja vastaan"},"content":{"rendered":"<div class=\"mp_wrapper\">\n  <div class=\"mepr-unauthorized-message\">\n    <p>You are unauthorized to view this page.<\/p>\n  <\/div>\n  <div class=\"mepr-login-form-wrap\">\n            \n<div class=\"mp_wrapper mp_login_form\">\n                  <!-- mp-login-form-start -->     <form name=\"mepr_loginform\" id=\"mepr_loginform\" class=\"mepr-form\" action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/login-2\/\" method=\"post\">\n            <div class=\"mp-form-row mepr_username\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n                              <label for=\"user_login\">Username<\/label>\n        <\/div>\n        <input type=\"text\" name=\"log\" id=\"user_login\" value=\"\" \/>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-form-row mepr_password\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n          <label for=\"user_pass\">Password<\/label>\n          <div class=\"mp-hide-pw\">\n            <input type=\"password\" name=\"pwd\" id=\"user_pass\" value=\"\" \/>\n            <button type=\"button\" class=\"button mp-hide-pw hide-if-no-js\" data-toggle=\"0\" aria-label=\"Show password\">\n              <span class=\"dashicons dashicons-visibility\" aria-hidden=\"true\"><\/span>\n            <\/button>\n          <\/div>\n        <\/div>\n      <\/div>\n            <div>\n        <label><input name=\"rememberme\" type=\"checkbox\" id=\"rememberme\" value=\"forever\" \/> Remember Me<\/label>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n      <div class=\"submit\">\n        <input type=\"submit\" name=\"wp-submit\" id=\"wp-submit\" class=\"button-primary mepr-share-button \" value=\"Log In\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"redirect_to\" value=\"\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/126629\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_process_login_form\" value=\"true\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_is_login_page\" value=\"false\" \/>\n      <\/div>\n    <\/form>\n    <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n    <div class=\"mepr-login-actions\">\n        <a\n          href=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/login-2\/?action=forgot_password\"\n          title=\"Click here to reset your password\"\n        >\n          Forgot Password        <\/a>\n    <\/div>\n\n      \n    <!-- mp-login-form-end --> \n  <\/div>\n      <\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\">\nMaltillinen l\u00e4mp\u00f6tilan kohoaminen ja kasvukauden piteneminen lis\u00e4\u00e4v\u00e4t puiden kasvua, mutta valon m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja valoisan ajan pituus asettavat rajan kohoavasta l\u00e4mp\u00f6tilasta saataville hy\u00f6dyille. Ilmastonmuutoksen my\u00f6t\u00e4 kuivuus- ja hellejaksojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa, ja niist\u00e4 tulee voimakkaampia ja pitk\u00e4kestoisempia. Kuivuus on puille voimakas stressitekij\u00e4. Se vaikuttaa negatiivisesti niiden kasvuun ja elinvoimaan, heikent\u00e4\u00e4 vedenottoa ja hidastaa yhteytt\u00e4mist\u00e4. Lopulta my\u00f6s puiden kyky puolustautua tuhoaiheuttajia vastaan heikkenee. Kuivuus on haitallista kaikille puulajeille, mutta voimakkaimmin kuivuusstressi iskee pintajuuriseeen kuuseen. Kuusen osuus metsiss\u00e4mme on lis\u00e4\u00e4ntynyt 2000-luvulta l\u00e4htien etenkin etel\u00e4isen Suomen taimikoissa. Syit\u00e4 kehitykseen lienee monia: kuusesta saatava hinta on keskim\u00e4\u00e4rin korkeampi kuin muiden puulajien eiv\u00e4tk\u00e4 taimikoissa tuhoja aiheuttavat hirviel\u00e4imet sy\u00f6 kuusta. Jatkossa s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6t kuitenkin asettanevat rajat sille, miten paljon kuusta kannattaa kasvattaa varsinkaan kuivuudelle alttiilla kasvupaikoilla. Keski- ja It\u00e4-Euroopan esimerkit ovat osoittaneet, ett\u00e4 varmin resepti suurin tuhoihin on yksipuolinen, tasaik\u00e4inen ja v\u00e4\u00e4r\u00e4lle kasvupaikalle istutettu kuusimets\u00e4. &#8220;T\u00e4ss\u00e4 suhteessa tied\u00e4mme jo hyvin millaista mets\u00e4maisemaa meid\u00e4n ei kannata v\u00e4kisin luoda. Vaikka moinen kuusikko voikin kasvaa, sill\u00e4 ei ole mahdollisuuksia selvit\u00e4 kohonneen hy\u00f6nteistuhoriskin ja erityisesti kirjanpainajien kanssa silloin, kun kuivuus iskee\u201d, toteaa tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Markus Melin.<\/p>\n<p>Puiden tuhohy\u00f6nteisille l\u00e4mpenev\u00e4 ilmasto on monella tapaa eduksi. Ne voivat laajentaa esiintymisaluettaan, l\u00e4mpeneminen nopeuttaa niiden elinkiertoa ja kasvukauden pidentyminen mahdollistaa kaksi lis\u00e4\u00e4ntymiskertaa kes\u00e4n aikana. Kun hy\u00f6nteisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa, luonnollisesti my\u00f6s niiden aiheuttama tuhoriski kasvaa. Sienitautien dynamiikka on monimutkaisempi, sill\u00e4 esimerkiksi versosurma-niminen sienitauti on aggressiivisimmillaan viileiden ja sateisten kesien j\u00e4lkeen. Kokonaisuutena sienitautien aiheuttamien tuhojen ennakoidaan kuitenkin lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n ilmaston l\u00e4mmetess\u00e4. Pidentyv\u00e4 kasvukausi lis\u00e4\u00e4 sienirihmaston m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 sek\u00e4 lis\u00e4\u00e4 iti\u00f6iden aikaa levit\u00e4 ilmassa. T\u00e4m\u00e4 hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi Suomen taloudellisesti vakavimpia sienitaudinaiheuttajia juurik\u00e4\u00e4pi\u00e4. M\u00e4nnynjuurik\u00e4\u00e4v\u00e4n onkin viime vuosina todettu levinneen luultua pohjoisemmaksi. Kuivuuden puita heikent\u00e4v\u00e4 vaikutus auttaa suoraan sieni\u00e4kin: kuivuusstressist\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4 puu ei kykene taistelemaan niit\u00e4 vastaan. Hyv\u00e4 esimerkki on havuparikas-sieni, joka muuttuu aktiiviseksi tuhonaiheuttajaksi kuivuuden seurauksena. Sen aiheuttamia tuhoja eli etel\u00e4nversosurma-tautia havaittiinkin Suomessa ensimm\u00e4isen kerran vasta vuonna 2021. \u201dHavuparikkaan lis\u00e4ksi kuivuus hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s melko harmittomaksi ajateltua okakaarnakuoriaista. N\u00e4m\u00e4 tuholaiset voivat aiheuttaa yhdess\u00e4 tuhoja kuivuudesta k\u00e4rsiville m\u00e4nnyille etenkin rannikolla. Havuparikas on aiheuttanut tuhoja esimerkiksi Saksassa, mutta Suomessa ilmi\u00f6 on uusi ja noussut kunnolla esiin vasta kuivuuksien my\u00f6t\u00e4\u201d, kertoo havuparikasta tutkiva erikoistutkija Eeva Terhonen. L\u00e4mpenev\u00e4 ilmaston my\u00f6t\u00e4 Suomeen levinnee my\u00f6s enemm\u00e4n uusia tulokas- ja vieraslajeja. Baltian maissa yleinen lehtinunna on todenn\u00e4k\u00f6isesti yksi seuraavista tulokaslajeistamme.<\/p>\n<p>Suurin osa mets\u00e4paloista on ihmisen toiminnan aiheuttamia. Mets\u00e4palojen riski kasvaa l\u00e4mp\u00f6tilojen nousun ja lis\u00e4\u00e4ntyvien kuivuusjaksojen seurauksena. Monissa maissa kuten Kanadassa, Espanjassa ja Australiassa on ollut 2020-luvulla eritt\u00e4in laajoja mets\u00e4paloja. Suomessa mets\u00e4palojen riski\u00e4 v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset valvontalennot ja tihe\u00e4 mets\u00e4autotieverkosto. \u201dT\u00e4st\u00e4 huolimatta Suomessakin mets\u00e4palot ovat tulevaisuudessa todenn\u00e4k\u00f6isempi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 hankaloittaa kes\u00e4aikaista puunkorjuuta ja maanmuokkausta sill\u00e4 useimmat mets\u00e4palot syttyv\u00e4t mets\u00e4koneen telojen tai maanmuokkauslaitteen raapaisun aiheuttamista kipin\u00f6ist\u00e4\u201d, huomauttaa erikoistutkija Juha Laitila. Pinta-alalla mitattuna maamme yleisin mets\u00e4tuhojen aiheuttaja on ehk\u00e4 hieman yll\u00e4tt\u00e4en lumi. Lumituhojen tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Etel\u00e4-Suomessa talvista tulee v\u00e4h\u00e4lumisempia, mik\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tuhoriski\u00e4. Toisaalta yksitt\u00e4isetkin voimakkaat lumimyrskyt voivat aiheuttaa vakavia tuhoja, jos s\u00e4\u00e4olot ovat otolliset lumen kertymiseen puiden latvuksiin. Pohjois- ja It\u00e4-Suomessa talvien leudontuminen voi taas johtaa lis\u00e4\u00e4ntyneeseen talvisadantaan, mik\u00e4 voi kasvattaa lumituhoriski\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n. My\u00f6s myrskytuhojen riski kasvaa vaikka suurten myrskyjen ei ole ennustettu yleistyv\u00e4n, sill\u00e4 roudattoman ajan pidentyminen lis\u00e4\u00e4 puiden kaatumisriski\u00e4 syystalven myrskyiss\u00e4. Etenkin pintajuuriset kuuset ovat herkki\u00e4 kaatumaan myrskyiss\u00e4, jos niiden juuret eiv\u00e4t ole ankkuroituneet routaan. Kaatuneet kuuset ovat lumien sulettua hyv\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntymisalusta mm. kirjanpainajille.<\/p>\n<p>Metsien kiertoaika on pitk\u00e4, ja siihen n\u00e4hden jo tapahtunut ilmaston l\u00e4mpeneminen on ollut nopeaa. Koska l\u00e4mpeneminen tulee todenn\u00e4k\u00f6isesti jatkumaan usean vuosikymmenen ajan, varautumisessa korostuvat paitsi metsi\u00e4 nyt kohtaavat ongelmat my\u00f6s uudistettavia metsi\u00e4 tulevaisuudessa kohtaavat ongelmat. Ilmastonmuutoksen kannalta oleellisempia ovat korkean tuhoriskin alueet, erityisesti liian kuivalle tai karulle kasvupaikalle istutetut kuusimets\u00e4t. Tulevaisuudessa korostuukin aiempaa enemm\u00e4n nyrkkis\u00e4\u00e4nt\u00f6 \u201doikea puu oikealle kasvupaikalle\u201d. Sekamets\u00e4ll\u00e4 on lukuisia hy\u00f6tyj\u00e4. Se parantaa metsien monimuotoisuutta ja terveytt\u00e4 sek\u00e4 hajauttaa tautien riskej\u00e4. My\u00f6s kuuset selvi\u00e4v\u00e4t tuhoista ja kuivuudesta sekamets\u00e4ss\u00e4 paremmin kuin yhden puulajin istutusmetsikk\u00f6n\u00e4. Metsien monimuotoisuuden parantaminen on siis t\u00e4rke\u00e4 osa ilmastonmuutokseen sopeutumista, koska yksipuolisella mets\u00e4ekosysteemill\u00e4 tuhoriski on korkeampi.<\/p>\n<p>L\u00e4hde: <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/www.luke.fi\/fi\/uutiset\/monimuotoisuudesta-kestavyytta-metsatuhoja-vastaan\">Luke<\/a><\/p>\n<\/div>\n<p>The post <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/ymparistouutiset-fi\/monimuotoisuudesta-kestavyytta-metsatuhoja-vastaan\/\">Monimuotoisuudesta kest\u00e4vyytt\u00e4 mets\u00e4tuhoja vastaan<\/a> appeared first on <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\">Vastuullisuusuutiset.fi<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[4825,5402,3933,1461,2378,1396,2379,110,269,629,630],"class_list":["post-126629","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset","tag-hyonteiset","tag-kestavyys","tag-kirjanpainaja","tag-lumi","tag-metsapalot","tag-metsat","tag-metsatuhot","tag-monimuotoisuus","tag-ymparisto","tag-ymparistouutiset-fi","tag-ymparistouutiset_viikkokatsaus"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/126629","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=126629"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/126629\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=126629"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=126629"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=126629"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}