{"id":130156,"date":"2024-05-03T08:30:37","date_gmt":"2024-05-03T05:30:37","guid":{"rendered":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/ennakoi-ja-ennaltaehkaise-vieraslajien-valtaa\/"},"modified":"2024-05-03T08:30:37","modified_gmt":"2024-05-03T05:30:37","slug":"ennakoi-ja-ennaltaehkaise-vieraslajien-valtaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/ennakoi-ja-ennaltaehkaise-vieraslajien-valtaa\/","title":{"rendered":"Ennakoi ja ennaltaehk\u00e4ise vieraslajien valtaa"},"content":{"rendered":"<div class=\"mp_wrapper\">\n  <div class=\"mepr-unauthorized-message\">\n    <p>You are unauthorized to view this page.<\/p>\n  <\/div>\n  <div class=\"mepr-login-form-wrap\">\n            \n<div class=\"mp_wrapper mp_login_form\">\n                  <!-- mp-login-form-start -->     <form name=\"mepr_loginform\" id=\"mepr_loginform\" class=\"mepr-form\" action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/login-2\/\" method=\"post\">\n            <div class=\"mp-form-row mepr_username\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n                              <label for=\"user_login\">Username<\/label>\n        <\/div>\n        <input type=\"text\" name=\"log\" id=\"user_login\" value=\"\" \/>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-form-row mepr_password\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n          <label for=\"user_pass\">Password<\/label>\n          <div class=\"mp-hide-pw\">\n            <input type=\"password\" name=\"pwd\" id=\"user_pass\" value=\"\" \/>\n            <button type=\"button\" class=\"button mp-hide-pw hide-if-no-js\" data-toggle=\"0\" aria-label=\"Show password\">\n              <span class=\"dashicons dashicons-visibility\" aria-hidden=\"true\"><\/span>\n            <\/button>\n          <\/div>\n        <\/div>\n      <\/div>\n            <div>\n        <label><input name=\"rememberme\" type=\"checkbox\" id=\"rememberme\" value=\"forever\" \/> Remember Me<\/label>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n      <div class=\"submit\">\n        <input type=\"submit\" name=\"wp-submit\" id=\"wp-submit\" class=\"button-primary mepr-share-button \" value=\"Log In\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"redirect_to\" value=\"\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/130156\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_process_login_form\" value=\"true\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_is_login_page\" value=\"false\" \/>\n      <\/div>\n    <\/form>\n    <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n    <div class=\"mepr-login-actions\">\n        <a\n          href=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/login-2\/?action=forgot_password\"\n          title=\"Click here to reset your password\"\n        >\n          Forgot Password        <\/a>\n    <\/div>\n\n      \n    <!-- mp-login-form-end --> \n  <\/div>\n      <\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\">\nKun it\u00e4aasialainen ruohokasvi tuodaan eurooppalaisen puutarhan koristeeksi, seuraukset voivat olla yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4t. Vieraslajit ovat lajeja, jotka ihmisen tahallisen tai tahattoman toiminnan seurauksena ylitt\u00e4v\u00e4t luontaiset levi\u00e4misesteet, kuten meret ja vuoristot. Vieraslajit p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t alueille, joille ne eiv\u00e4t ilman ihmisen apua levi\u00e4isi, kuten vaikkapa japanintatar suomalaiseen puutarhaan. Vieraslajikasveja levitet\u00e4\u00e4n tarkoituksella erityisesti puutarha- ja viljelykasveina, mutta ne voivat p\u00e4\u00e4ty\u00e4 uusille alueilla tahattomasti esimerkiksi taimimateriaalin tai maa-ainesten mukana. Luontoon levitess\u00e4 vieraslajit voivat osoittautua haitallisiksi ja uhata luonnon monimuotoisuutta. Japanintatar kasvaa uudella kotiseudullaan Euroopassa jopa kolmemetriseksi tiheik\u00f6ksi, jossa eiv\u00e4t muut lajit menesty. Suomen uhanalaisuusarvioinnin perusteella yksist\u00e4\u00e4n kurtturuusu taas on uhkatekij\u00e4 49 punaiselle listalle lukeutuvalle hy\u00f6nteiselle, j\u00e4k\u00e4l\u00e4lle, sienelle tai putkilokasville. Haitallisista vieraslajeista voi olla my\u00f6s taloudellista tai terveydellist\u00e4 haittaa. J\u00e4ttiputket voivat aiheuttaa vakavia iho-oireita ja marunatuoksukki allergiaa. Rikkakananhirssin torjunta viljelyksilt\u00e4 voi aiheuttaa merkitt\u00e4vi\u00e4 kustannuksia. Haitallisten vieraslajien levi\u00e4mist\u00e4 ja niiden aiheuttamia haittoja pyrit\u00e4\u00e4n est\u00e4m\u00e4\u00e4n vieraslajilains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4. EU:n ja kansallisessa vieraslajiluettelossa on m\u00e4\u00e4ritetty s\u00e4\u00e4detyt haitalliset vieraslajit, joita koskevat mm. maahantuonti- ja kasvatuskielto. Molempia luetteloita p\u00e4ivitet\u00e4\u00e4n tarpeen mukaan. Edellisen kerran kansallista vieraslajiluetteloa p\u00e4ivitettiin elokuussa 2023. Kansalliseen vieraslajiluetteloon lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4ksi ehdotettiin kaikkiaan 38 lajia tai lajiryhm\u00e4\u00e4, joista 26 oli kasveja. Lajien arviointi toteutettiin yhten\u00e4isen riskiarvioinnin ja kriteerist\u00f6n sek\u00e4 asiantuntija-arvioinnin pohjalta.<\/p>\n<p>Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 nosti kansalliseen vieraslajiluetteloon kiireellisyyden ja kustannustehokkuuden perusteella seitsem\u00e4n lajia: vuorivaahtera, kanadan-, iso- ja korkeapiisku, viitapihlaja-angervo, valkopajuangervo sek\u00e4 mustap\u00e4\u00e4etana. Pohjoisamerikkalaisista piiskuista kanadanpiisku on Suomessa yleisin, ja sit\u00e4 esiintyy viljelykarkulaisena etenkin Etel\u00e4-Suomessa. Kanadanpiiskun on todettu v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n putkilokasvien, hy\u00f6nteisten sek\u00e4 jopa lintujen monimuotoisuutta. Vuorivaahteraa tavataan toistaiseksi karkulaisena vain muutamissa paikoissa, mutta sen voimakas levi\u00e4mispotentiaali on tunnistettu jo vuonna 2012 julkaistussa Vieraslajistrategiassa. Viitapihlaja-angervo ja valkopajuangervo muodostavat peitt\u00e4vi\u00e4, tiheit\u00e4 kasvustoja, jotka haittaavat muiden kasvilajien kasvua ja v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t monimuotoisuutta. N\u00e4it\u00e4 lajeja koskevat kiellot astuvat voimaan kahden vuoden siirtym\u00e4ajan j\u00e4lkeen, elokuussa 2025. Kumpikin laji kannattaa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 istuttamatta jo ennen siirtym\u00e4ajan p\u00e4\u00e4ttymist\u00e4. Taimien, puutarhaj\u00e4tteen ja maansiirtojen mukana voi levit\u00e4 my\u00f6s muita haitallisia vieraslajeja. Kansallisen luetteloon nostettiinkin mustap\u00e4\u00e4etana, joka aiheuttaa samantapaisia haittoja kuin meill\u00e4 jo laajalle levinnyt espanjansiruetana.<\/p>\n<p>Useilla puutarhakasveilla nopea kasvu ja levi\u00e4minen, tihe\u00e4t kasvustot sek\u00e4 kest\u00e4vyys ja sopeutuminen erilaisiin olosuhteisiin ovat toivottuja ominaisuuksia. Samat ominaisuudet osoittautuvat kuitenkin varsin ik\u00e4viksi, kun luontoon karanneen vieraslajin tihe\u00e4t, laajat kasvustot tukahduttavat alkuper\u00e4ist\u00e4 lajistoa. Suomen luonnosta on l\u00f6ydetty karkulaisena monenlaisia eksoottisia puutarhakasveja, jopa bambuja. Uusien vieraslajien ilmestyminen ja vanhojen lajien levi\u00e4minen luontoon lis\u00e4\u00e4v\u00e4t vieraslajien aiheuttamia haasteita tulevaisuudessa. Siksi kansallista vieraslajiluetteloa on p\u00e4ivitett\u00e4v\u00e4 my\u00f6s tulevina vuosina. Kansalliseen luetteloon tulevaisuudessa lis\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 lajeja on mahdotonta t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa viel\u00e4 luetella. Todenn\u00e4k\u00f6isemmin sinne nousee lajeja, jotka ovat jo aiemmin olleet ehdolla lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4ksi, mutta joista viel\u00e4 kaivataan lis\u00e4tietoa, tai lajeja, joilla on voimakas levi\u00e4mispotentiaali ja jotka on jo l\u00e4hialueella tunnistettu haitallisiksi.<\/p>\n<p>Kenties ensimm\u00e4isi\u00e4 kansalliseen vieraslajiluetteloon l\u00e4hitulevaisuudessa lis\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 lajeja on isotuomipihlaja, joka j\u00e4i pois viimeisimm\u00e4st\u00e4 luettelon p\u00e4ivityksest\u00e4 vain, koska kahta vuotta pidempi siirtym\u00e4aika ei ollut lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n puitteissa mahdollinen. Isotuomipihlaja on Suomessa suosittu puutarhakasvi, joka lis\u00e4\u00e4ntyy ja levi\u00e4\u00e4 tehokkaasti kasvullisesti ja siemenest\u00e4. Siemenet voivat kulkeutua lintujen matkassa uusille alueille, ja lajia esiintyy meill\u00e4 jo luonnonsuojelualueillakin. Tihe\u00e4t isotuomipihlajan kasvustot viev\u00e4t elintilaa alkuper\u00e4iselt\u00e4 lajistolta ja muuttavat kasvillisuusrakennetta. Uusissa istutuksissa isotuomipihlaja kannattaakin jo korvata toisella kasvilajilla. Lis\u00e4ksi kansalliseen vieraslajiluetteloon olivat ehdolla muun muassa pensaskanukkaryhm\u00e4 ja pajuangervoryhm\u00e4. Pikkutalviolla sek\u00e4 mongolian- ja kaukasianmaksaruoholla on voimakas levi\u00e4mispotentiaali ja tihe\u00e4t kasvustot haittaavat muuta lajistoa. N\u00e4m\u00e4 maksaruohot ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti tulossa Ruotsin kansalliseen vieraslajiluetteloon. Kaikkien vierasper\u00e4isten lajien p\u00e4\u00e4st\u00e4minen luontoon on laissa kielletty\u00e4. Jokaisen on huolehdittava, ett\u00e4 omassa pihassa tai puutarhassa olevat vieraslajit eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se karkuteille. Istutuksissa kannattaa suosia kotimaisia lajeja. Vieraslajien aiheuttamien haittojen v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4 ennakointi ja ennaltaehk\u00e4isy ovat avainasemassa. Vieraslajeihin on aina syyt\u00e4 suhtautua varovaisuusperiaatteen mukaisesti.<\/p>\n<p>L\u00e4hde: <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/www.luke.fi\/fi\/uutiset\/ennakoi-ja-ennaltaehkaise-vieraslajien-valtaa\">Luke<\/a><\/p>\n<\/div>\n<p>The post <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/ymparistouutiset-fi\/ennakoi-ja-ennaltaehkaise-vieraslajien-valtaa\/\">Ennakoi ja ennaltaehk\u00e4ise vieraslajien valtaa<\/a> appeared first on <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\">Vastuullisuusuutiset.fi<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[2279,8770,937,3644,269,629,630],"class_list":["post-130156","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset","tag-ennakointi","tag-ennaltaehkaisy","tag-luke","tag-vieraslajit","tag-ymparisto","tag-ymparistouutiset-fi","tag-ymparistouutiset_viikkokatsaus"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/130156","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=130156"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/130156\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=130156"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=130156"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=130156"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}