{"id":130391,"date":"2024-05-15T08:35:39","date_gmt":"2024-05-15T05:35:39","guid":{"rendered":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/punaista-lihaa-tuotetaan-ja-kulutetaan-aiempaa-vahemman\/"},"modified":"2024-05-15T08:35:39","modified_gmt":"2024-05-15T05:35:39","slug":"punaista-lihaa-tuotetaan-ja-kulutetaan-aiempaa-vahemman","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/punaista-lihaa-tuotetaan-ja-kulutetaan-aiempaa-vahemman\/","title":{"rendered":"Punaista lihaa tuotetaan ja kulutetaan aiempaa v\u00e4hemm\u00e4n"},"content":{"rendered":"<div class=\"mp_wrapper\">\n  <div class=\"mepr-unauthorized-message\">\n    <p>You are unauthorized to view this page.<\/p>\n  <\/div>\n  <div class=\"mepr-login-form-wrap\">\n            \n<div class=\"mp_wrapper mp_login_form\">\n                  <!-- mp-login-form-start -->     <form name=\"mepr_loginform\" id=\"mepr_loginform\" class=\"mepr-form\" action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/login-2\/\" method=\"post\">\n            <div class=\"mp-form-row mepr_username\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n                              <label for=\"user_login\">Username<\/label>\n        <\/div>\n        <input type=\"text\" name=\"log\" id=\"user_login\" value=\"\" \/>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-form-row mepr_password\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n          <label for=\"user_pass\">Password<\/label>\n          <div class=\"mp-hide-pw\">\n            <input type=\"password\" name=\"pwd\" id=\"user_pass\" value=\"\" \/>\n            <button type=\"button\" class=\"button mp-hide-pw hide-if-no-js\" data-toggle=\"0\" aria-label=\"Show password\">\n              <span class=\"dashicons dashicons-visibility\" aria-hidden=\"true\"><\/span>\n            <\/button>\n          <\/div>\n        <\/div>\n      <\/div>\n            <div>\n        <label><input name=\"rememberme\" type=\"checkbox\" id=\"rememberme\" value=\"forever\" \/> Remember Me<\/label>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n      <div class=\"submit\">\n        <input type=\"submit\" name=\"wp-submit\" id=\"wp-submit\" class=\"button-primary mepr-share-button \" value=\"Log In\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"redirect_to\" value=\"\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/130391\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_process_login_form\" value=\"true\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_is_login_page\" value=\"false\" \/>\n      <\/div>\n    <\/form>\n    <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n    <div class=\"mepr-login-actions\">\n        <a\n          href=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/login-2\/?action=forgot_password\"\n          title=\"Click here to reset your password\"\n        >\n          Forgot Password        <\/a>\n    <\/div>\n\n      \n    <!-- mp-login-form-end --> \n  <\/div>\n      <\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\">\nLihantuotantoa on tilastoitu jo pitk\u00e4\u00e4n, ja n\u00e4iden lukujen valossa lihantuotanto on kolminkertaistanut reilun 60 vuoden aikana. Parin viime vuoden aikana lihantuotanto on kuitenkin k\u00e4\u00e4ntynyt laskuun, ja viimeksi n\u00e4in v\u00e4h\u00e4n lihaa tuotettiin vuonna 2014. Vuonna 2023 lihantuotannosta oli sianlihaa 41 prosenttia, siipikarjanlihaa 37 prosenttia ja naudanlihaa 22 prosenttia. Lis\u00e4ksi tuotetaan lampaanlihaa sek\u00e4 pieni\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 hevosen- ja vuohenlihaa.<\/p>\n<p>Lihan kokonaistuotanto on v\u00e4hentynyt viimeiset pari vuotta. Tuotannon v\u00e4hentymist\u00e4 on tapahtunut etenkin sianlihantuotannossa. Tuotannon v\u00e4henemisen taustalta l\u00f6ytyv\u00e4t niin lihantuottajien kustannusahdinko, tuotannon rakenteellinen muutos, kuin my\u00f6s lihan kuluttajahintojen nousu ja kulutustottumusten muutokset. Naudanlihaa tuotettiin eniten 1980-luvulla, 125 miljoonaa kiloa. Nykyisin tuotantom\u00e4\u00e4r\u00e4 on noin 85 miljoonaa kiloa. Suurin osa naudanlihantuotannosta on per\u00e4isin lypsykarjatiloilla syntyneist\u00e4 vasikoista. Lypsylehmien m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4hetess\u00e4 my\u00f6s vasikoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on v\u00e4hentynyt. 1980-luvun alussa oli noin 700 000 lypsylehm\u00e4\u00e4, kun niit\u00e4 nyt on noin 240 000 yksil\u00f6\u00e4. Emolehmien m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvu ja nautojen teuraspainojen nousu ovat jonkin verran kompensoineet lypsylehmien m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4henemist\u00e4 johtuvaa lihantuotannon laskua. Sianlihan tuotanto oli korkeimmillaan vuonna 2008, jolloin sit\u00e4 tuotettiin 217 miljoonaa kiloa. Nykyisin tuotanto on noin 160 miljoonaa kiloa. Viime vuotta v\u00e4hemm\u00e4n sianlihaa on tuotettu viimeksi vuonna 1978, jolloin tuotantom\u00e4\u00e4r\u00e4 oli 154 miljoonaa kiloa.<\/p>\n<p>Sikatilojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on enemm\u00e4n kuin puolittunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tiloja oli kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2023 noin 700, kun niit\u00e4 viel\u00e4 kymmenen vuotta sitten oli reilu 1 600. Tilojen lopettamisvauhti kiihtyi viime vuonna, sill\u00e4 viimeisen vuoden aikana 13 prosenttia sikatiloista lopetti tuotannon. Sikam\u00e4\u00e4r\u00e4 ei ole laskenut yht\u00e4 jyrk\u00e4sti kuin tilam\u00e4\u00e4r\u00e4. Viime vuonna sikoja oli reilu 988 000 yksil\u00f6\u00e4 ja emakoita vajaa 70 000 yksil\u00f6\u00e4. Sikojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on v\u00e4hentynyt nelj\u00e4nneksell\u00e4 viimeisen kymmenen vuoden aikana ja emakoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 viel\u00e4kin enemm\u00e4n. Emakoiden porsastuotoksen kasvu on osin kompensoinut el\u00e4inm\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4henemist\u00e4 johtuvaa tuotannon laskua. My\u00f6s lihasikojen teuraspainot ovat kohonneet vuosien saatossa. Naudan- ja sianlihantuotanto on alueellisesti keskittynytt\u00e4. Naudanlihaa tuotetaan eniten Etel\u00e4-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. N\u00e4iden kolmen maakunnan yhteenlaskettu osuus on 45 prosenttia tuotannosta. Kunnista suurin naudanlihan tuottaja on Kiuruvesi. Seuraavina tulevat Kuopio ja Kurikka. Sianlihantuotanto on viel\u00e4 naudanlihantuotantoakin voimakkaammin keskittynytt\u00e4. Suurimmat tuotantoalueet ovat Etel\u00e4-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi ja Pohjanmaa. N\u00e4iden osuus kokonaistuotannosta on 64 prosenttia. Kuntatasolla suurimmat sianlihantuottajat olivat Uusikaarlepyy, Huittinen ja Loimaa.<\/p>\n<p>Toisin kuin naudan- ja sianlihan tuotanto, on siipikarjanlihan tuotanto lis\u00e4\u00e4ntynyt broilerinlihan tuotannon kasvun siivitt\u00e4m\u00e4n\u00e4 60-luvulta l\u00e4htien. Tuotanto k\u00e4\u00e4ntyi toissa vuonna poikkeuksellisesti hienoiseen laskuun, ja siipikarjanlihaa tuotettiin viime vuonna vajaa 144 miljoonaa kiloa, josta broilerinlihaa oli noin 93 prosenttia. &#8220;T\u00e4ll\u00e4 vuosituhannella tuotanto on enemm\u00e4n kuin kaksinkertaistunut kasvavan kulutuksen siivitt\u00e4m\u00e4n\u00e4&#8221;, kertoo lihantilastoinnista vastaava yliaktuaari Sanna Vuorisalo Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Tilojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on pysynyt vakaana, mutta tilat ovat laajentaneet tuotantoaan. Siipikarjanlihan tuotannon ydinalueita ovat Etel\u00e4-Pohjanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi.<\/p>\n<p>Lihan kokonaisomavaraisuuden aste on korkea, 97 prosenttia. Suomeen on kuitenkin viime vuodet tuotu enemm\u00e4n lihaa kuin sit\u00e4 on viety. Viimeksi vuonna 2009 lihan viennin m\u00e4\u00e4r\u00e4 ylitti tuonnin. Sianlihaa lukuun ottamatta muilla lihaluokilla tuonti on suurempaa kuin vienti. Naudanlihan tuonti on ollut 20 miljoonan kilon molemmin puoli ja vienti alle 10 miljoonaa kiloa. Viime vuonna naudanlihaa tuotiin muun muassa Italiasta, Saksasta ja Tanskasta. Sianlihan tuonti on noin 25 miljoonaa kiloa ja vienti selv\u00e4sti suurempaa, noin 37 miljoonaa kiloa. Sianlihaa tuodaan eniten Saksasta, kun taas merkitt\u00e4vimpi\u00e4 vientimaita ovat Etel\u00e4-Korea, Kiina, Viro ja Uusi-Seelanti. Siipikarjanlihaa tuotiin noin 23 miljoonaa kiloa ja vietiin 13 miljoonaa kiloa.<\/p>\n<p>Lihan kulutus on viime vuosina v\u00e4hentynyt huippuvuosista 2016\u20132018, jolloin lihaa sy\u00f6tiin reilu 81 kiloa henkil\u00f6\u00e4 kohden. Nykyinen lihan kulutus on noin 77 kiloa, kun mukaan on laskettu riistaliha ja sy\u00f6t\u00e4v\u00e4t elimet. M\u00e4\u00e4r\u00e4 on kypsent\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ruholihaa, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 muun muassa luut. &#8220;Kulutuksesta sianlihaa on 37 prosenttia eli noin 29 kiloa, siipikarjanlihaa 37 prosenttia eli 28 kiloa ja naudanlihaa 22 prosenttia eli 17 kiloa. Jonkin verran sy\u00f6d\u00e4\u00e4n my\u00f6s muun muassa lampaan-, hevosen- ja poronlihaa&#8221;, kertoo ravinnetaseesta vastaava erityisasiantuntija Erja Mikkola. Lihan kulutus on muuttunut voimakkaasti viimeisen 20 vuoden aikana. Vuonna 2002 naudanlihan osuus kulutuksesta oli 26 prosenttia, sianlihan 46 ja siipikarjanlihan 22. Vuonna 2022 vastaavat luvut olivat 22, 37 ja 37 prosenttia. Naudanlihan kulutus on siis pysynyt tasaisena, sianlihan kulutus v\u00e4hentynyt voimakkaasti ja siipikarjanlihan kulutus lis\u00e4\u00e4ntynyt. Kaikesta kulutetusta lihasta yli 80 prosenttia oli kotimaista alkuper\u00e4\u00e4. Lihan kulutuksen v\u00e4henemiseen, etenkin kalliimpien lihalajien osalta, on vaikuttanut viime vuosien lihan hinnankorotukset, ja samanaikainen elinkustannusten voimakas nousu. Lihan kulutuksen painopiste on siirtynyt halvempiin lihaluokkiin. &#8220;YK:n elintarvike- ja maatalousj\u00e4rjest\u00f6 FAO:n tilastojen mukaan Suomessa sy\u00f6d\u00e4\u00e4n lihaa v\u00e4hemm\u00e4n kuin EU-maissa keskim\u00e4\u00e4rin. Lihan kulutus oli FAO:n mukaan Suomessa noin 74 kiloa ja EU:ssa keskim\u00e4\u00e4rin 80 kiloa henkil\u00f6\u00e4 kohden vuonna 2021. Koko maailman lihan keskikulutus oli noin 43 kiloa&#8221;, Mikkola kertoo.<\/p>\n<p>Lihan kuluttajahinnan muodostumisen perustana toimii lihan tuottajahinta, joka tarkoittaa teurastamoiden tuottajille lihasta maksamaa arvonlis\u00e4verotonta hintaa. Tuottajahinnat tilastoidaan kuukausittain ja lihalajeittain, toisin kuin kuluttajahinnat. Kuluttajahinta on selv\u00e4sti tuottajahintaa korkeampi, sill\u00e4 iso osa lihan kuluttajahinnasta muodostuu jalostavan teollisuuden, kuljetuksen ja kaupan osuuksista. Vuosituhannen alku oli lihan tuottajahintojen suhteen tasaista. Tuottajahinnat alkoivat nousta vuodesta 2010 alkaen. Voimakkaimmat nousut on koettu vuoden 2021 j\u00e4lkeen. &#8220;Tuottajahintojen nousu on seurannut viiveell\u00e4 voimakasta tuotantopanosten hintojen nousua. Luken markkinamarginaalien mukaan sian- ja naudanlihan marginaalit olivat negatiiviset vuodesta 2021 alkuvuoteen 2023 saakka. Negatiivinen markkinamarginaali tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 tuottajat eiv\u00e4t ole lihanmyyntituloilla pystyneet kattamaan edes keskeisimpi\u00e4 tuotannon kustannuksia. Markkinamarginaalit siis mittaavat tulojen ja kustannusten erotusta. Lihantuottajien viime vuosien taloudellinen ahdinko my\u00f6s osaltaan selitt\u00e4\u00e4 tuotannon v\u00e4hentymist\u00e4&#8221;, toteaa lihan hintatilasoinnista vastaava yliaktuaari Anu Koivisto.<\/p>\n<p>L\u00e4hde: <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/www.luke.fi\/fi\/uutiset\/punaista-lihaa-tuotetaan-ja-kulutetaan-aiempaa-vahemman\">Luke<\/a><\/p>\n<\/div>\n<p>The post <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/ymparistouutiset-fi\/punaista-lihaa-tuotetaan-ja-kulutetaan-aiempaa-vahemman\/\">Punaista lihaa tuotetaan ja kulutetaan aiempaa v\u00e4hemm\u00e4n<\/a> appeared first on <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\">Vastuullisuusuutiset.fi<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[3062,776,1631,359,269,629,630],"class_list":["post-130391","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset","tag-liha","tag-maatalous","tag-ruoka","tag-tuotanto","tag-ymparisto","tag-ymparistouutiset-fi","tag-ymparistouutiset_viikkokatsaus"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/130391","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=130391"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/130391\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=130391"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=130391"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=130391"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}