{"id":132572,"date":"2024-07-23T08:15:27","date_gmt":"2024-07-23T05:15:27","guid":{"rendered":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/uudet-tuholaiset-voisivat-tuhota-suomen-metsat-asiantuntija-varoittaa\/"},"modified":"2024-07-23T08:15:27","modified_gmt":"2024-07-23T05:15:27","slug":"uudet-tuholaiset-voisivat-tuhota-suomen-metsat-asiantuntija-varoittaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/uudet-tuholaiset-voisivat-tuhota-suomen-metsat-asiantuntija-varoittaa\/","title":{"rendered":"Uudet tuholaiset voisivat tuhota Suomen mets\u00e4t \u2013 asiantuntija varoittaa"},"content":{"rendered":"<div class=\"mp_wrapper\">\n  <div class=\"mepr-unauthorized-message\">\n    <p>You are unauthorized to view this page.<\/p>\n  <\/div>\n  <div class=\"mepr-login-form-wrap\">\n            \n<div class=\"mp_wrapper mp_login_form\">\n                  <!-- mp-login-form-start -->     <form name=\"mepr_loginform\" id=\"mepr_loginform\" class=\"mepr-form\" action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/login-2\/\" method=\"post\">\n            <div class=\"mp-form-row mepr_username\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n                              <label for=\"user_login\">Username<\/label>\n        <\/div>\n        <input type=\"text\" name=\"log\" id=\"user_login\" value=\"\" \/>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-form-row mepr_password\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n          <label for=\"user_pass\">Password<\/label>\n          <div class=\"mp-hide-pw\">\n            <input type=\"password\" name=\"pwd\" id=\"user_pass\" value=\"\" \/>\n            <button type=\"button\" class=\"button mp-hide-pw hide-if-no-js\" data-toggle=\"0\" aria-label=\"Show password\">\n              <span class=\"dashicons dashicons-visibility\" aria-hidden=\"true\"><\/span>\n            <\/button>\n          <\/div>\n        <\/div>\n      <\/div>\n            <div>\n        <label><input name=\"rememberme\" type=\"checkbox\" id=\"rememberme\" value=\"forever\" \/> Remember Me<\/label>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n      <div class=\"submit\">\n        <input type=\"submit\" name=\"wp-submit\" id=\"wp-submit\" class=\"button-primary mepr-share-button \" value=\"Log In\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"redirect_to\" value=\"\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/132572\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_process_login_form\" value=\"true\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_is_login_page\" value=\"false\" \/>\n      <\/div>\n    <\/form>\n    <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n    <div class=\"mepr-login-actions\">\n        <a\n          href=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/login-2\/?action=forgot_password\"\n          title=\"Click here to reset your password\"\n        >\n          Forgot Password        <\/a>\n    <\/div>\n\n      \n    <!-- mp-login-form-end --> \n  <\/div>\n      <\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\">\nSuomen mets\u00e4t ovat toistaiseksi s\u00e4\u00e4styneet laajoilta hy\u00f6nteistuhoilta. Nyt ruotsalaistutkijat ovat varoittaneet, ett\u00e4 Pohjois-Amerikassa el\u00e4v\u00e4 kuoriainen voisi h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 Pohjois-Euroopan koivut. Luonnonvarakeskuksen erityisasiantuntija Heikki Nuorteva tutkii, miten tuhohy\u00f6nteiset uhkaavat luontoamme.<\/p>\n<p>Joulukuussa 2023 ruotsalaiset tutkijat havaitsivat, ett\u00e4 Pohjois-Amerikassa el\u00e4v\u00e4 kuoriainen, pronssijalosoukko, on saanut suurta tuhoa aikaan eurooppalaisissa koivulajeissa. Esimerkiksi rauduskoivut ovat k\u00e4rsineet todella pahasti. Ruotsalaiset olettivat, ett\u00e4 sama voisi tapahtua my\u00f6s Suomessa. En kuitenkaan itse usko, ett\u00e4 pronssijalosoukko saisi meill\u00e4 aikaan t\u00e4ystuhoa. Suomessa tavataan monia muita jalosoukkolajeja, joista osa iskee my\u00f6s rauduskoivuun. Kannat pysyv\u00e4t kurissa petohy\u00f6nteisten ja loisten avulla. Uskon, ett\u00e4 samat lajit voisivat rajoittaa my\u00f6s pronssijalosoukkoa.<\/p>\n<p>Yksi potentiaalisesti vaarallisimmista tuhohy\u00f6nteisist\u00e4 on vuoristoniluri, joka on Kanadassa tavattava kuoriainen. Sit\u00e4 ei ole viel\u00e4 havaittu Euroopassa lainkaan. Kuoriainen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ravintonaan vain m\u00e4nty\u00e4, jota on Suomen puustosta noin puolet. Vuoristoniluri on sitke\u00e4 ja voisi hyvin p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 Suomen oloissa. Laji talvehtii toukkana ja Kanadassa on arvioitu, ett\u00e4 toukan tuhoaa vasta pari viikkoa jatkuva v\u00e4hint\u00e4\u00e4n nelj\u00e4nkymmenen asteen pakkanen. Toinen meille levitess\u00e4\u00e4n vaarallinen laji voisi olla m\u00e4ntyankeroinen, joka on mikroskooppinen sukkulamato. Se on tuhonnut laajoja mets\u00e4alueita Kiinassa ja Japanissa. Pohjois-Amerikassa lajisto on sopeutunut ankeroiseen, joten siell\u00e4 se ei ole aiheuttanut suurta haittaa. M\u00e4ntyankeroinen ei itse liiku puusta toiseen, vaan se siirtyy muiden hy\u00f6nteisten mukana, esimerkiksi tukkij\u00e4\u00e4r\u00e4n hengitysputkissa. Suomessa on monia lajeja, joita ankeroinen voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 levitt\u00e4jin\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Monet tuhohy\u00f6nteislajit toimivat yhteisty\u00f6ss\u00e4 sienten kanssa. Esimerkiksi vuoristoniluri kuljettaa mukanaan sinist\u00e4j\u00e4sieni\u00e4, jotka edesauttavat m\u00e4nnyn kuolemaa. Kun sieni levi\u00e4\u00e4 puussa, se tukkii puun kuljetusreitit ja est\u00e4\u00e4 nestevirtaukset. Puu voi kuivua hengilt\u00e4 vain muutamassa viikossa. Lis\u00e4ksi vuoristoniluri eritt\u00e4\u00e4 hyvin voimakkaita kokoontumisferomoneja, jotka houkuttelevat lis\u00e4\u00e4 nilureita puun kimppuun. Samanlaisia feromoneja eritt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kuusta riivaava kirjanpainaja, jota jo tavataan Suomessa.<\/p>\n<p>Viime vuosina hy\u00f6nteisten aiheuttamat mets\u00e4tuhot ovat hieman lis\u00e4\u00e4ntyneet. T\u00e4m\u00e4 johtuu etenkin kirjanpainajan yleistymisest\u00e4. Vakavat hy\u00f6nteistuhot ovat kuitenkin olleet paikallisia yksitt\u00e4istapauksia. Hy\u00f6nteistuhojen osuus kaikista mets\u00e4tuhoista on meill\u00e4 hyvin pieni, vain alle kahden prosentin luokkaa. Suurimmasta osuudesta vastaavat lumi, tuuli, hirvet ja lahottajasienet. Muualla Euroopassa hy\u00f6nteiset ovat paikoitellen aiheuttaneet varsin pahaa j\u00e4lke\u00e4. Keski-Euroopasta onkin k\u00e4yty Suomessa katsomassa, mist\u00e4 syist\u00e4 olemme v\u00e4lttyneet laajemmilta hy\u00f6nteistuhoilta.<\/p>\n<p>Lapin tunturiluonto on varsin herkk\u00e4. Siell\u00e4 tunturimittariperhosen toukat ovat tappaneet tunturikoivuja sy\u00f6m\u00e4ll\u00e4 niit\u00e4 lehdett\u00f6miksi. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole havaittu uusien hy\u00f6nteislajien aiheuttamia laajoja mets\u00e4tuhoja. Tilanne voi muuttua, jos t\u00e4nne levi\u00e4\u00e4 tuholainen, joka p\u00e4rj\u00e4\u00e4 hyvin my\u00f6s Lapin ankarissa oloissa. Kaikkiaan Suomen luonto on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n kest\u00e4v\u00e4. J\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeen meille on kehittynyt varsin hyv\u00e4 lajiston monimuotoisuus, ja eri hy\u00f6nteis- ja kasvilajit ovat oppineet tasapainoilemaan kesken\u00e4\u00e4n. Puut ovat kaiken kaikkiaan sopeutuneet todella ankariin olosuhteisiin ja luonnolliset petohy\u00f6nteiset ja mahdollisesti my\u00f6s kylm\u00e4 ilmasto ovat pit\u00e4neet tuholaislajit kurissa. Suomessa ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole kovin laajoja mets\u00e4alueita, joilla kasvaisi vain yht\u00e4 puulajia. Meill\u00e4 on paljon sekamets\u00e4\u00e4, joka pystyy vastustamaan tiettyyn puulajiin erikoistuneita tuhohy\u00f6nteisi\u00e4.<\/p>\n<p>Parasta on pit\u00e4\u00e4 mets\u00e4n puulajirakenne ja kasvutiheys suotuisana, monimuotoisuutta ja sekapuustoa suosien. Tuhohy\u00f6nteiset levi\u00e4v\u00e4t maasta toiseen ilmavirtauksissa tai puu- ja kasvituotteissa. Ruokaviraston tulee aloittaa torjuntatoimet, jos jostain l\u00f6ytyy EU:n karanteenituhoojiksi luokittelemia hy\u00f6nteisi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 voi tarkoittaa koko mets\u00e4n hakkaamista. Esimerkiksi Vantaalta l\u00f6ytyi vuonna 2015 haitallista aasianrunkoj\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Levi\u00e4misen est\u00e4miseksi lehtipuita jouduttiin kaatamaan ja h\u00e4vitt\u00e4m\u00e4\u00e4n usean hehtaarin alalta. Muita karanteenituhoojiksi luokiteltuja vieraslajeja metsist\u00e4mme ei viel\u00e4 ole l\u00f6ytynyt. M\u00e4ntyankeroista on l\u00f6ydetty 1980-luvulla Turun satamasta pakkauslaudoista piileskelem\u00e4st\u00e4. Puutavaran tuonti Pohjois-Amerikasta keskeytettiin hetkeksi koko Euroopassa. El\u00e4v\u00e4t tuontipuut alueilta, joissa ankeroista voi ilmet\u00e4, tarvitsevat kasvinterveystodistuksen. Sahatavara ja hake on kuumennettava 60 asteeseen ennen maahantuontia. Silti otus on p\u00e4\u00e4ssyt EU:ssa jo Portugaliin ja Espanjaan.<\/p>\n<p>L\u00e4hde: <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/tiede\/art-2000010376895.html\">HS<\/a><\/p>\n<\/div>\n<p>The post <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/ymparistouutiset-fi\/uudet-tuholaiset-voisivat-tuhota-suomen-metsat-asiantuntija-varoittaa\/\">Uudet tuholaiset voisivat tuhota Suomen mets\u00e4t \u2013 asiantuntija varoittaa<\/a> appeared first on <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\">Vastuullisuusuutiset.fi<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[1396,86,4549,269,629,630],"class_list":["post-132572","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset","tag-metsat","tag-suomi","tag-tuholaiset","tag-ymparisto","tag-ymparistouutiset-fi","tag-ymparistouutiset_viikkokatsaus"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/132572","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=132572"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/132572\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=132572"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=132572"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=132572"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}