{"id":132658,"date":"2024-07-26T09:45:12","date_gmt":"2024-07-26T06:45:12","guid":{"rendered":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/itameren-puhdistaminen-sinilevasta-vaatisi-yli-7-000-kerayslaivaa-uusia-tapoja-kayttaa-sinilevaa-kartoitetaan\/"},"modified":"2024-07-26T09:45:12","modified_gmt":"2024-07-26T06:45:12","slug":"itameren-puhdistaminen-sinilevasta-vaatisi-yli-7-000-kerayslaivaa-uusia-tapoja-kayttaa-sinilevaa-kartoitetaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/itameren-puhdistaminen-sinilevasta-vaatisi-yli-7-000-kerayslaivaa-uusia-tapoja-kayttaa-sinilevaa-kartoitetaan\/","title":{"rendered":"It\u00e4meren puhdistaminen sinilev\u00e4st\u00e4 vaatisi yli 7\u2009000 ker\u00e4yslaivaa \u2013 uusia tapoja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sinilev\u00e4\u00e4 kartoitetaan"},"content":{"rendered":"<div class=\"mp_wrapper\">\n  <div class=\"mepr-unauthorized-message\">\n    <p>You are unauthorized to view this page.<\/p>\n  <\/div>\n  <div class=\"mepr-login-form-wrap\">\n            \n<div class=\"mp_wrapper mp_login_form\">\n                  <!-- mp-login-form-start -->     <form name=\"mepr_loginform\" id=\"mepr_loginform\" class=\"mepr-form\" action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/login-2\/\" method=\"post\">\n            <div class=\"mp-form-row mepr_username\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n                              <label for=\"user_login\">Username<\/label>\n        <\/div>\n        <input type=\"text\" name=\"log\" id=\"user_login\" value=\"\" \/>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-form-row mepr_password\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n          <label for=\"user_pass\">Password<\/label>\n          <div class=\"mp-hide-pw\">\n            <input type=\"password\" name=\"pwd\" id=\"user_pass\" value=\"\" \/>\n            <button type=\"button\" class=\"button mp-hide-pw hide-if-no-js\" data-toggle=\"0\" aria-label=\"Show password\">\n              <span class=\"dashicons dashicons-visibility\" aria-hidden=\"true\"><\/span>\n            <\/button>\n          <\/div>\n        <\/div>\n      <\/div>\n            <div>\n        <label><input name=\"rememberme\" type=\"checkbox\" id=\"rememberme\" value=\"forever\" \/> Remember Me<\/label>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n      <div class=\"submit\">\n        <input type=\"submit\" name=\"wp-submit\" id=\"wp-submit\" class=\"button-primary mepr-share-button \" value=\"Log In\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"redirect_to\" value=\"\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/132658\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_process_login_form\" value=\"true\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_is_login_page\" value=\"false\" \/>\n      <\/div>\n    <\/form>\n    <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n    <div class=\"mepr-login-actions\">\n        <a\n          href=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/login-2\/?action=forgot_password\"\n          title=\"Click here to reset your password\"\n        >\n          Forgot Password        <\/a>\n    <\/div>\n\n      \n    <!-- mp-login-form-end --> \n  <\/div>\n      <\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\">\nSinilev\u00e4n ker\u00e4\u00e4minen It\u00e4meren rehev\u00f6itymisen torjuntakeinona ei ole realistista, arvioi Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen (Syke) erikoistutkija Seppo Knuuttila. Knuuttilan mukaan l\u00e4hes joka kes\u00e4 laajojen sinilev\u00e4lauttojen noustessa pintaan It\u00e4merell\u00e4 tutkijoille esitet\u00e4\u00e4n kysymys, ett\u00e4 eik\u00f6 lev\u00e4\u00e4 voisi ker\u00e4t\u00e4 talteen ja siten helpottaa It\u00e4meren rehev\u00f6itymist\u00e4. &#8220;Silloin kun lev\u00e4\u00e4 on paljon, niin yleens\u00e4 se aikaikkuna on optimaalisissa tuuliolosuhteissa kukinnan ollessa pinnassa ehk\u00e4 noin kaksi viikkoa&#8221;, Knuuttila arvioi STT:lle. Jotta sinilev\u00e4\u00e4 ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 saataisiin riitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 fosforia talteen merest\u00e4, tarvittaisiin sen ker\u00e4\u00e4miseen Knuuttilan mukaan valtavan kokoinen laivasto. &#8220;Siihen ei ole mit\u00e4\u00e4n realistisia mahdollisuuksia, ett\u00e4 saisimme sellaisen laivaston liikkeelle, jotta sinilev\u00e4\u00e4 saataisiin merkitt\u00e4vi\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ker\u00e4tty\u00e4 talteen&#8221;, Knuuttila sanoo. Knuuttila ei kuitenkaan suhtaudu kielteisesti teknisiin menetelmiin It\u00e4meren tilan parantamiseksi, vaikka lev\u00e4n ker\u00e4\u00e4minen itsess\u00e4\u00e4n ei olisikaan tehokas keino rehev\u00f6itymisen v\u00e4hent\u00e4miseen. &#8220;Pikemminkin n\u00e4en potentiaalin siin\u00e4, ett\u00e4 lev\u00e4n sis\u00e4lt\u00e4mist\u00e4 yhdisteist\u00e4 voidaan tuotteistaa kaupallisia tuotteita&#8221;, Knuuttila sanoo.<\/p>\n<p>Sinilev\u00e4n ker\u00e4\u00e4minen nousi pinnalle viime viikolla, kun Rannikkoseutu-lehti uutisoi startup-yritys Origin by Oc eanin ja Pid\u00e4 Saaristo Siistin\u00e4 -yhdistyksen pilottihankkeesta, jossa yhdistyksen pintaroskien ker\u00e4\u00e4miseen tarkoitettua Roska-Roope-laivaa on muokattu sinilev\u00e4n keruuta varten. Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri Kai Mykk\u00e4nen kommentoi my\u00f6nteisesti juttua viikonloppuna viestint\u00e4palvelu X:ss\u00e4. &#8220;T\u00e4llaistakin innovatiivisuutta tarvitsemme, jos haluamme v\u00e4hent\u00e4\u00e4 levi\u00e4 elinaikanamme! Fosfori kun majailee meress\u00e4 50 vuotta sinne kerran p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n. Ravinteet pit\u00e4\u00e4 toki saada my\u00f6s kiertoon erityisesti suurimpien Varsinais-Suomen jokien valuma-alueilla&#8221;, Mykk\u00e4nen kirjoitti.<\/p>\n<p>Kemianteollisuuden startup-yritys Origin by Ocean pyrkii tekem\u00e4\u00e4n sinilev\u00e4st\u00e4 aurinkosuojavoiteissa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4 UV-suojaa. &#8220;Haluamme k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lev\u00e4lajeja, esimerkiksi haitallista sinilev\u00e4\u00e4, ja raaka-aineen k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 parantaa merien ekosysteemin tilaa ja etenkin sinilev\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 poistaa merest\u00e4 fosforia. Sinilev\u00e4n lis\u00e4ksi k\u00e4yt\u00e4mme p\u00e4\u00e4raaka-aineena ruskolev\u00e4\u00e4, jonka k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 taas poistamme (merest\u00e4) etenkin typpe\u00e4&#8221;, Origin by Oceanin operatiivinen johtaja Heikki Heiskanen sanoo STT:lle. Heiskasen mukaan toiminnassa on monta hyv\u00e4\u00e4 puolta. &#8220;V\u00e4henn\u00e4mme It\u00e4meren ravinnekuormaa ja toisaalta kuluttajatuotteiden hiilijalanj\u00e4lke\u00e4&#8221;, h\u00e4n sanoo. Heiskasen mukaan t\u00e4yden mittakaavan tuotanto tarkoittaisi merkitt\u00e4vi\u00e4 prosenttiosuuksia Suomen p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteissa. H\u00e4n kuitenkin painottaa, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4inen toimi ei ratkaise koko rehev\u00f6itymisongelmaa, vaan pit\u00e4\u00e4 yrityksens\u00e4 toimia muita toimia t\u00e4ydent\u00e4vin\u00e4. &#8220;Tavoitteenamme on, ett\u00e4 viiden vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 voisimme k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jopa 600 kuiva-ainetonnia sinilev\u00e4\u00e4 vuodessa. Startupilla pit\u00e4\u00e4 olla kunnianhimoiset aikataulut&#8221;, Heiskanen sanoo. Kuluneen kes\u00e4n kukinnat ja tuuliolosuhteet ovat Heiskasen mukaan olleet varsin idyllisi\u00e4 sinilev\u00e4n keruuseen, mik\u00e4 ei kerro hyv\u00e4\u00e4 It\u00e4meren tilasta. &#8220;Elokuuhan on sitten se otollisin sinilev\u00e4aika, niin silloin viet\u00e4mme eniten p\u00e4ivi\u00e4 vesill\u00e4&#8221;, Heiskanen kertoo. Pilottihankkeen tavoite teknologian testaamisesta on toteutunut. Viel\u00e4 halutaan varmistusta sille, ett\u00e4 juuri sinilev\u00e4n keruutoiminta on kest\u00e4v\u00e4\u00e4 sek\u00e4 taloudellisesti ett\u00e4 ekologisesti.<\/p>\n<p>Knuuttila laski kollegoidensa kanssa muutamia vuosia sitten, ett\u00e4 jos kaikki It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaan ja Suomenlahden noin kymmenen metrin paksuisessa pintakerroksessa oleva sinilev\u00e4 nousisi kukinnan ollessa huipussaan pintaan, lev\u00e4\u00e4 olisi arviolta 400\u2009000 tonnia. &#8220;Se ei ole kuulosta aivan valtaisalta m\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4, jos sit\u00e4 vertaa siihen, ett\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4 Suomenlahdella kulkee useita tankkereita, jotka kuljettavat 100\u2009000 tonnin raaka\u00f6ljylastia. Lev\u00e4n mukana tulee kuitenkin moninkertainen m\u00e4\u00e4r\u00e4 vett\u00e4. Tilavuutta tarvitaan siis paljon enemm\u00e4n kuin itse lev\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4&#8221;, Knuuttila sanoo. Sellaisia tyyni\u00e4 p\u00e4ivi\u00e4, jolloin lev\u00e4massa on pinnassa ja sen ker\u00e4\u00e4minen onnistuisi, on Knuuttilan mukaan rajallinen m\u00e4\u00e4r\u00e4. &#8220;Suotuisassa tilanteessa ehk\u00e4 parisen viikkoa&#8221;, h\u00e4n tarkentaa. It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaassa ja Suomenlahdella voi Knuuttilan mukaan pahimmillaan esiinty\u00e4 sinilev\u00e4n pintakukintoja noin 200\u2009000 neli\u00f6kilometrin kokoisella alueella. Se vastaa noin puolta koko It\u00e4meren pinta-alasta. &#8220;Jos ajatellaan, ett\u00e4 ker\u00e4ysalukset kulkisivat rinta rinnan 300 kilometrin levyisell\u00e4 It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaalla ja kukin alus pystyisi ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n lev\u00e4\u00e4 40 metrin kaistalta, tarvittaisiin ker\u00e4ysaluksia 7\u2009500 kappaletta. Jos ne kulkisivat kolmen solmun nopeudella, ker\u00e4yksen voisi saada valmiiksi sadassa tunnissa&#8221;, Knuuttila arvioi. T\u00e4ss\u00e4 ei kuitenkaan oteta huomioon, kuinka monta kertaa ja minne ker\u00e4ysrummut tyhjennett\u00e4isiin. &#8220;Todellinen ker\u00e4\u00e4miseen kuluva aika olisi moninkertainen tuohon teoreettiseen noin nelj\u00e4\u00e4n vuorokauteen verrattuna&#8221;, Knuuttila selvent\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Knuuttila vertaa ker\u00e4yspotentiaalia my\u00f6s siihen, miten Suomen \u00f6ljyntorjunta-alusten on arvioitu suoriutuvan \u00f6ljyn ker\u00e4\u00e4misest\u00e4 meren pinnalta. &#8220;Seh\u00e4n on periaatteessa analogista lev\u00e4n ker\u00e4\u00e4misen kanssa. Sykess\u00e4 laskettiin vuonna 2007, ett\u00e4 silloiset 15 torjunta-alusta pystyisiv\u00e4t ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n \u00f6ljy\u00e4 18 neli\u00f6kilometrin alalta vuorokaudessa. It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaan pinta-ala on 180\u2009000 neli\u00f6kilometri\u00e4&#8221;, Knuuttila kertoo. Koko It\u00e4meren vesimassan fosforivarasto on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Knuuttilan mukaan 600\u2009000 tonnia. &#8220;Laskimme Sykess\u00e4, ett\u00e4 yksi kilogramma fosforia kasvattaa sinilev\u00e4\u00e4 noin 400 kiloa m\u00e4rk\u00e4painona. Meress\u00e4 olevan 400\u2009000 tonnin lev\u00e4massan kasvattamiseen on siis kulunut runsas 1\u2009000 tonnia fosforia&#8221;, h\u00e4n sanoo. Fosforivaraston tyhjent\u00e4miseen kuluisi siten Knuuttilan mukaan sinilev\u00e4\u00e4 ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 jopa 600 vuotta. T\u00e4m\u00e4kin olisi mahdollista vain silloin, jos koko sinilev\u00e4n kukinnan huippuvaiheessa meren pinnalla kelluva lev\u00e4 saataisiin ker\u00e4tty\u00e4 talteen. &#8220;Ravinnekuormituksen v\u00e4hent\u00e4misen ohella my\u00f6s teknisi\u00e4 menetelmi\u00e4 It\u00e4meren toipumisen nopeuttamiseksi on aivan tervetullutta pohtia&#8221;, Knuuttila huomauttaa. H\u00e4n kuitenkin uskoo, ett\u00e4 lev\u00e4n ker\u00e4\u00e4mist\u00e4 lupaavammat rehev\u00f6itymisen torjuntaratkaisut saattaisivat l\u00f6yty\u00e4 fosforin kemiallisesta sitomisesta meren pohjasedimenttiin.<\/p>\n<p>Pid\u00e4 saaristo siistin\u00e4 -yhdistyksen varainhankintap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Anne Ala-P\u00f6ll\u00e4nen uskoo, ett\u00e4 vesist\u00f6jen rehev\u00f6itymisen est\u00e4misess\u00e4 asennekasvatus on yleens\u00e4 kaikkein olennaisin tekij\u00e4. Vesist\u00f6\u00f6n ei pid\u00e4 laittaa mit\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 ei sinne kuulu. &#8220;Jokaisen on hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 mereen ei menn\u00e4 huuhtomaan aurinkovoiteita ja shampoita. Moni unohtaa sen n\u00e4in kes\u00e4aikaan, ett\u00e4 kaikki t\u00e4llainen rehev\u00f6itt\u00e4\u00e4 vesist\u00f6j\u00e4&#8221;, Ala-P\u00f6ll\u00e4nen sanoo STT:lle. J\u00e4rjest\u00f6 pyrkii viestim\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 poliittisten p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6iden ohella vastuu vesist\u00f6jen tilasta on my\u00f6s yksityishenkil\u00f6ill\u00e4. &#8220;Minusta syyllisten etsimist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on se, ett\u00e4 kohdistetaan katse itseen ja mietit\u00e4\u00e4n, miten min\u00e4 voin toimia t\u00e4m\u00e4n vesist\u00f6n parhaaksi&#8221;, h\u00e4n korostaa. Ala-P\u00f6ll\u00e4sen mukaan moni tekee vesist\u00f6ille haitallisia toimia tahtomattaan. Hyv\u00e4 esimerkki on se, ett\u00e4 moni ei tied\u00e4, ett\u00e4 hulevesikaivoista alas menev\u00e4t roskat p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t vesist\u00f6ihin. &#8220;Monet luulevat, ett\u00e4 katukaivojen ja vesist\u00f6jen v\u00e4liss\u00e4 on veden puhdistamo, mutta se ei useimmiten pid\u00e4 paikkaansa. Katukaivoista p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t roskat menev\u00e4t suodattamatta vesist\u00f6\u00f6n&#8221;, h\u00e4n selvent\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Pid\u00e4 saaristo siistin\u00e4 -yhdistys perustettiin vuonna 1969, kun Ala-P\u00f6ll\u00e4sen mukaan saariston ihmiset huolestuivat vedess\u00e4 lilluvasta roskasta ja ryhtyiv\u00e4t j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n roskien ker\u00e4yst\u00e4. Vaikka It\u00e4meren rehev\u00f6ityminen on pahentunut, niin yleisen roskaantumisen osalta tilanne on j\u00e4rjest\u00f6n perustamisen alkuajoista ehdottomasti parantunut. &#8220;Toivoa on, ja olemme menossa parempaan suuntaan&#8221;, Ala-P\u00f6ll\u00e4nen sanoo.<\/p>\n<p>L\u00e4hde: <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/www.mtvuutiset.fi\/artikkeli\/itameren-puhdistaminen-sinilevasta-vaatisi-yli-7-000-kerayslaivaa-uusia-tapoja-kayttaa-sinilevaa-kartoitetaan\/8979436#gs.cp7872\">MTV-uutiset<\/a><\/p>\n<\/div>\n<p>The post <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/vau-viikkokatsaus\/itameren-puhdistaminen-sinilevasta-vaatisi-yli-7-000-kerayslaivaa-uusia-tapoja-kayttaa-sinilevaa-kartoitetaan\/\">It\u00e4meren puhdistaminen sinilev\u00e4st\u00e4 vaatisi yli 7\u2009000 ker\u00e4yslaivaa \u2013 uusia tapoja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sinilev\u00e4\u00e4 kartoitetaan<\/a> appeared first on <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\">Vastuullisuusuutiset.fi<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[],"class_list":["post-132658","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/132658","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=132658"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/132658\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=132658"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=132658"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=132658"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}