{"id":134624,"date":"2024-10-14T09:35:10","date_gmt":"2024-10-14T06:35:10","guid":{"rendered":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/vaitos-maissi-taydentaa-kotimaista-rehuntuotantoa-oikealla-viljelytekniikalla-tehokkuutta-sadontuottoon\/"},"modified":"2024-10-14T09:35:10","modified_gmt":"2024-10-14T06:35:10","slug":"vaitos-maissi-taydentaa-kotimaista-rehuntuotantoa-oikealla-viljelytekniikalla-tehokkuutta-sadontuottoon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/vaitos-maissi-taydentaa-kotimaista-rehuntuotantoa-oikealla-viljelytekniikalla-tehokkuutta-sadontuottoon\/","title":{"rendered":"V\u00e4it\u00f6s: Maissi t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 kotimaista rehuntuotantoa \u2013 oikealla viljelytekniikalla tehokkuutta sadontuottoon"},"content":{"rendered":"<div class=\"mp_wrapper\">\n  <div class=\"mepr-unauthorized-message\">\n    <p>You are unauthorized to view this page.<\/p>\n  <\/div>\n  <div class=\"mepr-login-form-wrap\">\n            \n<div class=\"mp_wrapper mp_login_form\">\n                  <!-- mp-login-form-start -->     <form name=\"mepr_loginform\" id=\"mepr_loginform\" class=\"mepr-form\" action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/login-2\/\" method=\"post\">\n            <div class=\"mp-form-row mepr_username\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n                              <label for=\"user_login\">Username<\/label>\n        <\/div>\n        <input type=\"text\" name=\"log\" id=\"user_login\" value=\"\" \/>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-form-row mepr_password\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n          <label for=\"user_pass\">Password<\/label>\n          <div class=\"mp-hide-pw\">\n            <input type=\"password\" name=\"pwd\" id=\"user_pass\" value=\"\" \/>\n            <button type=\"button\" class=\"button mp-hide-pw hide-if-no-js\" data-toggle=\"0\" aria-label=\"Show password\">\n              <span class=\"dashicons dashicons-visibility\" aria-hidden=\"true\"><\/span>\n            <\/button>\n          <\/div>\n        <\/div>\n      <\/div>\n            <div>\n        <label><input name=\"rememberme\" type=\"checkbox\" id=\"rememberme\" value=\"forever\" \/> Remember Me<\/label>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n      <div class=\"submit\">\n        <input type=\"submit\" name=\"wp-submit\" id=\"wp-submit\" class=\"button-primary mepr-share-button \" value=\"Log In\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"redirect_to\" value=\"\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/134624\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_process_login_form\" value=\"true\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_is_login_page\" value=\"false\" \/>\n      <\/div>\n    <\/form>\n    <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n    <div class=\"mepr-login-actions\">\n        <a\n          href=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/login-2\/?action=forgot_password\"\n          title=\"Click here to reset your password\"\n        >\n          Forgot Password        <\/a>\n    <\/div>\n\n      \n    <!-- mp-login-form-end --> \n  <\/div>\n      <\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\">\nRehumaissi on runsassatoinen nautojen rehukasvi, jonka viljely voi lis\u00e4\u00e4nty\u00e4 Suomessa ilmaston l\u00e4mmetess\u00e4. Helsingin yliopistosta v\u00e4ittelev\u00e4n Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijan Anniina Lehtil\u00e4n v\u00e4it\u00f6sty\u00f6ss\u00e4 tutkittiin rehumaissin sadon ja laadun riippuvuutta viljelytekniikasta sek\u00e4 arvioitiin rehumaissin viljelyn ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia. Alun perin trooppinen maissi rantautui Suomeen jo liki sata vuotta sitten, jolloin tuleentumattomana korjattavaa rehumaissia tutkittiin useissa kentt\u00e4kokeissa ja viljeltiin pienimuotoisesti Etel\u00e4-Suomessa. 2000-luvulla Suomen rehumaissin viljelyala moninkertaistui, vaikka rehumaissipelto onkin edelleen melko harvinainen n\u00e4ky. \u201dNykyisiss\u00e4 ilmasto-oloissa viljelt\u00e4v\u00e4t rehumaissilajikkeet tuottavat jopa noin 2\u20134-kertaisen hehtaarisadon verrattuna s\u00e4il\u00f6rehunurmiin. Viljely on kuitenkin keskittynyt p\u00e4\u00e4osin Etel\u00e4-Suomeen, sill\u00e4 maissi tarvitsee runsaasti l\u00e4mp\u00f6\u00e4 ja on arka pakkasille\u201d, tutkija Anniina Lehtil\u00e4 kertoo.<\/p>\n<p>Suomessa rehumaissin viljelyohjeissa on nojattu pitk\u00e4lti vuosikymmeni\u00e4 sitten tehtyihin suomalaisiin tai ulkomaisiin tutkimuksiin. V\u00e4it\u00f6stutkimuksen tavoitteena oli tuottaa p\u00e4ivitetty\u00e4 tietoa rehumaissin viljelytekniikoista, jotka parantavat sadon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja laatua. Tietoa ker\u00e4ttiin kentt\u00e4kokeista, jotka tehtiin Helsingiss\u00e4 ja Kuopion Maaningalla. Kesien 2018\u20132020 keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 korkeammat ilman l\u00e4mp\u00f6tilat n\u00e4kyiv\u00e4t my\u00f6nteisesti rehumaissin sadon m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. Maaningalla korjatun sadon ruokinnallinen laatu j\u00e4i kuitenkin suhteellisen heikoksi, sill\u00e4 maissint\u00e4hkiin ei ehtinyt kerty\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti t\u00e4rkkelyst\u00e4 It\u00e4-Suomen viile\u00e4n l\u00e4mp\u00f6tilan ja lyhyen kasvukauden vuoksi. Tutkituista viljelytekniikoista eniten hy\u00f6ty\u00e4 saavutettiin katekalvolla, joka levitettiin maissin siementen p\u00e4\u00e4lle kylv\u00f6n yhteydess\u00e4.<\/p>\n<p>\u201dKalvon alla vallinneet l\u00e4mpim\u00e4t ja kosteat olosuhteet edistiv\u00e4t maissin kasvua ja lis\u00e4siv\u00e4t satoa jopa noin kolmanneksella verrattuna kalvottomaan kasvustoon. Jatkossa on kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tutkia kokeessa k\u00e4ytettyjen muovikalvojen sijaan biopohjaisia kalvomateriaaleja\u201d, Anniina Lehtil\u00e4 kertoo. My\u00f6s korjuuajankohdalla oli merkityst\u00e4, sill\u00e4 mit\u00e4 my\u00f6hempi korjuuajankohta oli, sit\u00e4 enemm\u00e4n t\u00e4hkiin ehti kerty\u00e4 laadun kannalta keskeist\u00e4 t\u00e4rkkelyst\u00e4. Sadon m\u00e4\u00e4r\u00e4n ja laadun kannalta paras korjuuajankohta oli lokakuun alussa tai puoliv\u00e4liss\u00e4. Tutkimuksessa havaittiin, ettei maissi hy\u00f6dy nykyisi\u00e4 suosituksia suuremmasta typpilannoituksesta ja sen typenottokyky on suhteellisen tehoton.<\/p>\n<p>Tutkimuksessa selvitettiin, lis\u00e4\u00e4k\u00f6 rehumaissin viljely rehuntuotannon ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia verrattuna Suomessa yleisemmin viljelt\u00e4viin rehukasveihin. Rehumaissin ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset eiv\u00e4t olleet merkitt\u00e4v\u00e4sti suurempia verrattuna monivuotisiin s\u00e4il\u00f6rehunurmiin tai kokoviljarehuun, kun ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia tarkasteltiin sadon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kohden. Rehumaissin tehokas sadontuotto ja suhteellisen v\u00e4h\u00e4inen typpilannoituksen tarve olivat tuloksen kannalta t\u00e4rkeit\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4. \u201dRehumaissin avulla voidaan t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 ja monipuolistaa nurmivaltaista rehuntuotantoa. Maissia kannattaa viljell\u00e4 osana viljelykiertoa, sill\u00e4 yksipuolinen maissinviljely voi altistaa satotappioille ja heikent\u00e4\u00e4 maaper\u00e4n laatua\u201d, Lehtil\u00e4 sanoo.<\/p>\n<p><em>MMM, Agronomi Anniina Lehtil\u00e4n v\u00e4it\u00f6stutkimus \u201dCultivation and environmental impacts of forage maize in boreal conditions\u201d tarkastetaan perjantaina 25.10. klo 12 Helsingin yliopiston Raisio-salissa (B2, Mets\u00e4tieteiden talo). V\u00e4it\u00f6stilaisuuteen voi osallistua my\u00f6s et\u00e4yhteyden kautta.<\/em><\/p>\n<p><em>Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 tilaisuudessa toimii laitoksen johtaja, tohtori M\u00e5rten Hetta (Swedish University of Agricultural Sciences) ja kustoksena professori Pirjo M\u00e4kel\u00e4.<\/em><\/p>\n<p>L\u00e4hde: <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/www.epressi.com\/tiedotteet\/tiede-ja-tutkimus\/vaitos-maissi-taydentaa-kotimaista-rehuntuotantoa-oikealla-viljelytekniikalla-tehokkuutta-sadontuottoon.html\">Luonnonvarakeskus<\/a><\/p>\n<\/div>\n<p>The post <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/vau-viikkokatsaus\/vaitos-maissi-taydentaa-kotimaista-rehuntuotantoa-oikealla-viljelytekniikalla-tehokkuutta-sadontuottoon\/\">V\u00e4it\u00f6s: Maissi t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 kotimaista rehuntuotantoa \u2013 oikealla viljelytekniikalla tehokkuutta sadontuottoon<\/a> appeared first on <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\">Vastuullisuusuutiset.fi<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[],"class_list":["post-134624","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/134624","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=134624"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/134624\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=134624"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=134624"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=134624"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}