{"id":135362,"date":"2024-11-13T09:45:54","date_gmt":"2024-11-13T07:45:54","guid":{"rendered":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/itameren-rannikkoalueet-voivat-olla-ilmakehan-hiilidioksidin-lahde\/"},"modified":"2024-11-13T09:45:54","modified_gmt":"2024-11-13T07:45:54","slug":"itameren-rannikkoalueet-voivat-olla-ilmakehan-hiilidioksidin-lahde","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/itameren-rannikkoalueet-voivat-olla-ilmakehan-hiilidioksidin-lahde\/","title":{"rendered":"It\u00e4meren rannikkoalueet voivat olla ilmakeh\u00e4n hiilidioksidin l\u00e4hde"},"content":{"rendered":"<div class=\"mp_wrapper\">\n  <div class=\"mepr-unauthorized-message\">\n    <p>You are unauthorized to view this page.<\/p>\n  <\/div>\n  <div class=\"mepr-login-form-wrap\">\n            \n<div class=\"mp_wrapper mp_login_form\">\n                  <!-- mp-login-form-start -->     <form name=\"mepr_loginform\" id=\"mepr_loginform\" class=\"mepr-form\" action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/login-2\/\" method=\"post\">\n            <div class=\"mp-form-row mepr_username\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n                              <label for=\"user_login\">Username<\/label>\n        <\/div>\n        <input type=\"text\" name=\"log\" id=\"user_login\" value=\"\" \/>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-form-row mepr_password\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n          <label for=\"user_pass\">Password<\/label>\n          <div class=\"mp-hide-pw\">\n            <input type=\"password\" name=\"pwd\" id=\"user_pass\" value=\"\" \/>\n            <button type=\"button\" class=\"button mp-hide-pw hide-if-no-js\" data-toggle=\"0\" aria-label=\"Show password\">\n              <span class=\"dashicons dashicons-visibility\" aria-hidden=\"true\"><\/span>\n            <\/button>\n          <\/div>\n        <\/div>\n      <\/div>\n            <div>\n        <label><input name=\"rememberme\" type=\"checkbox\" id=\"rememberme\" value=\"forever\" \/> Remember Me<\/label>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n      <div class=\"submit\">\n        <input type=\"submit\" name=\"wp-submit\" id=\"wp-submit\" class=\"button-primary mepr-share-button \" value=\"Log In\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"redirect_to\" value=\"\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/135362\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_process_login_form\" value=\"true\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_is_login_page\" value=\"false\" \/>\n      <\/div>\n    <\/form>\n    <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n    <div class=\"mepr-login-actions\">\n        <a\n          href=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/login-2\/?action=forgot_password\"\n          title=\"Click here to reset your password\"\n        >\n          Forgot Password        <\/a>\n    <\/div>\n\n      \n    <!-- mp-login-form-end --> \n  <\/div>\n      <\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\">\nViiden vuoden ajan ker\u00e4tyt havainnot Ut\u00f6n tutkimusasemalla osoittavat, ett\u00e4 meri saaren ymp\u00e4rill\u00e4 on hiilidioksidin l\u00e4hde. Tutkimuksen tulokset auttavat arvioimaan It\u00e4meren hiilitasetta ja p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4vien toimenpiteiden vaikutuksia. Biogeosciences-tiedelehdess\u00e4 julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin vuosina 2017\u20132021 tehtyjen havaintojen avulla, toimiiko Ut\u00f6n saarta ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 meri hiilidioksidin nieluna vai l\u00e4hteen\u00e4. Lis\u00e4ksi tutkijat m\u00e4\u00e4rittiv\u00e4t meren ja ilmakeh\u00e4n v\u00e4lisen hiilidioksidinvaihdon vuositaseet ja kausivaihtelut sek\u00e4 tarkastelivat niihin vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n<p>Lev\u00e4kukinnat kuluttavat meriveden ep\u00e4orgaanista hiilt\u00e4 ja tekev\u00e4t merest\u00e4 kev\u00e4\u00e4n ja kes\u00e4n ajaksi hiilidioksidin nielun. Fotosynteesin hiipuessa, orgaanisen aineksen hajotessa ja vesipatsaan sekoittuessa syksyll\u00e4 meri alkaa luovuttaa hiilidioksidia ilmakeh\u00e4\u00e4n. \u201dKun hiilidioksidivuot summattiin yhteen koko vuodelle, havaittiin ett\u00e4 Ut\u00f6ss\u00e4 meri luovuttaa ilmakeh\u00e4\u00e4n keskim\u00e4\u00e4rin noin 27 grammaa hiilt\u00e4 neli\u00f6metri\u00e4 kohden vuodessa\u201d, Ilmatieteen laitoksen v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Martti Honkanen kertoo. \u201dMaaekosysteemeiss\u00e4 hiilensidonta vaihtelee kasvillisuuden, sen i\u00e4n ja s\u00e4\u00e4olosuhteiden mukaan. Etel\u00e4-Suomessa mets\u00e4n nielu voi olla esimerkiksi 200 grammaa hiilt\u00e4 neli\u00f6metri\u00e4 kohden vuodessa.\u201d, h\u00e4n sanoo. Ut\u00f6ss\u00e4 saadut tulokset viittaavat siihen, ett\u00e4 tutkittuun Saaristomeren ekosysteemiin ajautuu hiilt\u00e4 muualta, kuten maalta. Vuosittaisessa hiilitaseessa havaittiin jopa kaksinkertaista vaihtelua, mik\u00e4 johtuu muun muassa kev\u00e4\u00e4n ja kes\u00e4n lev\u00e4kukintojen voimakkuuden ja keston vaihtelusta.<\/p>\n<p>Hiilidioksidi (CO2) on merkitt\u00e4v\u00e4 maapalloa l\u00e4mmitt\u00e4v\u00e4 kasvihuonekaasu. Valtamerill\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 rooli ihmisten toiminnasta aiheutuvien CO2-p\u00e4\u00e4st\u00f6jen sitomisessa pois ilmakeh\u00e4st\u00e4. Valtamerill\u00e4 p\u00e4\u00e4osa hiilest\u00e4 poistuu ilmakeh\u00e4st\u00e4 meriveteen liukenemalla, It\u00e4meren kaltaiset pienet rannikkomeret ja valtamerten rannikot puolestaan ovat t\u00e4rke\u00e4 osa maailmanlaajuista hiilenkiertoa n\u00e4ill\u00e4 alueilla olevan runsaan biologisen aktiivisuuden vuoksi.<\/p>\n<p>Rannikkomerien hiilenkierron merkityksen selvitt\u00e4minen vaatii pitk\u00e4kestoista mittaustoimintaa. It\u00e4meren johtavalla ilmakeh\u00e4n- ja merentutkimusasemalla Ut\u00f6ss\u00e4 on mitattu meren ja ilmakeh\u00e4n v\u00e4list\u00e4 hiilenvaihtoa ja siihen vaikuttavia fysikaalisia ja biologisia tekij\u00f6it\u00e4 jatkuvatoimisesti, vuodesta 2017 alkaen. Nyt julkaistu tutkimus on toteutettu Ut\u00f6ss\u00e4 korkean ajallisen tarkkuuden l\u00e4pivirtauslaitteistoilla ja ilmakeh\u00e4ss\u00e4 tehdyin vuomittauksin. Tutkimuksessa ja hiilen kierron muutosten analysoinnissa k\u00e4ytettiin apuna my\u00f6s Ut\u00f6n aseman muita monipuolisia fysikaalisia ja biologisia suureita mittaavia j\u00e4rjestelmi\u00e4. Tutkimukseen osallistui tutkijoita Ilmatieteen laitoksesta ja Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta.<\/p>\n<p>Pitk\u00e4kestoisiin mittauksiin perustuvan tutkimuksen tulokset ovat merkitt\u00e4vi\u00e4, kun arvioidaan It\u00e4meren hiilitasetta ja siihen vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 erilaisten p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystoimenpiteiden vaikutuksia. Yhdess\u00e4 Silja Serenadella teht\u00e4vien hiilenkiertomittausten kanssa Ut\u00f6n tutkimusaseman mittaukset parantavat kuvaa Suomen meriekosysteemien toiminnasta laajentaen Suomen nykyiset maa-, j\u00e4rvi-, ja suoekosysteemeihin keskittyv\u00e4t havainnot kattamaan Suomen merialueet.<\/p>\n<p>L\u00e4hde: <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/www.sttinfo.fi\/tiedote\/70668547\/itameren-rannikkoalueet-voivat-olla-ilmakehan-hiilidioksidin-lahde?publisherId=69820042&amp;lang=fi\">Ilmatieteen laitos<\/a><\/p>\n<\/div>\n<p>The post <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/vau-viikkokatsaus\/itameren-rannikkoalueet-voivat-olla-ilmakehan-hiilidioksidin-lahde\/\">It\u00e4meren rannikkoalueet voivat olla ilmakeh\u00e4n hiilidioksidin l\u00e4hde<\/a> appeared first on <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\">Vastuullisuusuutiset.fi<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[],"class_list":["post-135362","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/135362","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=135362"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/135362\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=135362"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=135362"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=135362"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}