{"id":135403,"date":"2024-11-15T08:10:09","date_gmt":"2024-11-15T06:10:09","guid":{"rendered":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/maatalouden-fosforikuormaa-vesiin-voidaan-vahentaa-teollisuuden-sivutuotteina-syntyvilla-rakennekalkilla-ja-ravinnekuidulla\/"},"modified":"2024-11-15T08:10:09","modified_gmt":"2024-11-15T06:10:09","slug":"maatalouden-fosforikuormaa-vesiin-voidaan-vahentaa-teollisuuden-sivutuotteina-syntyvilla-rakennekalkilla-ja-ravinnekuidulla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/maatalouden-fosforikuormaa-vesiin-voidaan-vahentaa-teollisuuden-sivutuotteina-syntyvilla-rakennekalkilla-ja-ravinnekuidulla\/","title":{"rendered":"Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 teollisuuden sivutuotteina syntyvill\u00e4 rakennekalkilla ja ravinnekuidulla"},"content":{"rendered":"<div class=\"mp_wrapper\">\n  <div class=\"mepr-unauthorized-message\">\n    <p>You are unauthorized to view this page.<\/p>\n  <\/div>\n  <div class=\"mepr-login-form-wrap\">\n            \n<div class=\"mp_wrapper mp_login_form\">\n                  <!-- mp-login-form-start -->     <form name=\"mepr_loginform\" id=\"mepr_loginform\" class=\"mepr-form\" action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/login-2\/\" method=\"post\">\n            <div class=\"mp-form-row mepr_username\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n                              <label for=\"user_login\">Username<\/label>\n        <\/div>\n        <input type=\"text\" name=\"log\" id=\"user_login\" value=\"\" \/>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-form-row mepr_password\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n          <label for=\"user_pass\">Password<\/label>\n          <div class=\"mp-hide-pw\">\n            <input type=\"password\" name=\"pwd\" id=\"user_pass\" value=\"\" \/>\n            <button type=\"button\" class=\"button mp-hide-pw hide-if-no-js\" data-toggle=\"0\" aria-label=\"Show password\">\n              <span class=\"dashicons dashicons-visibility\" aria-hidden=\"true\"><\/span>\n            <\/button>\n          <\/div>\n        <\/div>\n      <\/div>\n            <div>\n        <label><input name=\"rememberme\" type=\"checkbox\" id=\"rememberme\" value=\"forever\" \/> Remember Me<\/label>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n      <div class=\"submit\">\n        <input type=\"submit\" name=\"wp-submit\" id=\"wp-submit\" class=\"button-primary mepr-share-button \" value=\"Log In\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"redirect_to\" value=\"\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/135403\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_process_login_form\" value=\"true\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_is_login_page\" value=\"false\" \/>\n      <\/div>\n    <\/form>\n    <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n    <div class=\"mepr-login-actions\">\n        <a\n          href=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/login-2\/?action=forgot_password\"\n          title=\"Click here to reset your password\"\n        >\n          Forgot Password        <\/a>\n    <\/div>\n\n      \n    <!-- mp-login-form-end --> \n  <\/div>\n      <\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\">\nMaatalouden aiheuttaman ravinnekuormituksen hillitsemiseksi tarvitaan tehokkaita ja nopeasti vaikuttavia keinoja. Peltojen kipsik\u00e4sittely on osoittautunut hyv\u00e4ksi keinoksi, mutta se ei sovellu kaikille pelloille. Rakennekalkin tai ravinnekuidun levitt\u00e4minen pelloille voisivat uuden tutkimuksen mukaan olla silloin hyvi\u00e4 vaihtoehtoja. Rakennekalkki- ja ravinnekuitu ovat maanparannusaineita, jotka peltoon levitettyn\u00e4 parantavat peltomaan mururakenteen kest\u00e4vyytt\u00e4 ja siten v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t eroosiota. Kun eroosio v\u00e4henee, v\u00e4henee my\u00f6s hajakuormitus. \u201dFosforikuorma valuma-alueelta v\u00e4heni tutkimustemme mukaan noin kymmenen prosenttia\u201d, kertoo erikoistutkija Maria K\u00e4m\u00e4ri Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta. H\u00e4n veti RAKENNE-KUITU-hanketta, jossa vuosina 2022\u20132024 jatkettiin aiempia tutkimuksia rakennekalkin ja kuidun vaikutuksista maatalouden aiheuttamaan fosforikuormaan. \u201dNyt mittasimme ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa vaikutuksia my\u00f6s yli 100 hehtaarin valuma-alueilla. Aiemmin mittauksia on tehty pienemm\u00e4ss\u00e4 mittakaavassa eli yksitt\u00e4isill\u00e4 peltolohkoilla\u201d, kertoo K\u00e4m\u00e4ri. Ravinnehuuhtoumia vesiin seurattiin valuma-alueilla ennen ja j\u00e4lkeen maanparannusaineiden levityksen. Ravinnehuuhtoumat vaihtelivat samallakin alueella paljon riippuen sadannasta ja muista s\u00e4\u00e4olosuhteista. \u201dIlmastoyst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4, teollisuuden sivutuotteina syntyvi\u00e4 rakennekalkkia ja ravinnekuitua olisi Suomesta saatavilla arviolta noin 25 000 hehtaarin peltoalueelle vuosittain. Jos se kaikki otettaisiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Saaristomeren valuma-alueella, maatalouden hajakuormitus Saaristomereen v\u00e4henisi noin 10 prosenttia\u201d, arvioi K\u00e4m\u00e4ri.<\/p>\n<p>Peltojen rakennekalkituksen vaikutuksia veden laatuun, ravinnekuormaan ja satoon tutkittiin Eurajoella, Turussa ja Paimiossa. Eurajoella rakennekalkituksia tehtiin syksyll\u00e4 2020 noin 100 hehtaarin laajuisella peltovaltaisella valuma-alueella. Mittauksia tehtiin pelto-ojien vesist\u00e4. Rakennekalkituksen seurauksena kiintoaineksen pitoisuus ojavedess\u00e4 laski noin puoleen ja kiintoainekseen sitoutuneen hiukkasmaisen fosforin pitoisuus kolmannekseen. Rakennekalkki v\u00e4hensi valuma-alueen fosforikuormaa keskim\u00e4\u00e4rin 12 prosenttia. Turussa rakennekalkittiin syksyll\u00e4 2020 yhteens\u00e4 6 peltohehtaaria. Sen vaikutuksesta peltojen salaojavesien kiintoaine- ja fosforipitoisuudet laskivat 40\u201370 prosenttia. Paimiossa peltoja rakennekalkittiin vuonna 2019 ja siell\u00e4 seurattiin rakennekalkituksen vaikutuksia viljojen, \u00f6ljykasvien ja sokerijuurikkaan satoihin.<\/p>\n<p>Ravinnekuituja saadaan kuitulietteist\u00e4, joita syntyy sellu- ja paperiteollisuuden sivutuotteena. Liete ei sellaisenaan sovellu maanparannusaineeksi, mutta kun se kompostoidaan tai kalkkistabiloidaan, saadaan ravinnekuitua. Tuusulassa kompostoidulla ravinnekuidulla k\u00e4siteltiin vuosina 2020 ja 2021 noin puolet, eli 80 hehtaaria, tutkimusvaluma-alueen pelloista. Ravinnekuidun vaikutuksesta ojavesien kiintoaineen ja hiukkasmaisen fosforin pitoisuudet laskivat 23 prosenttia. Jokioisissa kuituja levitettiin 6 m x 15 m koeruuduille. Ensimm\u00e4inen levitys tehtiin jo vuonna 2015 ja se toistettiin vuonna 2020. Koeruuduilta kairattiin maasylintereit\u00e4, joita sadettiin laboratoriossa. Kuidun lis\u00e4\u00e4minen v\u00e4hint\u00e4\u00e4n puolitti maan\u00e4ytteiden l\u00e4pi valuneen veden kiintoaine- ja kokonaisfosforipitoisuuden. Vaikutus pieneni vuosien kuluessa, mutta viel\u00e4 4,5 vuoden kuluttua kuitu v\u00e4hensi maan l\u00e4pi valuneen veden kiintoaine- ja fosforipitoisuuksia 20\u201330 prosenttia. Sadetuskokeissa pitoisuuksien v\u00e4henem\u00e4 oli siten suurempi kuin valuma-aluekokeessa, mik\u00e4 selittyy sadetuskokeen paremmin kontrolloiduilla olosuhteilla. Ravinnekuidun haittavaikutuksia voi olla typen ja hiilen pitoisuuksien kasvu valumavesiss\u00e4. Vaikutukset kuitenkin yleens\u00e4 h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t 1-2 vuoden j\u00e4lkeen levityksest\u00e4.<\/p>\n<p>Rakennekalkitus nostaa maan pH-tasoa. Maan pH-tasolla sek\u00e4 satokasvilla on t\u00e4rke\u00e4 merkitys siihen vaikuttaako rakennekalkitus satoon. Satovaikutuksia tutkittiin nelj\u00e4n\u00e4 satokautena Paimiossa, jossa viljelykiertoon kuuluivat sokerijuurikas, vehn\u00e4, kaura, rypsi ja rapsi. Sokerijuurikas on vaativa maan pH-tason suhteen. Sokerijuurikkaan sato parani, koska pH-taso nousi ja rakennekalkin sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 kalsium v\u00e4hensi sienitauti taimipoltetta. Vehn\u00e4 ja kaura hy\u00f6tyiv\u00e4t rakennekalkituksesta, kun se tehtiin alhaisen pH-arvon omaavaan maahan. Vehn\u00e4n ja rapsin satoa rakennekalkki ei lis\u00e4nnyt, kun lis\u00e4ys tehtiin maahan, jonka pH oli l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti korkea. Ravinnekuidun lis\u00e4\u00e4minen ei parantanut satoja merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n<p>RAKENNE-KUITU-hankkeessa mukana olleet viljelij\u00e4t Eurajoella ja Tuusulassa olivat maanparannusaineisiin tyytyv\u00e4isi\u00e4. Osa koki, ett\u00e4 maan muokkautuvuus parani ja kasvusto oli v\u00e4h\u00e4sateisena kasvukautena tasaisempi. Viljelij\u00e4t eiv\u00e4t tuoneet tutkimuksen aikana esiin, ett\u00e4 levityksest\u00e4 olisi aiheutunut haittaa viljelylle tai sadolle. Tutkimuksen yhteisty\u00f6kumppaneita olivat tutkimuskohteiden viljelij\u00e4t, Luonnonvarakeskus, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, Turun ammattikorkeakoulu, Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti ja Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus. Hanketta rahoitti ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.<\/p>\n<p>Viljelij\u00e4 voi saada tukea ravinnekuidun peltolevitykseen EU:n ymp\u00e4rist\u00f6korvausohjelmasta (CAP). Kuidun levitys edist\u00e4\u00e4 kiertotaloutta ja on siten yksi tuettavista peltolohkokohtaisista toimenpiteist\u00e4. Aktiiviviljelij\u00e4lle hehtaarikohtainen tuki on 37 euroa hehtaarilta, jolla saa katettua osan levitys- ja kuljetuskuluista. Rakennekalkin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ei tukea voi saada. &#8220;Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 on alkanut selvitt\u00e4\u00e4 avustusmahdollisuuksia rakennekalkin ja maanparannuskuitujen k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4\u00e4miseksi\u201d, kertoo Maria K\u00e4m\u00e4ri. Maanparannusaineiden vesist\u00f6tutkimukset jatkuvat 1770 hehtaarin kokoisella Savijoen osavaluma-alueella Liedossa. Siell\u00e4 pelloille on levitetty sek\u00e4 rakennekalkkia, ravinnekuitua ett\u00e4 kipsi\u00e4. AIN3-hanketta vet\u00e4\u00e4 Luonnonvarakeskus. \u201dHanke alkoi kes\u00e4ll\u00e4 2023 ja ensimm\u00e4isi\u00e4 tuloksia saamme syksyll\u00e4 2025\u201d, kertoo erikoistutkija Jaana Uusi-K\u00e4mpp\u00e4 Luonnonvarakeskuksesta.<\/p>\n<p>L\u00e4hde: <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/www.sttinfo.fi\/tiedote\/70666470\/maatalouden-fosforikuormaa-vesiin-voidaan-vahentaa-teollisuuden-sivutuotteina-syntyvilla-rakennekalkilla-ja-ravinnekuidullapublisherId=69819243&amp;lang=fi\">Syke<\/a><\/p>\n<\/div>\n<p>The post <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/ymparistouutiset-fi\/maatalouden-fosforikuormaa-vesiin-voidaan-vahentaa-teollisuuden-sivutuotteina-syntyvilla-rakennekalkilla-ja-ravinnekuidulla\/\">Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 teollisuuden sivutuotteina syntyvill\u00e4 rakennekalkilla ja ravinnekuidulla<\/a> appeared first on <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\">Vastuullisuusuutiset.fi<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[3019,16950,4989,776,16951,3021,269,629,630],"class_list":["post-135403","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset","tag-fosfori","tag-kalkki","tag-kipsikasittely","tag-maatalous","tag-rakenne-kuitu-hanke","tag-vesisto","tag-ymparisto","tag-ymparistouutiset-fi","tag-ymparistouutiset_viikkokatsaus"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/135403","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=135403"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/135403\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=135403"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=135403"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=135403"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}