{"id":136349,"date":"2025-01-07T08:15:28","date_gmt":"2025-01-07T06:15:28","guid":{"rendered":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/saimaalla-on-jo-tuhansien-joulupuiden-vedenalainen-metsikko\/"},"modified":"2025-01-07T08:15:28","modified_gmt":"2025-01-07T06:15:28","slug":"saimaalla-on-jo-tuhansien-joulupuiden-vedenalainen-metsikko","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/saimaalla-on-jo-tuhansien-joulupuiden-vedenalainen-metsikko\/","title":{"rendered":"Saimaalla on jo tuhansien joulupuiden vedenalainen metsikk\u00f6"},"content":{"rendered":"<div class=\"mp_wrapper\">\n  <div class=\"mepr-unauthorized-message\">\n    <p>You are unauthorized to view this page.<\/p>\n  <\/div>\n  <div class=\"mepr-login-form-wrap\">\n            \n<div class=\"mp_wrapper mp_login_form\">\n                  <!-- mp-login-form-start -->     <form name=\"mepr_loginform\" id=\"mepr_loginform\" class=\"mepr-form\" action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/login-2\/\" method=\"post\">\n            <div class=\"mp-form-row mepr_username\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n                              <label for=\"user_login\">Username<\/label>\n        <\/div>\n        <input type=\"text\" name=\"log\" id=\"user_login\" value=\"\" \/>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-form-row mepr_password\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n          <label for=\"user_pass\">Password<\/label>\n          <div class=\"mp-hide-pw\">\n            <input type=\"password\" name=\"pwd\" id=\"user_pass\" value=\"\" \/>\n            <button type=\"button\" class=\"button mp-hide-pw hide-if-no-js\" data-toggle=\"0\" aria-label=\"Show password\">\n              <span class=\"dashicons dashicons-visibility\" aria-hidden=\"true\"><\/span>\n            <\/button>\n          <\/div>\n        <\/div>\n      <\/div>\n            <div>\n        <label><input name=\"rememberme\" type=\"checkbox\" id=\"rememberme\" value=\"forever\" \/> Remember Me<\/label>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n      <div class=\"submit\">\n        <input type=\"submit\" name=\"wp-submit\" id=\"wp-submit\" class=\"button-primary mepr-share-button \" value=\"Log In\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"redirect_to\" value=\"\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/136349\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_process_login_form\" value=\"true\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_is_login_page\" value=\"false\" \/>\n      <\/div>\n    <\/form>\n    <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n    <div class=\"mepr-login-actions\">\n        <a\n          href=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/login-2\/?action=forgot_password\"\n          title=\"Click here to reset your password\"\n        >\n          Forgot Password        <\/a>\n    <\/div>\n\n      \n    <!-- mp-login-form-end --> \n  <\/div>\n      <\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\">\n<p>Upotettuna kuusi lis\u00e4\u00e4 monimuotoisuutta, kohentaa l\u00e4hivesist\u00f6n tilaa, sitoo hiilt\u00e4 ja parantaa kalansaaliita sek\u00e4 vesilintukantoja. Joulukuusia on alettu upottaa j\u00e4rviin kalojen houkuttelemiseksi. Saimaalle perustettiin vedenalainen metsikk\u00f6 tuhansista joulupuista.<\/p>\n<p>Joulukuuset p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t tavallisimmin k\u00e4yt\u00f6n j\u00e4lkeen j\u00e4tehuollon kautta polttolaitokseen, mutta viime vuosina niit\u00e4 on k\u00e4rr\u00e4tty talkoilla my\u00f6s j\u00e4rviin eri puolilla Suomea. Idea ei ole uusi: vanhalle kansalle upotetut puut eli turot olivat salaisia kalapaikkoja, joiden sijainnista ei naapureille hiiskuttu.<\/p>\n<p>Suomen Ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen hankkeessa Saimaalle perustettiin tuhansien joulupuiden vedenalainen metsikk\u00f6. Kehitt\u00e4misp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Kari-Matti Vuori oli mukana tutkimassa, onko touhussa mielt\u00e4. H\u00e4n kertoo Tiede-lehden tentiss\u00e4, miksi joulukuusia on j\u00e4rviss\u00e4.<\/p>\n<p>Houkuttaako vedenalainen kuusikko kaloja Kyll\u00e4. Turojen upottaminen veteen on vuosituhantinen perinne eri puolilla maailmaa. Kokemuksen kautta ihmiset ovat huomanneet, ett\u00e4 uppopuuston ymp\u00e4rill\u00e4 p\u00f6rr\u00e4\u00e4 kaloja. Aiemmin ei ole t\u00e4ysin tiedostettu, miksi kalat ovat siihen tulleet. On ajateltu, ett\u00e4 esimerkiksi ahvenet laskevat kutunauhansa mielell\u00e4\u00e4n uponneelle puulle ja ett\u00e4 kalanpoikaset viihtyv\u00e4t sen suojissa.<\/p>\n<p>Nyt tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 uppopuulla on ruokap\u00f6yt\u00e4vaikutus: se moninkertaistaa pinta-alan, jolle p\u00e4\u00e4see kasvamaan biofilmi\u00e4 eli bakteerien, levien ja sienirihmojen muodostamaa limaista pintaa. Sit\u00e4 laiduntamaan saapuvat kotilot ja vesihy\u00f6nteisten toukat, jotka taas ovat kalojen ja vesilintujen ravintoa.<\/p>\n<p>Vaikuttaako uppopuu veden laatuun? Suurikaan puum\u00e4\u00e4r\u00e4 ei ole heikent\u00e4nyt veden laatua luonnontilaisissa j\u00e4rviss\u00e4 ja joissa. Ilmiselv\u00e4sti puunpintojen p\u00e4\u00e4llyskasvusto nappaa vedest\u00e4 ravinteita. Seuraavaksi ne siirtyv\u00e4t kotiloihin ja vesihy\u00f6nteisiin ja edelleen kaloihin sek\u00e4 vesilintuihin. Ravinteet poistuvat vedest\u00e4, kun esimerkiksi vesiperhonen tai p\u00e4iv\u00e4nkorento toukkavaiheen j\u00e4lkeen l\u00e4htee lentoon ja j\u00e4\u00e4 rannalla el\u00e4v\u00e4n lepakon tai linnun saaliiksi.<\/p>\n<p>J\u00e4rviss\u00e4 vaikutusta vedenlaatuun on vaikea tutkia muuttuvien virtausten takia. Kansainv\u00e4lisiss\u00e4 tutkimuksissa olen n\u00e4hnyt koeasetelmia, joissa on voitu verrata n\u00e4ytteit\u00e4 vesialueelle virtaavasta ja sielt\u00e4 poistuvasta vedest\u00e4. Hyvin monessa tapauksessa uppopuu on parantanut vedenlaatua.<\/p>\n<p>Millaisessa paikassa turo on tarpeellisin? Kuollut puu kuuluu mihin tahansa vesiekosysteemiin. Karuilla rannoilla, mist\u00e4 puuta on raivattu pois, rapu- ja kalakannat tahtovat huveta. Siell\u00e4 puuta upottamalla voi lis\u00e4t\u00e4 pohjael\u00e4intuotantoa ja siten saaliitakin. Hyvi\u00e4 paikkoja ovat my\u00f6s ojansuut, joista ravinteita tulee j\u00e4rveen. Rehev\u00f6ityneill\u00e4 vesill\u00e4 uppopuu on lis\u00e4ty\u00f6kalu, jolla ravinteita saa ker\u00e4tty\u00e4 el\u00e4inten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Kalojen lis\u00e4ksi ruokailupaikat hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4t vesilintuja niiden pesint\u00e4alueilla ja muuttoreittien lev\u00e4ht\u00e4mispaikoilla.<\/p>\n<p>Toimiiko karahka my\u00f6s meress\u00e4? Tutkimusta soisi lavennettavan merialueille, sill\u00e4 sis\u00e4vesien tuloksia ei voi yleist\u00e4\u00e4 suolaisten vesien lajeille.Aiheesta l\u00f6ytyy kyll\u00e4 kansainv\u00e4list\u00e4 kirjallisuutta, jonka mukaan suurten jokien suualueet ja suistot olivat ennen aivan t\u00e4ynn\u00e4 puuta, joka on ajelehtinut my\u00f6s merelle. Esimerkiksi tonnikalaparvet ovat muinoin ruokailleet ajopuiden ymp\u00e4rill\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00e4neet niit\u00e4 suojapaikkoinaan.<\/p>\n<p>Olemme aloittaneet uppopuukokeilun er\u00e4\u00e4ll\u00e4 murtovesikosteikolla Suomenlahdella, ja ensivaikutelma on, ett\u00e4 puuaines toi valtavasti kuhinaa pohjaeli\u00f6st\u00f6\u00f6n. Eli murtovesiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 menetelm\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin toimii. It\u00e4meress\u00e4kin on paljon liettyneit\u00e4 pohjia, jokisuistoja ja hapettomia alueita, joilta puuttuu luonnollisia ravinnesieppareita. Uppopuustolla voitaisiin palauttaa rannikkovesille vuosisatoja sitten vallinnutta luonnonmukaista elinymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Rakennetuilla rannoilla kuusiturot voisivat toimia kutualustoina silakoille. Alkuper\u00e4iskansat ovat houkutelleet hyv\u00e4ll\u00e4 menestyksell\u00e4 sillej\u00e4 kudulle upotettuihin kuusenlatvustoihin.<\/p>\n<p><a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/tiede\/art-2000010868743.html\">Lue koko artikkeli&gt;&gt;<\/a><\/p>\n<p>L\u00e4hde: <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/tiede\/art-2000010868743.html\">HS<\/a><\/p>\n<\/div>\n<p>The post <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/ymparistouutiset-fi\/saimaalla-on-jo-tuhansien-joulupuiden-vedenalainen-metsikko\/\">Saimaalla on jo tuhansien joulupuiden vedenalainen metsikk\u00f6<\/a> appeared first on <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\">Vastuullisuusuutiset.fi<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[17489,4954,13000,629,630],"class_list":["post-136349","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset","tag-metsikko","tag-saimaa","tag-vedenalainen","tag-ymparistouutiset-fi","tag-ymparistouutiset_viikkokatsaus"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/136349","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=136349"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/136349\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=136349"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=136349"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=136349"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}