{"id":136633,"date":"2025-01-17T08:30:44","date_gmt":"2025-01-17T06:30:44","guid":{"rendered":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/naalinpentuja-syntyi-vuonna-2024-norjaan-ruotsiin-ja-suomeen-enemman-kuin-vuotta-aikaisemmin\/"},"modified":"2025-01-17T08:30:44","modified_gmt":"2025-01-17T06:30:44","slug":"naalinpentuja-syntyi-vuonna-2024-norjaan-ruotsiin-ja-suomeen-enemman-kuin-vuotta-aikaisemmin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/naalinpentuja-syntyi-vuonna-2024-norjaan-ruotsiin-ja-suomeen-enemman-kuin-vuotta-aikaisemmin\/","title":{"rendered":"Naalinpentuja syntyi vuonna 2024 Norjaan, Ruotsiin ja Suomeen enemm\u00e4n kuin vuotta aikaisemmin"},"content":{"rendered":"<div class=\"mp_wrapper\">\n  <div class=\"mepr-unauthorized-message\">\n    <p>You are unauthorized to view this page.<\/p>\n  <\/div>\n  <div class=\"mepr-login-form-wrap\">\n            \n<div class=\"mp_wrapper mp_login_form\">\n                  <!-- mp-login-form-start -->     <form name=\"mepr_loginform\" id=\"mepr_loginform\" class=\"mepr-form\" action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/login-2\/\" method=\"post\">\n            <div class=\"mp-form-row mepr_username\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n                              <label for=\"user_login\">Username<\/label>\n        <\/div>\n        <input type=\"text\" name=\"log\" id=\"user_login\" value=\"\" \/>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-form-row mepr_password\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n          <label for=\"user_pass\">Password<\/label>\n          <div class=\"mp-hide-pw\">\n            <input type=\"password\" name=\"pwd\" id=\"user_pass\" value=\"\" \/>\n            <button type=\"button\" class=\"button mp-hide-pw hide-if-no-js\" data-toggle=\"0\" aria-label=\"Show password\">\n              <span class=\"dashicons dashicons-visibility\" aria-hidden=\"true\"><\/span>\n            <\/button>\n          <\/div>\n        <\/div>\n      <\/div>\n            <div>\n        <label><input name=\"rememberme\" type=\"checkbox\" id=\"rememberme\" value=\"forever\" \/> Remember Me<\/label>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n      <div class=\"submit\">\n        <input type=\"submit\" name=\"wp-submit\" id=\"wp-submit\" class=\"button-primary mepr-share-button \" value=\"Log In\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"redirect_to\" value=\"\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/136633\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_process_login_form\" value=\"true\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_is_login_page\" value=\"false\" \/>\n      <\/div>\n    <\/form>\n    <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n    <div class=\"mepr-login-actions\">\n        <a\n          href=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/login-2\/?action=forgot_password\"\n          title=\"Click here to reset your password\"\n        >\n          Forgot Password        <\/a>\n    <\/div>\n\n      \n    <!-- mp-login-form-end --> \n  <\/div>\n      <\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\">\nNorjassa, Ruotsissa ja Suomessa varmistettiin vuonna 2024 yhteens\u00e4 139 naalipentuetta, kertoo tuore naalin pohjoismainen kanta-arvio. Pentueita syntyi vuoteen 2023 verrattuna huomattavasti enemm\u00e4n, mutta enn\u00e4tysvuoden 2022 tuloksesta j\u00e4\u00e4tiin j\u00e4lkeen. Suomessa pentuja syntyi kes\u00e4ll\u00e4 2024 yhteens\u00e4 yhdeks\u00e4n. Aikuisia naaleja arvioidaan olevan Fennoskandiassa nyt 582. Norjan, Ruotsin ja Suomen naalin pesint\u00f6jen kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4 oli edellisvuotta suurempi. Vuonna 2024 pesint\u00f6j\u00e4 l\u00f6ydettiin 139, joista Ruotsissa oli 72, Norjassa 64 ja Suomessa kolme. Pentueita oli kaikkiaan 17 eri tunturialueella. Etel\u00e4isin pentue l\u00f6ydettiin Etel\u00e4-Norjan Hardangerviddasta ja pohjoisin Pohjois-Norjasta Varangin niemimaalta. Aikuisia naaleja arvioidaan olevan Fennoskandiassa nyt 582 yksil\u00f6\u00e4.<\/p>\n<p>Naalipentueiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja pentueiden koko on riippuvainen myyrien ja sopulien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Tuoreessa yhteispohjoismaisessa naaliraportissa kerrotaan siksi my\u00f6s pikkujyrsij\u00e4kantojen tilanteesta naalin esiintymisalueilla. Etel\u00e4isimmilt\u00e4 naalin esiintymisalueita aina Saltfjellet\u2013Arjeplog-alueelle asti havaittiin kes\u00e4ll\u00e4 2024 suhteellisen monia naalipentueita. N\u00e4ill\u00e4 alueilla myyr\u00e4- ja sopulikannat olivat aiempaa runsaammat ja edelleen kasvussa. Myyr\u00e4- ja sopulikannat vaihtelevat tunturialueilla luontaisesti ja aaltomaisesti noin nelj\u00e4n\u2013viiden vuoden jaksoissa. Naali on sopeutunut hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n tehokkaasti jyrsij\u00e4kantojen huippuvuodet. Saltfjellet\u2013Arjeplog-alueelta pohjoiseen Sitas-tuntureille n\u00e4htiin pikkujyrsij\u00e4huippu vuonna 2022, jonka j\u00e4lkeen myyr\u00e4- ja sopulipopulaatiot ovat s\u00e4ilyneet melko runsaina. Siten my\u00f6s syntyneiden naalipentujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 pysyi samalla tasolla kuin 2023. Pohjoisempana pikkujyrsij\u00e4kannat romahtivat talvella 2024, mutta t\u00e4st\u00e4 huolimatta Reisa\u2013Rosto\u2013K\u00e4sivarsi-alueelta Suomen, Ruotsin ja Norjan rajan tuntumasta l\u00f6ydettiin kymmenen naalipentuetta eli sama m\u00e4\u00e4r\u00e4 kuin vuonna 2023. \u201dNaalien lis\u00e4\u00e4ntyminen my\u00f6s huonoina pikkujyrsij\u00e4vuosina osoittaa, ett\u00e4 lis\u00e4ruokinta tekee naaleista v\u00e4hemm\u00e4n riippuvaisia pikkujyrsij\u00e4kantojen koosta, kun lis\u00e4ruokinta hoidetaan systemaattisesti ja hyvin. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy selke\u00e4sti useilla tunturialueilla, joilla naalin pesinn\u00e4t ovat onnistuneet yht\u00e4jaksoisesti yli kymmenen vuoden ajan\u201d, toteaa Mets\u00e4hallituksen Luontopalveluiden luonnonsuojelun erityisasiantuntija Jukka Ikonen.<\/p>\n<p>WWF Suomi aloittaa naalin auttamiseksi uuden kampanjan, johon jokainen pohjoisilla tunturialueilla liikkuva voi osallistua. Kampanjassa pyrit\u00e4\u00e4n minimoimaan kaikki ihmisen tunturiluontoon j\u00e4tt\u00e4m\u00e4 ketulle kelpaava ravinto, kuten ruoant\u00e4hteet, kalanperkeet ja mets\u00e4styksen saalist\u00e4hteet. \u201dKettu on naalin pahin kilpailija, ja se hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 tehokkaasti ihmiselt\u00e4 tunturiin j\u00e4\u00e4neet ruoan ja saaliiden t\u00e4hteet. Jokainen retkeilij\u00e4, kalastaja ja mets\u00e4st\u00e4j\u00e4 voi auttaa \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen uhanalaista naalia kuljettamalla pois tai hautaamalla ketulle kelpaavat t\u00e4hteet\u201d, kannustaa WWF Suomen ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen. WWF valistaa tulevan vuoden aikana tunturissa liikkuvia ihmisi\u00e4, matkailuyritt\u00e4ji\u00e4 ja er\u00e4oppaita j\u00e4tteiden asianmukaisesta k\u00e4sittelyst\u00e4 ja h\u00e4vitt\u00e4misest\u00e4 tunturiluonnossa. N\u00e4in voidaan hillit\u00e4 kettujen lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 naalin esiintymisalueilla erityisesti nyt, kun myyri\u00e4 ja sopuleita on niukasti.<\/p>\n<p>Pohjolan naalikanta on kasvanut 2000-luvun alun 40\u201360 yksil\u00f6st\u00e4 582 aikuiseen yksil\u00f6\u00f6n vuonna 2024. Naalin runsastumisesta huolimatta kanta on edelleen kaukana elinvoimaisesta. Lajia on edelleen suojeltava tehokkailla toimilla. Naalikannan kasvua tuetaan muun muassa lis\u00e4ruokinnalla, poistamalla punakettuja sek\u00e4 vapauttamalla tarhassa kasvaneita nuoria villinaaleja Norjassa. Mets\u00e4hallitus vastaa naalin suojelusta Suomessa. WWF Suomi on rahoittanut naalien lis\u00e4ruokintaa Suomen tunturialueilla useiden vuosien ajan sek\u00e4 mahdollistanut naalien riistakameraseurannan ruokinta-automaateilla. Lis\u00e4ksi WWF vet\u00e4\u00e4 naality\u00f6ryhm\u00e4\u00e4 ja on kouluttanut vapaaehtoisia naalin pesien inventoimiseksi. EU-rahoitteinen yhteispohjoismainen Interreg Aurora -hanke Felles fjellrev \u2013 Together for the arctic fox vahvistaa naalin suojelutoimia Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa vuoden 2026 loppuun asti. Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteist\u00e4 naalikantaa on seurattu vuosittain valtioiden rajat ylitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 yhteisty\u00f6n\u00e4 vuodesta 2022 alkaen. Kolmen maan naaliseuranta dokumentoi kannan kehityst\u00e4 ja auttaa arvioimaan naalin suojelutoimien vaikutusta Fennoskandiassa. Vuoden 2024 pohjoismainen naaliraportti on luettavissa t\u00e4\u00e4ll\u00e4: https:\/\/brage.nina.no\/nina-xmlui\/handle\/11250\/3169914 (suomenkielinen osuus sivulta 40 alkaen).<\/p>\n<p>L\u00e4hde: <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/wwf.fi\/uutiset\/2025\/01\/naalinpentuja-syntyi-vuonna-2024-norjaan-ruotsiin-ja-suomeen-enemman-kuin-vuotta-aikaisemmin\/\">WWF Suomi<\/a> | <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/www.metsa.fi\/tiedotteet\/naalinpentuja-syntyi-vuonna-2024-norjaan-ruotsiin-ja-suomeen-enemman-kuin-vuotta-aikaisemmin\/\">Mets\u00e4hallitus<\/a><\/p>\n<\/div>\n<p>The post <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/ymparistouutiset-fi\/naalinpentuja-syntyi-vuonna-2024-norjaan-ruotsiin-ja-suomeen-enemman-kuin-vuotta-aikaisemmin\/\">Naalinpentuja syntyi vuonna 2024 Norjaan, Ruotsiin ja Suomeen enemm\u00e4n kuin vuotta aikaisemmin<\/a> appeared first on <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\">Vastuullisuusuutiset.fi<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[858,17617,1892,1209,548,629,630],"class_list":["post-136633","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset","tag-kanta","tag-naalit","tag-pohjoismaat","tag-suojelu","tag-wwf-suomi","tag-ymparistouutiset-fi","tag-ymparistouutiset_viikkokatsaus"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/136633","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=136633"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/136633\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=136633"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=136633"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=136633"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}