{"id":140755,"date":"2025-06-05T09:50:22","date_gmt":"2025-06-05T06:50:22","guid":{"rendered":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/wwfn-raportti-suomeen-tuotavien-mineraalien-louhinta-tuhoaa-trooppista-luontoa\/"},"modified":"2025-06-05T09:50:22","modified_gmt":"2025-06-05T06:50:22","slug":"wwfn-raportti-suomeen-tuotavien-mineraalien-louhinta-tuhoaa-trooppista-luontoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/uutiset\/wwfn-raportti-suomeen-tuotavien-mineraalien-louhinta-tuhoaa-trooppista-luontoa\/","title":{"rendered":"WWF:n raportti: Suomeen tuotavien mineraalien louhinta tuhoaa trooppista luontoa"},"content":{"rendered":"<div class=\"mp_wrapper\">\n  <div class=\"mepr-unauthorized-message\">\n    <p>You are unauthorized to view this page.<\/p>\n  <\/div>\n  <div class=\"mepr-login-form-wrap\">\n            \n<div class=\"mp_wrapper mp_login_form\">\n                  <!-- mp-login-form-start -->     <form name=\"mepr_loginform\" id=\"mepr_loginform\" class=\"mepr-form\" action=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/login-2\/\" method=\"post\">\n            <div class=\"mp-form-row mepr_username\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n                              <label for=\"user_login\">Username<\/label>\n        <\/div>\n        <input type=\"text\" name=\"log\" id=\"user_login\" value=\"\" \/>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-form-row mepr_password\">\n        <div class=\"mp-form-label\">\n          <label for=\"user_pass\">Password<\/label>\n          <div class=\"mp-hide-pw\">\n            <input type=\"password\" name=\"pwd\" id=\"user_pass\" value=\"\" \/>\n            <button type=\"button\" class=\"button mp-hide-pw hide-if-no-js\" data-toggle=\"0\" aria-label=\"Show password\">\n              <span class=\"dashicons dashicons-visibility\" aria-hidden=\"true\"><\/span>\n            <\/button>\n          <\/div>\n        <\/div>\n      <\/div>\n            <div>\n        <label><input name=\"rememberme\" type=\"checkbox\" id=\"rememberme\" value=\"forever\" \/> Remember Me<\/label>\n      <\/div>\n      <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n      <div class=\"submit\">\n        <input type=\"submit\" name=\"wp-submit\" id=\"wp-submit\" class=\"button-primary mepr-share-button \" value=\"Log In\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"redirect_to\" value=\"\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/140755\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_process_login_form\" value=\"true\" \/>\n        <input type=\"hidden\" name=\"mepr_is_login_page\" value=\"false\" \/>\n      <\/div>\n    <\/form>\n    <div class=\"mp-spacer\">&nbsp;<\/div>\n    <div class=\"mepr-login-actions\">\n        <a\n          href=\"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/login-2\/?action=forgot_password\"\n          title=\"Click here to reset your password\"\n        >\n          Forgot Password        <\/a>\n    <\/div>\n\n      \n    <!-- mp-login-form-end --> \n  <\/div>\n      <\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\">\nSuomeen tuodaan mineraaleja ja metalleja maista, joissa kaivostoiminta vaarantaa luonnon ja ihmisoikeudet. Raaka-aineiden alkuper\u00e4 ja arvoketjut j\u00e4\u00e4v\u00e4t usein pimentoon, sill\u00e4 yritykset julkaisevat niist\u00e4 hyvin v\u00e4h\u00e4n tietoja. \u201cKulutuksemme uhkaa luonnon monimuotoisuutta ja ihmisoikeuksia monessa tropiikin maassa, emmek\u00e4 edes tied\u00e4 siit\u00e4\u201d, tiivist\u00e4\u00e4 WWF:n kansainv\u00e4linen mets\u00e4asiantuntija Maija Kaukonen WWF:n uuden raportin l\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n<p>Suomeen tuodaan mineraaleja ja metalleja esimerkiksi Indonesiasta, Kongon demokraattisesta tasavallasta, Papua-Uusi-Guineasta ja Amazonin alueelta Brasiliasta, Ecuadorista ja Perusta. Kaivostoiminta aiheuttaa n\u00e4iss\u00e4 maissa vakavia ymp\u00e4rist\u00f6tuhoja, kuten laajamittaista mets\u00e4- ja luontokatoa. Lukuisat kaivokset uhkaavat jopa luonnon monimuotoisuuden kannalta kaikkein arvokkaimpia alueita, kuten suojelualueita. Suuret, mineraaleja ja metalleja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ja kaivosteknologiaa myyv\u00e4t suomalaisyritykset eiv\u00e4t kuitenkaan juuri jaa tietoja k\u00e4ytt\u00e4miens\u00e4 raaka-aineiden alkuper\u00e4st\u00e4 ja arvoketjuista. \u201cJos yritykset eiv\u00e4t tied\u00e4, mist\u00e4 niiden k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t raaka-aineet tulevat, niiden on mahdotonta arvioida tuotantoon liittyvi\u00e4 luonto- ja ihmisoikeusriskej\u00e4 tai toteuttaa toimia negatiivisten ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten kitkemiseksi\u201d, Kaukonen sanoo. Suomeen tuodaan vuosittain noin kymmenen miljoonaa tonnia metalleja ja mineraaleja, erityisesti kupari-, sinkki- ja nikkelirikasteita. Suomi jatkojalostaa esimerkiksi toiseksi eniten kobolttia koko maailmassa. \u201cMonet mineraalit ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 nyky-yhteiskunnassa ja my\u00f6s v\u00e4h\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6iseen energiaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n siirrytt\u00e4ess\u00e4. Niiden tuotannon tulee kuitenkin olla kest\u00e4v\u00e4\u00e4 luonnolle ja ihmisille\u201d, Kaukonen sanoo.<\/p>\n<p>WWF:n raportissa tarkastellaan kuuden suuren yrityksen julkisesti ilmoittamia tietoja niiden vastuullisuudesta. Tarkastellut yritykset ovat KONE, W\u00e4rtsil\u00e4, Outokumpu, Metso, Boliden ja SSAB (Suomi). Suurin osa n\u00e4ist\u00e4 yrityksist\u00e4 ei ilmoita, mist\u00e4 niiden k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t raaka-aineet ovat per\u00e4isin. Yritykset my\u00f6s nostavat hyvin v\u00e4h\u00e4n esiin mineraalien ja metallien alkutuotantoon liittyvi\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6riskej\u00e4. \u201cEU:n uusi kest\u00e4vyysraportointidirektiivi kehottaa raportoimaan toiminnan vaikutuksista koko arvoketjun osalta, mutta toistaiseksi suurin osa yrityksist\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tekem\u00e4tt\u00e4. Riskin\u00e4 on, ett\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4t ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset tropiikin alkutuotantomaissa j\u00e4\u00e4v\u00e4t pimentoon\u201d, Kaukonen sanoo.<\/p>\n<p>Raportissa tarkastelluista yrityksist\u00e4 osalla on tavoitteita luonnon monimuotoisuuden huomioimiseksi, mutta valtaosa ty\u00f6st\u00e4 on vasta alkuvaiheessa ja rajautuu p\u00e4\u00e4osin omaan toimintaan, ei koko arvoketjuun tai alkutuotantoon. Erityisesti ilmastonmuutokseen liittyviin toimiin verrattuna yritysten luontokatoon liittyv\u00e4 ty\u00f6 on vasta alkutekij\u00f6iss\u00e4\u00e4n. WWF:n raportti esittelee suosituksia, joilla yritykset voivat parantaa vastuullisuuttaan. Keskeisint\u00e4 on, ett\u00e4 kaikki toimijat yrityksist\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4jiin ja rahoittajiin sovittavat toimintansa maapallon kantokyvyn rajoihin. T\u00e4h\u00e4n oivallinen ty\u00f6kalu on siirtym\u00e4suunnitelma, joka huomioi kattavasti luonto- ja ilmastovaikutukset sek\u00e4 sosiaalisen oikeudenmukaisuuden. \u201cYlip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n yritysten tulisi lis\u00e4t\u00e4 arvoketjujensa l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4, jotta mahdolliset luonto- ja ihmisoikeusriskit tulisivat esille ja niihin voidaan puuttua. Yritysten t\u00e4ytyy tuntea raaka-aineidensa alkuper\u00e4, edist\u00e4\u00e4 kiertotaloutta ja vaatia ymp\u00e4rist\u00f6- ja ihmisoikeusvastuullisuutta koko toimitusketjussa.\u201d Eritt\u00e4in ajankohtainen ja t\u00e4rke\u00e4 vaikuttamisen paikka on valmisteilla oleva EU:n yritysvastuudirektiivi, jonka luonnokseen kohdistuu heikent\u00e4misyrityksi\u00e4. \u201cDirektiivi\u00e4 ei saa vesitt\u00e4\u00e4, vaan sen pit\u00e4isi tulla voimaan kattaen koko arvoketjun vastuullisuuden. N\u00e4in alkutuotannon ep\u00e4kohtiin voidaan puuttua\u201d, Kaukonen toteaa.<\/p>\n<p>WWF:n raportti kokoaa yhteen kaivostoiminnan moninaisia vaikutuksia ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Mets\u00e4kato on niist\u00e4 merkitt\u00e4vimpi\u00e4, sill\u00e4 kaivostoiminta on nelj\u00e4nneksi suurin mets\u00e4kadon aiheuttaja globaalisti. \u201cEsimerkiksi \u00e4lypuhelimissa ja s\u00e4hk\u00f6autoissa tarvittavaa kobolttia louhitaan varsinkin Kongon demokraattisessa tasavallassa Keski-Afrikassa. Maassa sijaitsee Amazonin j\u00e4lkeen maailman toiseksi suurin sademets\u00e4alue, jossa kasvaa yli 10 000 trooppista kasvia ja el\u00e4\u00e4 esimerkiksi norsuja, gorilloja, simpansseja ja antilooppeja. Kongon altaan monimuotoisuudeltaan arvokkaista alueista jopa 16 prosenttia on kaivoslupien alla\u201d, Kaukonen sanoo. Amazonin sademetsiss\u00e4 taas laiton kullankaivuu saastuttaa vesist\u00f6j\u00e4 ja vaarantaa n\u00e4in lukuisat lajit ja miljoonien ihmisten toimeentulon ja terveyden. Kaivokset saastuttavat my\u00f6s maaper\u00e4\u00e4 ja ilmaa sek\u00e4 kuluttavat runsaasti energiaa ja tuottavat paljon kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. \u201cVarsinkin metsist\u00e4 ja joista riippuvien yhteis\u00f6jen elinkeinot ovat monilla alueilla vaarassa kaivostoiminnan vuoksi. Kaivokset sijaitsevat usein alkuper\u00e4iskansojen mailla, ja paikallisyhteis\u00f6jen ja alkuper\u00e4iskansojen oikeudet sivuutetaan helposti kaivosp\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4.\u201d Kaivostoimintaan liittyy my\u00f6s vaarallisia ty\u00f6oloja ja lapsi- ja pakkoty\u00f6t\u00e4. Ep\u00e4kohtien esiintuominen on vaarallista: kaivostoimintaa arvostelevat ymp\u00e4rist\u00f6- ja ihmisoikeuspuolustajat joutuvat usein vainon ja v\u00e4kivallan uhan alle.<\/p>\n<p>WWF:n raportti sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 suosituksia my\u00f6s poliittisille p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille ja viranomaisille, rahoittajille, yritysten vastuullisuusty\u00f6t\u00e4 tukeville toimijoille, kuten konsulteille, sek\u00e4 kuluttajille. Raportti on toteutettu Suomen ulkoministeri\u00f6n kehitysyhteisty\u00f6varoin.<\/p>\n<p>L\u00e4hde: <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/wwf.fi\/ajankohtaista\/\">WWFSuomi<\/a><\/p>\n<\/div>\n<p>The post <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/opettajan-kestavan-kehityksen-uutiset\/wwfn-raportti-suomeen-tuotavien-mineraalien-louhinta-tuhoaa-trooppista-luontoa\/\">WWF:n raportti: Suomeen tuotavien mineraalien louhinta tuhoaa trooppista luontoa<\/a> appeared first on <a rel=\"noopener\" href=\"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\">Vastuullisuusuutiset.fi<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[],"class_list":["post-140755","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/140755","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=140755"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/140755\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=140755"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=140755"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tietopankki.crnet.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=140755"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}